Urbanistikollega Timo Aro julkaisi muutama päivä sitten Linkkarissaan kiintoisan infograafin kunnittaisesta väestökehityksestä viimeisen 35 vuoden ajalta. Se oli jaoteltu kolmeen kymmenen vuoden jaksoon ja yhteen viiden vuoden jaksoon.

Vaikka kehitys ja luvut ovat tuttuja, visuaalisesti tarkasteltuna on silti hämmentävää nähdä, miten vuodesta 1990 vuoteen 2025 jopa kasvumaakuntien kuten Uusimaan, Varsinais-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan väestö keskittyy yhä pienevälle alueelle. Ainoastaan Lapissa väestöltään kasvavien kuntien määrä on ollut kasvussa.

Kehityksessä ei ole sinänsä mitään yllättävää, mutta sen sijaan kiinnostavaa on minkälaista kaupunkikehitystä ja haasteita on näköpiirissä mainittujen maakuntien kasvavissa kaupungeissa. Nokkelan kaupungin perinteikäs kesäblogi paneutuukin muutamin esimerkein tähän koko Suomen kannalta oleelliseen kysymykseen.

Helsinki kasvaa nyt ja tulevaisuudessa

Helsingissä kaikki sujuu hyvin. Väestönkasvu on ennätyksellisellä tasolla, jatkuvista keskustan elävyyshuolista huolimatta keskustassa tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita. Kruunuvuorenrannan kehitys saa komean sillan myötä tuulta alleen. Pientä hikkaa aiheutti ainoastaan Oscar Lamuela Ortan pyöräilyä tarkastellut väitöskirja, joka totesi, että luvattu pyöräilyn renessanssi on peruttu.

Joukkoliikenteen kehittämisen rinnalle nostaisinkin vahvasti kävelyn edellytykset. Ennen pitkää kasvava väestö tarvitsee myös uusia asuntoja. Jotta mahdollisimman monella olisi edellytykset asua Helsingissä, sääntelyn määrää. laatua ja joustavaa kaavoitusta on pohdittava ja työtä on aloitettukin.

Ratikkapäätös antaa suunnan Vantaan aluekehitykselle  

Vantaa kaupunki ratkaisi rohkealla ratikkapäätöksellään ei ainoastaan liikennepoliittista linjaansa, vaan samalla kiinnitti todellisuudessa aluekehityksen strategian. Kaupunkikehitys keskittyykin vääjäämättä lähivuodet tai -vuosikymmenet liikennekäytävän maankäyttöön, jotta tarvittavat maankäyttötulot saadaan kehrättyä.

Vanha vitsi pääkaupunkiseudun sisäisestä työnjaosta sanoi, että lääkärit asuvat Espoossa, hoitajat Vantaalla ja potilaat Helsingissä. Vantaa tarvitsisi myös lääkäreitä, koska verokertymän mielessä luonnollisten henkilöiden maksamat verot ovat ratkaisevia. Elinkeinopoliittisesti lentokentän lähelle sijoittuvat logistiikan asiantuntijapalvelut, mutta myös muut asiantuntijapalvelut ovat hyvä mahdollisuus.

Espoossa fokus joukkoliikennehankkeiden hyödyntämiseen ja TKI-ekosysteemiin

Jos Vantaalla painopiste tulee olemaan ratikan rakentamisen ja siihen liittyvän maankäytön ympärillä, Espoossa jatkuu jo toteutettujen joukkoliikennehankkeiden hyödyntäminen. Toisin sanoen esimerkiksi Finnoon ja Leppävaaran edistäminen.

Aalto yliopiston ja VTT:n ympärille rakentunut start-up- ja kasvuyritysekosysteemi sekä lukuisten kansainvälisten suuryritysten pääkonttori- ja TKI-toiminnot antavat erinomaiset mahdollisuudet myös kansainvälisten osaajien houkutteluun, jota todellakin tarvitaan.

Tampere nauttii investointien tuloksista

Tampereella ratikat ja areenat, siis myös jalkapallo, tehtiin oikea-aikaisesti ja nyt tuloksista nautitaan. Strategista ymmärrystä ja toimeenpanokykyä on ollut muissakin asioissa. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö on valtakunnan toimivinta ja jo 20 vuotta sitten sitä kehittämään ja koordinoimaan perustettiin oman kevytrakenteinen organisaationsa. Yhdyskuntarakenteen kehitystä on onnistuttu koordinoimaan seututasolla,

Pitkäjänteistä osaamispohjaista kehitystä edustaa kaupungin, yliopiston ja muiden toimijoiden siruosaamisen kehittäminen. Aihepiiri on havaittu tärkeäksi EU-tasollakin ja rahoitusta on saatavilla. Tampere on mukana mm. Chips Act -ohjelmassa.

Turku hakee vauhtia ratikasta, telakka vaikuttaa koko maakuntaan

Turku on päässyt viime vuosina mukavaan nosteeseen systemaattisen työn ansiosta. Pitkään valmistelu ratikkapäätöskin saatiin onnistuneesi maaliin ja se on vääjäämättä lähivuosien tärkein ja työllistävin kaupunkikehitysoperaatio.

Toinen lähivuosien tärkeä hanke on Kupittaan-Itäharjun transformaation sekoittuneeksi kaupunkiympäristöksi, mikä edelleen vahvistaa tiedepuistoa ja sen yritystoimintaa. Jos bio- ja terveysteknologian keskittymä onkin maantieteellisesti tiukan paikallista, telakka puolestaan säteilee laajasti koko maakuntaan ja laajemminkin. Mutta kaiken kaikkiaan Turku on tullut vahvasti takaisin hitaamman kehityskauden jälkeen.

Yhteistä kaikille mainituille kasvukaupungeille on suurten joukkoliikenneratkaisujen vaikutus pitkän aikavälin kaupunkikehitykseen. Erityisesti yhdyskuntarakenteen kiinnittävät ratikat ja metrot ovat todellakin paljon muutakin kuin vain liikenneratkaisuja. Silti tilaa kiinnostavien ja vetovoimaisten naapurustojen kehittämiselle raidereittien ulkopuolellekin täytyy jättää. Varsinkin jos halutaan palvella tiettyjä kohderyhmiä.

Kaupunkikehitys on paljon muutakin kuin infrastruktuuria tai areenoita. Alueellisen osaamispohjan kehittäminen ja kehittyminen voi kestää vuosikymmeniä ennen kuin tulokset näkyvät uusina yrityksinä ja työpaikkoina. Harvoin on pikavoittoja tarjolla. Ja innovaatioita ovat hallinnollisetkin uutta luovat toimintamallit kuten oleelliseen keskittyvän Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän esimerkki osoittaa.