Joukkoliikenteen huonoa vetovoimaa ei selitä karvanoppakulttuuri, vaan kilpailun puute

Edellisessä blogissani analysoin kriittisesti yksityisautoilun dominanssia kaupunkisuunnittelussa; perusteltua palautetta tuli monesta kanavasta, mistä lämmin kiitos. Kahdenkymmenen Euroopan maan yhdyskuntien kestävyyttä tutkinut Nessa Winston osoitti, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kaikista matkoista on Suomessa 15 %, mikä oli vertailumaiden toiseksi alhaisin. Joukkoliikenteen vähäistä osuutta ei voida selittää vain yksityisautoilun suosimisella tai karvanoppakulttuurin ylivoimaisuudella – verotuksellisesti autoilua ei todellakaan […]

Lue lisää "Joukkoliikenteen huonoa vetovoimaa ei selitä karvanoppakulttuuri, vaan kilpailun puute"

Yksityisautoilun suosiminen luo epätasa-arvoa

Olen paatunut yksityisautoilija. Minulla on ollut ajokortti ja oma auto siitä asti, kun täytin kahdeksantoista. Pienimmätkin matkat tein pitkään autolla, myös lasten harrastuskuljetukset ovat tulleet tutuksi. Vähitellen olen kuitenkin eheytynyt ja nykyisin käytänkin huomattavan paljon julkista liikennettä. Helsingissä julkinen liikenne on toimivaa, toisessa kotikaupungissani Tampereella se ei toimi vielä yhtä hyvin. Kaupungit ovat intohimoni. Viime […]

Lue lisää "Yksityisautoilun suosiminen luo epätasa-arvoa"

Sitra sparrasi neljää kaupunkia resurssiviisaudessa

Olin viikko sitten Jyväskylässä Sitran järjestämässä resurssiviisausseminaarissa kommentoimassa Forssan, Jyväskylän, Lappeenrannan ja Turun kaupunkien laatimia tiekarttoja, joiden pohjalta on tarkoitus edetä kohti hiilineutraalisuutta ja resurssien tehokasta käyttöä vuoteen 2050 mennessä. Sitra on tukenut kaupunkeja tiekarttojen laatimisessa ja Jyväskylässä myös toteutettiin useita kokeiluja, joista ehkä näkyvin oli ylijäämäruoan vaihtoehtoinen käyttö pois heittämisen sijaan. Kaupunkien suunnitelmat käsittelevät […]

Lue lisää "Sitra sparrasi neljää kaupunkia resurssiviisaudessa"

Pormestarimalli tuo päätöksenteon poliittisuuden näkyväksi

Helsingin kaupunki pohtii parhaillaan johtamisjärjestelmäänsä, ja yhtenä vaihtoehtona harkitaan siirtymistä pormestarijärjestelmään. Tampere otti ensimmäisenä Suomessa pormestarimallin käyttöön vuoden 2007 alusta, myöhemmin naapurikunta Pirkkala seurasi perässä. Molemmissa pormestarin valitsee valtuusto keskuudestaan, Tampereella on myös neljä apulaispormestaria. Pormestarit ovat luottamusmiehiä, jotka toimivat valtuuston enemmistön luottamuksen varassa. Karkeasti ottaen pormestarin tehtävässä yhdistyvät kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan tehtävät. Apulaispormestarit […]

Lue lisää "Pormestarimalli tuo päätöksenteon poliittisuuden näkyväksi"