Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  

Hiljattain emeritukseksi siirtynyt yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie julkaisi kesällä arvostetussa Routledgen aluetieteen sarjassa Planning and the Multi-local Urban Experiece -nimisen teoksen. Kirjassa hän kokoaa yhteen viime vuosien työtään monipaikkaisuuden parissa. Koronan myötä monipaikkaisuus nousi meilläkin keskusteluun ja onpa siitä toivottu pelastusta taantuville alueillekin. Lapintien kirja on harvoja perusteellisia – ellei ainoa – teoreettisia ja käsitteellisiä […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on monitahoinen ilmiö  "

Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun

Uudenmaan liitto ja Helsingin kaupunki julkaisivat viikko sitten erittäin mielenkiintoisen ja informatiivisen selvityksen erilaisten asuinalueiden vaatimasta maa-alasta suhteessa niiden asukasmäärään. Tarkastelussa oli mukana yhteensä 21 erityyppistä asuinalueitta Helsingin seudulta, esimerkiksi Veikkola, Porvoon Länsiranta, Puu-Vallila, Matinkylä, Pakila ja Etu-Töölö. Pinta-alojen ohella tarkasteltiin myös esimerkiksi hiilensidontaa ja metsäkatoa. Selvitystyön toteutusta johtivat tunnustetut kaavoituksen asiantuntijat. Todellisiin esimerkkialueisiin perustuvat […]

Lue lisää "Eri asuinalueiden tiiviyttä koskeva selvitys poiki syksyn kuuman kaupunkikeskustelun"

Kaupungistuminen jatkuu, mutta mikä mökkipaikkakunta tarjoaa parhaan kakkosvaihtoehdon?

Valtioneuvoston kanslia julkaisi muutama viikko sitten mielenkiintoisen Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet -raportin, jonka tekijöinä oli laaja joukko tunnustettuja tutkijoita. Raportissa tarkasteltiin monipuolisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Kaupungistumiskehityksen arvoitiin jatkuvan ja kaupunkiseututasolla määritellyn kaupungistumisasteen ennustettiin kasvavan vuoden 2020 73 prosentista 79 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Julkistustiedote kiteyttää keskeisen päätelmän seuraavasti: ”Tulevaisuuden kaupunkiseuduilla […]

Lue lisää "Kaupungistuminen jatkuu, mutta mikä mökkipaikkakunta tarjoaa parhaan kakkosvaihtoehdon?"

Asumisen heimot -tutkimus pureutuu todellisiin asumisvalintoihin, ei lottovoittoa vaativiin päiväuniin

Asumistoiveista[1] ja -unelmista keskustellaan paljon, ja hyvästä syystä. Onhan asuntovarallisuus merkittävä osa suomalaisten yksityishenkilöiden varallisuudesta. Kaupunkien pohdinnoissa asuin- ja elinympäristön laatu taas on yksi keskeisistä vetovoimatekijöistä. Meistä jokainen viettää huomattavan paljon aikaa asunnossaan ja onpa osalla työtkin tulleet kotiin kasvaneen etätyön myötä. Media ja jotkin etujärjestöt viihdyttävät kansaa tämän tästä mikä olisi asumistoiveesi ellei olisi […]

Lue lisää "Asumisen heimot -tutkimus pureutuu todellisiin asumisvalintoihin, ei lottovoittoa vaativiin päiväuniin"

Sijoittuvatko uudet, kiinnostavimmat kaupalliset palvelut ydinkeskustan reuna-alueille?

Eilinen kesälauantain flaneeraus Helsingin keskustassa antoi hieman huolestuttavan kuvan kaupallisten palveluiden tarjonnasta ja käyttöasteesta. Väkeä oli vähänlaisesti liikkeellä, turisteja oli selvästi tavanomaista vähemmän, liiketiloja oli tyhjinä ja muutenkin tunnelma oli vaisuhko. Yksi huolestuttava muutos on tapahtunut siinä, että monet keskustan erikoisliikkeet ovat lyhentäneet arki-illan aukioloaan ja ne sulkevat pääosin jo kello 19. Tämä vaikuttaa varmasti […]

Lue lisää "Sijoittuvatko uudet, kiinnostavimmat kaupalliset palvelut ydinkeskustan reuna-alueille?"

Vetovoimainen kaupunki vaatii miellyttäviä kävely-ympäristöjä

Käväisin lyhyellä työmatkalla Kööpenhaminassa, enkä taaskaan jaksanut olla ihailematta heidän onnistunutta kävely- ja pyöräilypolitiikkaansa. Erityisen kontrastin tähän kokemukseen muodostaa kotinurkillani Helsingissä Teollisuuskatu Traverssikujasta Kalasataman suuntaan. Konepajan puolella katua on leveät kävely- ja pyöräilykaistat, mutta 70-luvun veturihallin satojen metrien umpiseinä ei oikein innosta kävelemään. Toisella puolen katu on erittäin kapea ja siinä ajetaan pyörillä kuin Ranskan […]

Lue lisää "Vetovoimainen kaupunki vaatii miellyttäviä kävely-ympäristöjä"

Havaintoja rakentamisesta, luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Viime aikoina on julkaistu kaksi kiinteistö- ja rakennusalan kannalta kiinnostavaa ja tärkeää raporttia. Sitran Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy keskittyy luontokadon hidastamiseen ja Ilmastopaneelin Metsät ja ilmasto: hakkuut, hiilinielut ja puun käytön korvaushyödyt puolestaan nimensä mukaisesti hiilinieluihin. Nostan molemmista raporteista esiin alan kannalta oleellisia havaintoja. Sitran raportti on ensimmäinen […]

Lue lisää "Havaintoja rakentamisesta, luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta"

Mikä saa sydämen läpättämään rakkaudesta kotikaupunkia kohtaan?

Kaupungit ja kaupunkien kiinnostavuus tai kaupunkien vetovoima on aina kiinnostava aihe. Varsinkin parin koronavuoden aikana keskustelu on saanut uusia sävyjä, kun osa keskustelijoista on toivonut kasvaneen etätyön ja hieman epämääräisen monipaikkaisuuden kääntävät kaupungistumisen suunnan toiseksi. Kaupunkiseudut ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan, mutta väreilyä on ollut keskuskaupunkien ja kehyskuntien välisessä kasvudynamiikassa. Itsekin aikoinaan kaupunkiseutujen kilpailukyvystä aikoinaan väitelleenä […]

Lue lisää "Mikä saa sydämen läpättämään rakkaudesta kotikaupunkia kohtaan?"

Interface catchment mittaa kaupunkitilan potentiaalia tuottaa kiinnostavaa kävely-ympäristöä

Kevyt liikenne – kävely ja pyöräily – on ollut viime vuosien yksi tärkeimmistä kaupunkikehitykseen liittyvistä keskustelun aiheista. Välillä on nähty hieman tunnekuohujakin, kun autoilun ja kevyen liikenteen intressit ovat olleet vastakkaisia. Kuten kokenut liikennesuunnitteluja Seppo Lampinen osoitti hienossa väitöskirjassa Tässä tie – missä kaupunki? (2015), kymmeniä vuosia on menty autoilu edellä. Kävelyn edistämisen haasteista kuvauksen […]

Lue lisää "Interface catchment mittaa kaupunkitilan potentiaalia tuottaa kiinnostavaa kävely-ympäristöä"

Pienydinvoimalat vauhdittamaan vihreää siirtymää?

Ilmastonmuutoksen vuoksi fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja polttamisesta ylipäätään pitäisi päästä eroon. Varsinkin EU:ssa on monenlaisiin toimiin jo ryhdyttykin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vastoin kaikkia kansainvälisen oikeuden periaatteita paine on vain kasvanut, koska venäläisestä energiasta, joka on pitkälti fossiilista, pitäisi päästä pikimmiten eroon. Erityisesti Saksa, Italia ja Espanja ovat suuria maakaasun tuojia, eikä korvaavia ratkaisuja löydy käden […]

Lue lisää "Pienydinvoimalat vauhdittamaan vihreää siirtymää?"