Soininvaaran ja Särelän vaalikirja ei juutu poliittiseen jargoniin

Vihreät kaupunkipolitiikan vaikuttajat Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä julkaisevat lähipäivinä vaalikirjan nimeltään Kaupunkirakentamisen aika – kuinka 2020-luvulla rakennetaan hyvää kaupunkia. Nokkelakaupunki-blogi seuraa kuntavaalien kaupunkirakentamiseen liittyvää keskustelua tarkasti ja arvioi myös kaksikon kirjan. Kaupunkirakentamisen aika keskittyy ymmärrettävästi Helsinkiin, mutta ajatukset sopivat erinomaisesti muihinkin kaupunkeihin. Soininvaara ja Särelä analysoivat Helsingin kasvua, pohtivat miksi kaupunkimaiset ympäristöt ylipäätään vetävät […]

Lue lisää "Soininvaaran ja Särelän vaalikirja ei juutu poliittiseen jargoniin"

Erittäin hyvä, jos ei täydellinen peruskoulu?

Olin viime tiistaina (7.3.) EVAn peruskoulun tilaa käsittelevässä tilaisuudessa, jossa Matti Apusen kanssa keskustelemassa olivat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, vuoden luokanopettajaksi valittu Maarit Korhonen ja kouluinnovaatioiden levittämiseen keskittyvän Hundredin Saku Tuominen. Keskustelun kuluessa käytiin läpi heikkenevät PISA-tulokset, oikeus valita lähikoulu, lahjakkuuksien huomioiminen, todettiin, että Ruotsissa kehitetty uusi koulumalli, kunskapsskolan, ei sovi meille ja lopulta oltiin sittenkin […]

Lue lisää "Erittäin hyvä, jos ei täydellinen peruskoulu?"

Haaveena kivijalkayrittäjyys?

Mamma ostaa juuri leivottua pastaa kivijalkakaupasta, tuoreen leivän viereisestä kaupasta, pullon viiniä kolmannesta ja nauttii cappuccinon katukahvilassa. Sitten kotiin laittamaan ruokaa työstä tulevalle miehelle ja yliopistossa opiskelevalle aikaismiespojalle. Kauppakeskukset eivät ole pilaamassa elävää katutilaa, eikä räntäsadekaan haittaa. Viime vuosien kaupunkikeskustelussa entusiastit ovat vaatineet meilläkin elävää katutilaa kuten ihmisiä ja tapahtumia, kivijalkaliikkeiden monipuolista kirjoa sekä kevyen […]

Lue lisää "Haaveena kivijalkayrittäjyys?"

Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?

Rakennuslehti[1] jatkaa keskustelua toimistojen muuttamisesta asunnoiksi Helsingin keskustassa. Kaupunkisuunnitteluviraston loppuvuonna tekemän esityksen mukaan ydinkeskustaan olisi tullut käyttötarkoitusten muutosten totaalikielto, mutta lautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun. Mainitussa jutussa kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Tuomas Eskola toteaa, että keskustan rakenteen tulee olla sekoittunutta. Uskoisin, että kaikki kaupunkikehittäjät ovat tässä samaa mieltä, sen sijaan eri toimintojen suhteelliset osuudet ovatkin sitten vaikeampi […]

Lue lisää "Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?"

Elinkeinopolitiikassa ei ole yhtä kysymystä tai vastausta

Kuntavaalit lähestyvät ja elinkeinopolitiikkakin nousee keskusteluun kunnissa. Yritysten ja yrittäjien mielipiteet kiinnostavat, ja yrittäjien asiaa luvataan ajaa tarmokkaasti. Vastaavasti elinkeinoelämän järjestöt ovat aktiivisia ja esimerkiksi EK julkaisi hiljattain kyselyn seutukuntien elinkeinopoliittisesta menestymisestä. Nyt kun sote-tehtävät ovat siirtymässä maakunnille, kuntien tehtävät ovat vähentymässä ja monet puhuvatkin elinvoimakunnista. Kun kuntavaaliehdokas paahtaa elinvoimasta, kannattaa kysyä mitä hän sillä […]

Lue lisää "Elinkeinopolitiikassa ei ole yhtä kysymystä tai vastausta"

Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?

Päivän Aamulehti (AL 12.2) nosti esiin Tampereen keskustan pysäköintitilanteen ja ikiaikaisen tamperelaiskeskustelun siitä pitääkö kaupan eteen päästä omalla autolla. Helsingissä on jo aikaa sitten hyväksytty ajatus pysäköintilaitoksista katupysäköinnin sijaan, mutta kävelykeskustan laajentamisen edellytyksenä eräät poliittiset ryhmät edellyttävät maanalaisen pysäköinnin lisäämistä. Tampereella opetellaan vasta käyttämään maanalaista pysäköintiä, joka sinänsä toimii erinomaisesti. Subjektiivista oikeutta päästä kaupan eteen […]

Lue lisää "Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?"

Tarvitsevatko isot yritykset maaseutua?

Tunnettu ruotsalainen taloustieteilijä ja kirjoittaja Kjell Nordström (Funky Business, Karaoke Capitalism ym.) lausui Kauppalehdessä (KL 30.1) reippaasti näkemyksiään kaupungistumisesta ja kaupungeista. Sinänsä uutta ei ollut, että hänkin ennusti kaupungistumisen jatkuvan ja kaupunkien roolin suhteessa kansallisvaltioihin korostuvan. Hieman tavallisuudesta poikkeavaa oli melko reipas kielen käyttö, kun hän esimerkiksi totesi, että ”Monista kaupungeista on jäljellä enää metsää. […]

Lue lisää "Tarvitsevatko isot yritykset maaseutua?"