Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi

Kehitteillä olevat uudet nopeat ratayhteydet, joita myös tunnin juniksi kutsutaan, ovat herättäneet viime aikoina aktiivista keskustelua ja hyvä niin. Hankkeethan ovat poikkeuksellisen pitkäjänteisiä keskeisinä liikennejärjestelmän osina, investointeina ne ovat valtavia ja vaikuttavat merkittävästi maankäyttöön ja ympäristön kestävyyteen. Ehkä hieman yksipuolisestikin vain lyhentyneet matka-ajat ovat olleet esillä, vaikka jo esimerkiksi Turun tunnin junasta laadittiin jo vuosia […]

Lue lisää "Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi"

Kaupungistuminen elää ja voi hyvin

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut vuoden 2022 alueidenkäytön vuosikatsauksensa. Katsaus sisältää monipuolisesti tietoa viime vuoden ja viime vuosien kehityksestä, erityisen kiitoksen ansaitsevat verkkoversion grafiikka ja hakutoiminnot. Yleisesti ottaen pitkän aikavälin kehityskulku eli kaupungistuminen on jatkunut tasaisesti kaupungistumisasteen ollessa 73,2 prosenttia. Ennen finanssikriisiä vuosina 2000-2007 kasvu oli voimakasta kehysalueilla painottuen pientalorakentamiseen, sen jälkeen kasvu on keskittynyt […]

Lue lisää "Kaupungistuminen elää ja voi hyvin"

Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on

Suomen ympäristökeskus julkaisi tammikuun lopussa perusteellisen selvityksen maakuntien, kuntien ja kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä. Asukaskohtaisesti suurimmat kulutusperusteiset päästöt ovat Kainuussa. Uudellamaalla muuta maata intensiivisempi rakentaminen näkyy kuntien investointien korkeina päästöinä. Kotitalouksien päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Pohjoisilla alueilla asumisen päästöt ovat keskimäärän muuta maata korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteista johtuen, suuri vaikutus on myös kaukolämmön polttoainejakaumalla. […]

Lue lisää "Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on"

Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja

Metsät, metsäkato ja metsien hiilinielujen pienentyminen on hallinnut viime viikkojen kestävän kehityksen keskustelua. Erityisesti hiilinielujen heikkeneminen vaikeuttaa kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Vielä laajemman huolen keskusteluun toi Sitra uunituoreessa megatrendit-raportissaan nostaessaan keskeiseksi megatrendiksi luonnon kestokyvyn murenemisen. Metsäkatoa on perusteellisesti käsitelty Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa Maankäyttösektorin ilmastotoimet. Vaikka Luken mukaan metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön onkin nykyään suhteellisen […]

Lue lisää "Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja"

Pitkät pojat muistelevat lämmöllä ja viisaudella pitkiä uriaan Tampereen kunnallispolitiikassa

Pitkäaikaiset ja keskeiset tamperelaiset kunnallispoliittiset vaikuttajat Seppo Rantanen ja Pauli Ruoholahti ovat julkaisseet hiljattain yhteiset politiikkavuosien muistelmansa nimeltään Pitkät pojat. Seppo toimi porvarillisen valtuustoryhmään puheenjohtajana vuosina 1997-2006 ja Pauli sosialidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtajana vuosina 1994-2008. Herrat tekivät tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä johtaessaan aseveliakselia vuosikaudet. Pitkät pojat nimen parivaljakolle keksi Aamulehden mainio kunnallispolitiikan toimittaja Markku Leppänen. Pituutta […]

Lue lisää "Pitkät pojat muistelevat lämmöllä ja viisaudella pitkiä uriaan Tampereen kunnallispolitiikassa"

Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta

Rakennus- ja kiinteistöala tuottaa noin 30 prosenttia suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa noista päästöistä syntyy olemassa olevien kiinteistöjen käytöstä, lähinnä lämmityksestä ja muusta energian käytöstä. Ottaen huomioon, että rakennuskantamme uudistuu noin yhdellä prosentilla vuodessa, merkittävin yksittäinen haaste on nykyisen kiinteistökannan korjaaminen, kehittäminen ja uudistaminen. Globaalisti urbanisaatio etenee vauhdikkaasti, ja kiinteistöihin sekä infrastruktuurin investoidaan valtavasti lähivuosikymmeninä. Tästä syystä […]

Lue lisää "Kiinteistöjärjestelmä valottaa kestävyyssiirtymää systeemitason näkökulmasta"

Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  

Hiljattain emeritukseksi siirtynyt yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie julkaisi kesällä arvostetussa Routledgen aluetieteen sarjassa Planning and the Multi-local Urban Experiece -nimisen teoksen. Kirjassa hän kokoaa yhteen viime vuosien työtään monipaikkaisuuden parissa. Koronan myötä monipaikkaisuus nousi meilläkin keskusteluun ja onpa siitä toivottu pelastusta taantuville alueillekin. Lapintien kirja on harvoja perusteellisia – ellei ainoa – teoreettisia ja käsitteellisiä […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  "

Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun

Uudenmaan liitto ja Helsingin kaupunki julkaisivat viikko sitten erittäin mielenkiintoisen ja informatiivisen selvityksen erilaisten asuinalueiden vaatimasta maa-alasta suhteessa niiden asukasmäärään. Tarkastelussa oli mukana yhteensä 21 erityyppistä asuinalueitta Helsingin seudulta, esimerkiksi Veikkola, Porvoon Länsiranta, Puu-Vallila, Matinkylä, Pakila ja Etu-Töölö. Pinta-alojen ohella tarkasteltiin myös esimerkiksi hiilensidontaa ja metsäkatoa. Selvitystyön toteutusta johtivat tunnustetut kaavoituksen asiantuntijat. Todellisiin esimerkkialueisiin perustuvat […]

Lue lisää "Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun"

Kaupungistuminen jatkuu, mutta mikä mökkipaikkakunta tarjoaa parhaan kakkosvaihtoehdon?

Valtioneuvoston kanslia julkaisi muutama viikko sitten mielenkiintoisen Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet -raportin, jonka tekijöinä oli laaja joukko tunnustettuja tutkijoita. Raportissa tarkasteltiin monipuolisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Kaupungistumiskehityksen arvoitiin jatkuvan ja kaupunkiseututasolla määritellyn kaupungistumisasteen ennustettiin kasvavan vuoden 2020 73 prosentista 79 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Julkistustiedote kiteyttää keskeisen päätelmän seuraavasti: ”Tulevaisuuden kaupunkiseuduilla […]

Lue lisää "Kaupungistuminen jatkuu, mutta mikä mökkipaikkakunta tarjoaa parhaan kakkosvaihtoehdon?"

Asumisen heimot -tutkimus pureutuu todellisiin asumisvalintoihin, ei lottovoittoa vaativiin päiväuniin

Asumistoiveista[1] ja -unelmista keskustellaan paljon, ja hyvästä syystä. Onhan asuntovarallisuus merkittävä osa suomalaisten yksityishenkilöiden varallisuudesta. Kaupunkien pohdinnoissa asuin- ja elinympäristön laatu taas on yksi keskeisistä vetovoimatekijöistä. Meistä jokainen viettää huomattavan paljon aikaa asunnossaan ja onpa osalla työtkin tulleet kotiin kasvaneen etätyön myötä. Media ja jotkin etujärjestöt viihdyttävät kansaa tämän tästä mikä olisi asumistoiveesi ellei olisi […]

Lue lisää "Asumisen heimot -tutkimus pureutuu todellisiin asumisvalintoihin, ei lottovoittoa vaativiin päiväuniin"