Lundin yliopiston talousmaantieteen professori Björn Asheim esitti muutamia vuosia sitten, että yritysten ja alueiden tietämysperustat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen päätyyppiin, jotka ovat analyyttinen (science), synteettinen (engineering) ja symbolinen (creativity) tietämysperusta. Analyyttisessä tietämysperustassa innovaatiot perustuvat uuteen tieteelliseen tietoon, joka syntyy yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä. Tieto on luonteeltaan kodifioitua (patentit, julkaisut) ja yritykset toimivat esimerkiksi bioteknologiassa ja […]

Lue lisää "Business-ilmastonmuutoksessa voi itää kaupungin menestyksen siemen"

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki kirjoitti Helsingin Sanomissa (Vieraskynä 6.9.) ja vaati aluekehitykseen alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa ja paikkaperusteista yhteiskuntaa. Hänen mukaansa ”on annettava tilaa myönteisille sattumille: jossakin, mahdollisesti hyvinkin pienillä paikkakunnilla, juuri oikeat asiat ja ihmiset kohtaavat.” On totta, että uusien asioiden kehittämisessä satunnaisilla kohtaamisilla on tärkeä merkitys, ja siksi innovatiivisia toimintaympäristöjä kehitetäänkin. Viime […]

Lue lisää "Kiilaako Turku seuraavassa kisassa paalupaikalle?"

Olin lauantaina 31.8. alustajana Porvoon yrittäjien hienosti järjestämässä tilaisuudessa. Päivän teema käsitteli elinkeinopolitiikkaa ja kaupungin kehittämistä, ja mukana keskustelemassa oli kaupungin ja yritysten johtoa sekä valtuutettuja. Samaa aihepiiriä käsitteli myös toimittaja Samuli Laita Helsingin Sanomissa 1.9 tutkija Timo Aron aineiston pohjalta. Kuten Aro itsekin toteaa, kaupunkien kilpailukyky on lavea, möhkälemäinen ja saippuamainen käsite, joten tuloksiin […]

Lue lisää "Kaupunkistrategiaan ei ole yleisreseptiä – Helsinki kirittää Porvoota, muttei Kokkolaa"