Kaupunkikehitys

Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta

Kaupunkitutkimuksen grand old man Sir Peter Hall julkaisi tänä vuonna Good Cities, Better Lives –teoksen, jossa hän analysoi esimerkkejä hyvistä eurooppalaisista kaupungeista. Lähimmäksi meitä hän pääsee tarkastellessaan resurssitehokkuuden näkökulmasta Tukholmaa. Hall on perusteellinen ja analyyttinen niin kuin aina, mutta tällä kertaa erityisen kiinnostavaa on se, kun hän perustelee Saksan taloudellista menestystä kaupunkien kehittämisellä. Meillähän Saksan […]

Lue lisää "Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta"

Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä

Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän pikkujouluissa keskusteltiin, ainakin vielä alkuillasta, tiiviin kaupunkirakenteen eduista. Professori Heikki Loikkanen alusti aiheesta kiinnostavasti kaupunkitalouden näkökulmasta. Helsinki, kuten useat muutkin suomalaiskaupungit, ovat viime vuosikymmeninä hajautuneet rakenteellisessa mielessä. Toisaalta voidaan havaita, että liikenneyhteyksien kehittyessä on syntymässä laajoja suuralueita, jotka toimivat työmarkkinamielessä yhä enemmän kokonaisuuksina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere–vyöhyke on tästä hyvä esimerkki. Yksittäisen ammattilaisen kannalta […]

Lue lisää "Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä"

Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen, tai pehmeämmin eheyttäminen, on suomalaisen kaupunkisuunnittelun johtoajatus juuri nyt. Syystäkin. Tiivis rakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, paremmat ja monipuolisemmat palvelut, korkeamman yritysten tuottavuuden sekä alemmat infrakustannukset. Tiivistämisen on yksi tärkeä näkökulma kaupunkien kehittämiseen, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvaa mixed use –ajattelua eli toimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat,) sekoittumista ja luopumista vahvasta funktionaalisesta suunnittelusta. Kuinka paljon […]

Lue lisää "Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?"

Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin

Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat keskeisiä toimijoita globaalissa talouskilpailussa. Osaamispohjaisen talouden eniten lisäarvoa tuottavat toiminnot kuten tutkimus ja kehitys, strateginen markkinointi ja brändin hallinta, rahoitus sekä liiketoiminnan johto hakeutuvat kaupunkiseuduille, joissa on osaavia ihmisiä, hyvä saavutettavuus, kehittyvä aluetalous, yritysmyönteinen ilmapiiri sekä yhteistyöverkostoja. Osaava työvoima arvostaa puolestaan monipuolisia uramahdollisuuksia ja asuin- sekä elinympäristön laatua. Suomalaisessa talouskeskustelussa nämä asiat […]

Lue lisää "Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin"

Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä

Tutkija Taneli Heikka kirjoitti muutama viikko sitten mielenkiintoisen kolumnin Helsingin Sanomissa liikenteen tulevaisuudesta ennustaen julkisen liikenteen kuolevan lähivuosina. Hänen odotuksensa perustuivat erityisesti robottiautojen yleistymiseen sekä ihmisten haluun omistaa jatkossakin (robotti)auto. Pidän robottiautoja mielenkiintoisena ilmiönä, mutta olen itse blogissani ennustanut yksityisautoilun hyytyvän lähivuosina. Väitteeni perustui osin robottiautoon. Robottiautojen hyvä puoli on siinä, että ne ajavat virheettömästi […]

Lue lisää "Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä"

Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?

Olin Tampereen teknillisellä yliopistolla keskustelemassa lähiöiden kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta. Aihe on ajankohtainen kaupungistumisen jatkuessa ja yhdyskuntarakenteiden tiivistyessä. Hieman lähiöiden määrittelystä riippuen lähiöissä asuu noin puolitoista miljoonaa suomalaista, ja suurin osa niistä on kaikin puolin hyviä asuin- sekä elinympäristöjä: puhdas ilma, turvallinen ympäristö, usein luonto ja palvelut lähellä, ne ovat joukkoliikenneyhteyksien päässä, lähiöissä on lämpimät talot […]

Lue lisää "Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?"

Työpaikkojen uusi maantiede

Berkeleyn taloustieteiden professori Enrico Moretti julkaisi vuosi sitten erittäin mielenkiintoisen kirjan The New Geography of Jobs, jossa hän kuvaa työpaikkojen sijoittumista Yhdysvalloissa. Laajalla tilastollisella aineistolla hän osoittaa, että käynnissä on ”great divergence”, jossa kaupungit jakautuvat kolmeen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian kaupungit ovat niitä, joihin on sijoittunut osaamispohjaisen talouden tärkeät työpaikat (T&K, rahoitus, design yms.) ja koulutettu […]

Lue lisää "Työpaikkojen uusi maantiede"

Investointihoukuttelevat kaupungit

Olin Kuopiossa Elävät kaupunkikeskustat ry:n vuosiseminaarissa puhumassa tämän blogin otsikkoaiheesta. Yhdistys kokoaa saman pöydän ääreen kaupungit, kiinteistökehittäjät ja –omistajat, keskustojen kehittämisorganisaatiot sekä muut kaupunkikeskustoista kiinnostuneet. Minkälaiset kaupungit ja keskustat ovat investoijien kannalta houkuttelevia? Asuntosijoittaja tarkastelee asiaa eri näkökulmasta kuin toimistokiinteistöön sijoittava, mutta joitain yleisiä ja yhteisiä tekijöitä on olemassa. Kaupungin tai kaupunkiseudun väestön kasvu on […]

Lue lisää "Investointihoukuttelevat kaupungit"

Uusi sote-malli kuristaa kuntien kilpailukykyä ja hoivapalveluiden innovaatioita

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista uudistusta on työstetty koko hallituskausi. Keväällä saavutetun laajan periaatteellisen sovun pohjalta laadittu lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Pääpiirteissään mallissa viisi sote-aluetta vastaa palveluiden järjestämisestä ja kunnat, kuntayhtymät tai kuntahimmelit tuottamisesta. Yrityksille mukaan lukien kolmannen sektorin kaupalliset toimijat jää vain avustava rooli. Näyttää siltä, että mallissa betonoidaan ja monopolisoidaan kunnallisen tuotannon rooli, kun […]

Lue lisää "Uusi sote-malli kuristaa kuntien kilpailukykyä ja hoivapalveluiden innovaatioita"

Onko meidän pakko kaupungistua?

Saan toisinaan kiukkuista palautetta kaupungistumiseen liittyvistä näkemyksistäni. Ajatellaan, että väestöä ”keskitetään” ja ”roudataan” kaupunkeihin, kun todellisuudessa maaseutumainen ympäristö pientaloineen ja rauhallisine luonnonympäristöineen olisi ihmiselle lopulta parempi. Joidenkin mielestä pitäisi suorastaan rakentaa hajautettu ”älykylien” verkosto. Kaupungistuminen käynnistyi laajassa mitassa teollistumisen myötä 1700-luvulla. Sitä ennen kaupungit olivat kauppa- ja markkinapaikkoja sekä hallinnollisia keskuksia. Teollistumisen myötä kaikenlaisen valmistuksen […]

Lue lisää "Onko meidän pakko kaupungistua?"