Business-ilmastonmuutoksessa voi itää kaupungin menestyksen siemen

Lundin yliopiston talousmaantieteen professori Björn Asheim esitti muutamia vuosia sitten, että yritysten ja alueiden tietämysperustat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen päätyyppiin, jotka ovat analyyttinen (science), synteettinen (engineering) ja symbolinen (creativity) tietämysperusta. Analyyttisessä tietämysperustassa innovaatiot perustuvat uuteen tieteelliseen tietoon, joka syntyy yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä. Tieto on luonteeltaan kodifioitua (patentit, julkaisut) ja yritykset toimivat esimerkiksi bioteknologiassa ja […]

Lue lisää "Business-ilmastonmuutoksessa voi itää kaupungin menestyksen siemen"

Mikä tekee kaupungista älykkään?

Asuntoministeri Pia Viitanen oli kutsunut koolle älykkään kaupungin tematiikkaan liittyvän pyöreän pöydän asiantuntijatapaamisen. Tilaisuudessa kuultiin viisi hyvin valmisteltua alustusta, ministerin kommenttipuheenvuoro ja joukko osuvia yleisökommentteja. Alustuksissa ja keskustelussa esille nousivat älykäs asuminen, tiedolla johtaminen, avoin data, käyttäjälähtöinen kehittäminen ja uudet liiketoimintamallit. Älykkään kaupungin taustalla on luonnollisesti ajatus tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisesta soveltamisesta sekä digitalisaation hyödyntämisestä […]

Lue lisää "Mikä tekee kaupungista älykkään?"

Memphis, rock and roll ja luovat kaupungit

Miksi rock and roll syntyi 1950-luvulla juuri Memphisissä, eikä jossakin Yhdysvaltain teollisessa miljoonakaupungissa? Tai miksei kulttuurillisesti ylivertaisena itseään pitävä Eurooppa kyennyt synnyttämään mitään vastaavaa? Kaupunkihistorian grand old man Peter Hall analysoi järkälemäisessä Cities in Civilization –teoksessaan eri aikakausien johtavia kaupunkeja aina Antiikin Ateenasta Piilaaksoon. Menestystarinoiden analyysit liittyvät usein tieteeseen, korkeakulttuuriin tai teknologiaan. Kuitenkin nimenomaan laveasti […]

Lue lisää "Memphis, rock and roll ja luovat kaupungit"

Kaupunkiseutujen johtaja kihlaa yhteisön rakentamaan tulevaisuutta

Kaupungit ovat oikeastaan toiminnallisia alueita, kaupunkiseutuja, jotka tosin hallinnollisesti jakautuvat erilaisiin yksiköihin kuten meillä kuntiin. Kun puhutaan kaupunkien kehittämisestä, tarkoitetaan itse asiassa useimmiten kaupunkiseutujen kehittämistä. Kehitystyössä on siten yleensä mukana useita kuntia omine demokraattisine päätöksentekoelimineen, mutta myös elinkeinoyhtiöitä, teknologiakeskuksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, elinkeinoelämän järjestöjä ja ehkä keskeisiä yrityksiäkin. Toisinaan kuulee ihmeteltävän miksei yhteiseen strategiaan sitouduta. Ymmärrettäväksi […]

Lue lisää "Kaupunkiseutujen johtaja kihlaa yhteisön rakentamaan tulevaisuutta"

Kiilaako Turku seuraavassa kisassa paalupaikalle?

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki kirjoitti Helsingin Sanomissa (Vieraskynä 6.9.) ja vaati aluekehitykseen alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa ja paikkaperusteista yhteiskuntaa. Hänen mukaansa ”on annettava tilaa myönteisille sattumille: jossakin, mahdollisesti hyvinkin pienillä paikkakunnilla, juuri oikeat asiat ja ihmiset kohtaavat.” On totta, että uusien asioiden kehittämisessä satunnaisilla kohtaamisilla on tärkeä merkitys, ja siksi innovatiivisia toimintaympäristöjä kehitetäänkin. Viime […]

Lue lisää "Kiilaako Turku seuraavassa kisassa paalupaikalle?"

Kaupunkistrategiaan ei ole yleisreseptiä – Helsinki kirittää Porvoota, muttei Kokkolaa

Olin lauantaina 31.8. alustajana Porvoon yrittäjien hienosti järjestämässä tilaisuudessa. Päivän teema käsitteli elinkeinopolitiikkaa ja kaupungin kehittämistä, ja mukana keskustelemassa oli kaupungin ja yritysten johtoa sekä valtuutettuja. Samaa aihepiiriä käsitteli myös toimittaja Samuli Laita Helsingin Sanomissa 1.9 tutkija Timo Aron aineiston pohjalta. Kuten Aro itsekin toteaa, kaupunkien kilpailukyky on lavea, möhkälemäinen ja saippuamainen käsite, joten tuloksiin […]

Lue lisää "Kaupunkistrategiaan ei ole yleisreseptiä – Helsinki kirittää Porvoota, muttei Kokkolaa"