Hyvinvointialueet vievät kunnilta vastuiden lisäksi rahat – kiinteistöveron ja maanvuokratulojen merkitys kasvaa

Uuden vuoden käynnistyessä on hyvä pohdiskella hieman tulevan vuoden kaupunkikehityksellisiä kysymyksiä. Vuoden 2021 kaupunki oli ehdottomasti Tampere, joka pitkittyneestä koronatilanteesta huolimatta menestyi hyvin, arvioidaanpa kehitystä sitten talouden, muuttovetovoiman tai kilpailukyvyn kehityksen näkökulmasta. Menestystä selittävät varmasti monet tekijät, mutta yksi niistä on pitkäjänteinen ja strateginen ote kehittämisessä, jota toimiva poliittinen yhteistyö on tukenut vuosikymmeniä. Areenat ja […]

Lue lisää "Hyvinvointialueet vievät kunnilta vastuiden lisäksi rahat – kiinteistöveron ja maanvuokratulojen merkitys kasvaa"

Skenaariot herättävät ajattelemaan – kehityspolut eivät ole vääjäämättömiä

Professori Markku Sotarauta – oppi-isäni aluetieteissä – on kirjoittanut yhdessä Teemu Makkosen, Sami Moision ja Heli Kurikan kanssa mielenkiitoisen raportin Suomen aluekehityksen skenaarioista vuoteen 2040. Työn tilaajana on työ- ja elinkeinoministeriö. Skenaariot ovat Globaalisti valikoitunut Suomi, Raaka-aineiden ja turismin Suomi, Tilkkutäkki sekä Tasapainoinen Suomi. Ennen kuin katsomme itse skenaarioita, jotka ylittävät tyylikkäästi viime vuosien paikoillaan […]

Lue lisää "Skenaariot herättävät ajattelemaan – kehityspolut eivät ole vääjäämättömiä"

Kuisma ja Sauri pohtivat etätyötä aluekehityksen näkökulmasta

Pitkän linjan yhteiskunnalliset vaikuttajat ja keskustelijat Pekka Sauri ja Juha Kuisma ovat julkaisseet mielenkiintoisen kirjan Kunnallisalan Kehittämissäätiön Polemia -sarjassa. Kirjan otsikko – Etätyö ja monipaikkaisuus Suomessa – kertoo mihin keskitytään. Näkökulma on itse etätyön sijaan kuitenkin kaupunki- ja aluepoliittinen. Tekninen toteutus on hieman poikkeava sikäli, että osa tekstistä on yhteistä, osassa tekijät ovat kirjoittaneet toisilleen […]

Lue lisää "Kuisma ja Sauri pohtivat etätyötä aluekehityksen näkökulmasta"

Kiertotaloudella on monet kasvot

Rakennetun ympäristön päästövähennyskeskustelu on laajentunut viimeisen parin vuoden aikana energian käytöstä ja energiatehokkuudesta rakennusmateriaaleihin ja kiertotalouteen. Ei niin, etteivätkö energiakysymykset olisi tärkeitä. Ne ovat, mutta energian tuotannon vihertyminen auttaa erityisesti vanhan rakennuskannan ympäristöystävällisyyden kohentamisessa, sillä energiasaneerauksiin on vaihtelevasti taloudellisia mahdollisuuksia. Uudisrakentamista taas ohjaavat tiukat määräykset ja toisaalta esimerkiksi erilaisten lämpöpumppuratkaisujen suosio on kasvussa. Rakennusmateriaalien osalta […]

Lue lisää "Kiertotaloudella on monet kasvot"

Enrico Moretin tutkimus: tuottavuus kasvaa klusterin kasvaessa

Berkeleyn yliopiston kaupunkitalouteen erikoistunut professori Enrico Moretti julkaisi hiljattain perusteellisen ja pitkiin aikasarjoihin perustuvan tutkimuksen aluetalouden kasautumishyödyistä. Hän tarkasteli viiden high-tech-alan alueellisia klustereita 179:llä yhdysvaltalaisella talousalueella (metropolitan statistical area) vuosina 1971-2007 keskittyen erityisesti keksijöiden tuottavuuteen. Keksijä (inventor) viittaa tutkimuksessa henkilöön, joka on failannut patenttihakemuksen. Tutkimuksessa keksijöiden tuottavuutta arvioidaan patenttien määrällä. Moretti keskittyy erityisesti keksijöiden aktiivisimpaan […]

Lue lisää "Enrico Moretin tutkimus: tuottavuus kasvaa klusterin kasvaessa"

Alkaako iloinen 20-luku vihdoinkin?

Ikisuosikkini Honey B. & the T-Bones esiintyi Juttutuvassa lauantaina 18.9.Tapahtuman ennakkomainos jotenkin herätti siihen, että pandemian otteesta on viimeinkin päästy. Itse keikalle ei tietenkään päästy, koska Juttutupa oli täynnä hyvissä ajoin ja jonoakin ulkopuolella kymmeniä metrejä. Ravintoloiden kapasiteettirajoitusten takia kaikille vieraille piti osoittaa oma pöytä, joten paikat olivat todennäköisesti täyttyneet jo aikaisin iltapäivällä. Viimeisessä kahdessa […]

Lue lisää "Alkaako iloinen 20-luku vihdoinkin?"

Kohti hyvää antroposeenia

Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on aiheellisestikin aktiivista, jopa niin, että osalla ihmisistä ilmenee jo ilmastoahdistusta. Keskustelu on myös – onneksi – laajentunut koskemaan luontokatoa sekä sen ja ilmastomuutoksen kohtalonyhteyttä. Ilmasto- ja ympäristökysymysten ohella varsinkin yritysmaailmassa puhutaan laajemmin vastuullisuudesta, koska kestävyyskysymykset eivät ratkea ilman sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouden näkökulmia. Viimeisen vuoden aikana varsinkin rahoitusmarkkinat ovat aktivoituneet ja […]

Lue lisää "Kohti hyvää antroposeenia"

Yksiökeskustelussa ei ole yhtä totuutta

Sunnuntain Helsingin Sanomissa (4.9.) oli kiinnostava artikkeli yksiöistä, missä tutkija Anna Tervo kertoi näkemyksiään omaan tutkimukseensa pohjautuen. Tervo nostaa haastattelussa esiin yksinasujien tarpeet. Tervon tekemässä haastattelututkimuksessa nousevat esiin muun muassa yksiöasukkaiden toiveet erillisistä keittiöistä ja nykyistä paremmista säilytystiloista. Tervo myös kritisoi ajatusta siitä, että kaupungin julkiset tilat (kirjastot, ravintolat, kuntoilutilat jne.) täydentäisivät pieniä asuntoja tarjoamalla […]

Lue lisää "Yksiökeskustelussa ei ole yhtä totuutta"

Sitra analysoi ongelmia ansiokkaasti ja esittää konkreettisia toimia ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi

Sitra julkaisi kuluneella viikolla erittäin perusteellisen ja laaja-alaisen ilmastotoimiin liittyvän raportin Korjausliike – Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastoimia. Raportti perustuu laajan lähdekirjallisuuteen ja 50 eri alojen asiantuntijoiden haastatteluun. Tarkasteltavia yhteiskunnallisen toiminnan aloja ovat energiantuotanto, teollisuus, rakennettu ympäristö, liikenne, maatalous, metsien käyttö ja jätteiden käsittely. Kunkin teeman osalta käydään läpi kasvihuonekaasupäästöjen lähteet, päästövähennysten keskeiset […]

Lue lisää "Sitra analysoi ongelmia ansiokkaasti ja esittää konkreettisia toimia ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi"

Mistä kristallipallo, joka näyttää asumisen tarpeet 100 vuoden päähän?

Kesäinen asunpoliittinen keskustelu on jatkunut vilkkaana sekä mediassa että varsinkin sosiaalisessa mediassa. Osa keskustelijoista ja asiantuntijoista on kannattanut enemmän tai vähemmän selkeästi ajatusta jonkinlaisesta universaaliasunnosta, jonka ei sinänsä tarvitsi vastata erityisen tarkasti ensimmäisen ostajan tarpeisiin, vaan myös kaikkien myöhempien käyttäjien. Esimerkkeinä tästä ovat esiin nousseet vaikkapa erillinen keittiöhuone, nykyisin suositun avokeittiön sijaan, tai riittävän isot […]

Lue lisää "Mistä kristallipallo, joka näyttää asumisen tarpeet 100 vuoden päähän?"