2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket

Joitakin viikkoja sitten valmistui Helsingin keskustan viimeisin elinvoimalaskenta. Siinä käytetään Elävät kaupunkikeskustat ry:n kehittämää menetelmää, jossa tarkastellaan monipuolisesti keskustan liiketiloja niiden käytön mukaan. Liikkeiden lauantaiaukiolo on yksi elinvoimaan vaikuttava mittari. Liiketilojen käyttäjille on tehty myös yksityiskohtainen toimialaluokitus. Pääasiassa tämän kevään tilannetta on verrattu kevään 2020, 2021 ja 2022 tilanteeseen. Jos ei erikseen mainita, jatkossa esittämäni […]

Lue lisää "2020-luvun kaupunkikeskusta ei ole nopean asioinnin hypermarket"

Toimistokäyttäjään pitää suhtautua kuten kauppakeskuksen tai hotellin asiakkaaseen

Yritykset, valtion hallinto ja kunnat miettivät kuumeisesti minkälaisia ja minkä kokoisia toimistotiloja ne jatkossa tarvitsevat. Ennen covidia läsnätyö oli pääsääntö, covidin aikaan siirryttiin etätöihin ja nyt toimistoille on palattu vaihtelevasti. Osa organisaatioista luottaa ihmisten itseohjautuvuuteen, osa antaa yksiselitteisiä ohjeita. Työnantaja voi käyttää direktio-oikeutta, mutta houkuttelu tai kannustaminen voi olla tuloksellisempaa asiantuntijoiden kanssa. Ja hyvä on […]

Lue lisää "Toimistokäyttäjään pitää suhtautua kuten kauppakeskuksen tai hotellin asiakkaaseen"

Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa

Keskustelu Helsingin ydinkeskustan roolista on käynyt viime aikoina kiivaana – ja hyvä niin. Pääkaupungin keskusta on tärkeä pääkaupunkiseudun lisäksi koko Suomen näkökulmasta, sillä se tarjoaa asioita, joita ei muualta saa ja on siksi myös tärkeä vetovoimatekijä kansainvälisten matkustajien houkuttelemisessa. Selvää on, että keskustassa näkyy sama ilmiö kuin monissa muissakin kaupungeissa maailmalla: isot vaatekaupan ketjut harventavat […]

Lue lisää "Luksus pitää pintansa ja kasvaa Helsingin ydinkeskustassa"

Toimitilat eivät ratkaise kaikkia työyhteisön haasteita, mutta moneen niistä tiloilla on vaikutusta

Hybridityön vaatimukset, työvoimapula, taloudellisen toimintaympäristön epävakaus ja jatkuvasti kiristyvät vastuullisuusvaatimukset haastavat organisaatioita niiden pohtiessa työnteon tapojensa uudistamista ja toimitilojensa määrää ja varsinkin niiden laatua. Yksittäisen asiantuntijan kannalta toivottavin ratkaisu voi olla täysi vapaus työskennellä miten ja missä haluaa. Organisaatioilla puolestaan voi olla on pyrkimys edistää tiimien yhteistyötä ja luovuutta, varmistaa organisaatiokulttuurin ja arvojen juurtuminen sekä […]

Lue lisää "Toimitilat eivät ratkaise kaikkia työyhteisön haasteita, mutta moneen niistä tiloilla on vaikutusta"

Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen

Eduskuntavaalit on käyty ja seuraavaksi Petteri Orpo ryhtyy muodostamaan hallitusta. Ohjelmapohjia on puoluetoimitoissa kirjoiteltu ja etujärjestöt ovat julkaisseet hyvissä ajoin ennen vaaleja omat hallitusohjelmatavoitteensa. Valmiita tekstimuotoilujakin lienee tarjolla. Nokkelassa kaupungissa ei ole omaa tavoitelistaa, mutta muutamia teemoja ja aiheita, joita mikä tahansa hallituskoostumus joutuu pohtimaan, on hyvä nostaa esiin. Varsinkin kun kaupunkipoliittinen keskustelu loisti vaalikampanjoissa […]

Lue lisää "Nokkela kaupunki tarjoaa ajatuksia hallitusohjelmatavoitteiden asettamiseen"

Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi

Kehitteillä olevat uudet nopeat ratayhteydet, joita myös tunnin juniksi kutsutaan, ovat herättäneet viime aikoina aktiivista keskustelua ja hyvä niin. Hankkeethan ovat poikkeuksellisen pitkäjänteisiä keskeisinä liikennejärjestelmän osina, investointeina ne ovat valtavia ja vaikuttavat merkittävästi maankäyttöön ja ympäristön kestävyyteen. Ehkä hieman yksipuolisestikin vain lyhentyneet matka-ajat ovat olleet esillä, vaikka jo esimerkiksi Turun tunnin junasta laadittiin jo vuosia […]

Lue lisää "Suomi-radan kilpailukykyä kiihdyttävä vaikutus ulottuu paljon Tamperetta pohjoisemmaksi"

Kaupungistuminen elää ja voi hyvin

Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut vuoden 2022 alueidenkäytön vuosikatsauksensa. Katsaus sisältää monipuolisesti tietoa viime vuoden ja viime vuosien kehityksestä, erityisen kiitoksen ansaitsevat verkkoversion grafiikka ja hakutoiminnot. Yleisesti ottaen pitkän aikavälin kehityskulku eli kaupungistuminen on jatkunut tasaisesti kaupungistumisasteen ollessa 73,2 prosenttia. Ennen finanssikriisiä vuosina 2000-2007 kasvu oli voimakasta kehysalueilla painottuen pientalorakentamiseen, sen jälkeen kasvu on keskittynyt […]

Lue lisää "Kaupungistuminen elää ja voi hyvin"

Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on

Suomen ympäristökeskus julkaisi tammikuun lopussa perusteellisen selvityksen maakuntien, kuntien ja kotitalouksien kulutusperusteisista päästöistä. Asukaskohtaisesti suurimmat kulutusperusteiset päästöt ovat Kainuussa. Uudellamaalla muuta maata intensiivisempi rakentaminen näkyy kuntien investointien korkeina päästöinä. Kotitalouksien päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Pohjoisilla alueilla asumisen päästöt ovat keskimäärän muuta maata korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteista johtuen, suuri vaikutus on myös kaukolämmön polttoainejakaumalla. […]

Lue lisää "Isojen kaupunkien asukkaiden tuottamien päästöjen suuruusluokassa ei ole isoja eroja – rakenteessa sen sijaan on"

Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja

Metsät, metsäkato ja metsien hiilinielujen pienentyminen on hallinnut viime viikkojen kestävän kehityksen keskustelua. Erityisesti hiilinielujen heikkeneminen vaikeuttaa kansallisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Vielä laajemman huolen keskusteluun toi Sitra uunituoreessa megatrendit-raportissaan nostaessaan keskeiseksi megatrendiksi luonnon kestokyvyn murenemisen. Metsäkatoa on perusteellisesti käsitelty Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportissa Maankäyttösektorin ilmastotoimet. Vaikka Luken mukaan metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön onkin nykyään suhteellisen […]

Lue lisää "Tiiveys ei ole itseisarvo, vaan mahdollistaja"

Pitkät pojat muistelevat lämmöllä ja viisaudella pitkiä uriaan Tampereen kunnallispolitiikassa

Pitkäaikaiset ja keskeiset tamperelaiset kunnallispoliittiset vaikuttajat Seppo Rantanen ja Pauli Ruoholahti ovat julkaisseet hiljattain yhteiset politiikkavuosien muistelmansa nimeltään Pitkät pojat. Seppo toimi porvarillisen valtuustoryhmään puheenjohtajana vuosina 1997-2006 ja Pauli sosialidemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtajana vuosina 1994-2008. Herrat tekivät tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä johtaessaan aseveliakselia vuosikaudet. Pitkät pojat nimen parivaljakolle keksi Aamulehden mainio kunnallispolitiikan toimittaja Markku Leppänen. Pituutta […]

Lue lisää "Pitkät pojat muistelevat lämmöllä ja viisaudella pitkiä uriaan Tampereen kunnallispolitiikassa"