Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä

Keskustelu kaupungistumisesta jatkuu ja viime aikoina on tuotu esiin näkemystä, jonka mukaan varsinaisen maaseudun tilanne on muuton suhteen tasoittunut ja että nyt väkeään menettävät keskisuuret kaupungit. Menemättä tällä kertaa syvemmälle tilastojen tai tutkimuksen syövereihin lähestyn asiaa omakohtaisiin, Forssassa ja Tammelan Susikkaassa tehtyihin havaintoihin perustuen. Näkökulma on satunnaisen mökkiläisen. Forssan asukasluku on reilut 17 000, väkimäärä on […]

Lue lisää "Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä"

Kaupunkien keskustoiden väestö- ja työpaikkatiheys on laskenut vuodesta 1990

Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi muutama viikko sitten erittäin kiinnostavan ja perusteellisen raportin yhdyskuntarakenteen kehityksestä Suomessa vuosina 1990-2016. Yhdyskuntarakenteen kehitystä tarkastellaan usean teeman näkökulmasta. Teemoja ovat muun muassa taajama-alueiden ja -asutuksen kehitys, yhdyskuntien tiiviys ja infrastruktuuri, palvelujen saavutettavuus sekä liikkumismahdollisuuksien monipuolisuus ja kestävyys. 2000-luvun alun yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikehitykseen liittyvää keskustelua ovat hallinneet esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, joukkoliikenteen […]

Lue lisää "Kaupunkien keskustoiden väestö- ja työpaikkatiheys on laskenut vuodesta 1990"

King’s Cross uudistuu yhden näkemyksellisen kiinteistökehittäjän voimalla

Kävimme tutustumassa Regenero Oy:n asiantuntijaryhmällä muutamiin Lontoon kaupunkikehityshankkeisiin kuten Canada Water ja King’s Cross. Jälkimmäinen oli toteutuksen osalta loppusuoralla, joten kokonaisuudesta sai hyvän jo käsityksen. King’s Crossin asema on yksi Lontoon vilkkaimmista, mutta historiallisesti alueella on sijainnut erilaisia varastoja ja teollisuutta. Alueen kehittäminen käynnistyi vuonna 2001, kun kiinteistökehittäjä Argent kumppaneineen (Hermes Invest Management ja Australian […]

Lue lisää "King’s Cross uudistuu yhden näkemyksellisen kiinteistökehittäjän voimalla"

Mistä saada lisävirtaa sähköautoilun edistämiseen?

Kesko kertoi maanantaina 4.6., että se aikoo rakentaa tämän ja ensi vuoden aikana koko maan kattavan sähköautojen latauspisteiden verkoston kauppojensa yhteyteen. Latauspisteiden määrä on noin 400, joista 100 on pikalatauspistettä. Ainakin alkuvaiheessa lataaminen on asiakkaille ilmaista. Keskon avaus on merkittävä jo pelkästään latauspisteiden määrällä arvioituna, mutta se on myös kiinnostava esimerkki markkinatoimijoiden roolista kestävän kehityksen […]

Lue lisää "Mistä saada lisävirtaa sähköautoilun edistämiseen?"

Setämiehissä muodin kivijalkakaupan tulevaisuus?

Elävät kaupunkikeskustat ry julkaisi perjantaina (25.5.) tietoja vuotuisesta keskustojen elinvoimaselvityksestään. Elinvoimaa arvioidaan tyhjien liiketilojen määrällä väestöön suhteutettuna ja lauantaisin avoinna olevien palveluiden määrällä. Uutisoinnissa on noussut esiin varsinkin Jyväskylä, jossa keskustan tilanne on selvästi huonontunut. Eri foorumeilla ”syylliseksi” on esitetty uutta Seppä-kauppakeskusta, joka ei sijaitse kaupungin keskustassa. On selvää, että uudet ja suuret kaupan yksiköt […]

Lue lisää "Setämiehissä muodin kivijalkakaupan tulevaisuus?"

Roihuvuoren kirsikkapuisto tuo kaupunkiin estetiikkaa

Olin tänään vaimoni kanssa tutustumassa Roihuvuoren kirsikkapuistoon ja japanilaiseen puutarhaan. Kaunis sää oli houkutellut runsaasti väkeä piknikille tai muuten vain viettämään aikaa ilman järkevän tuntuista syytä. Kirsikkapuistossa oli tilaa koirillekin, sen sijaan japanilaiseen puutarhaan oli Lucy-koiraltamme pääsy kielletty. Vaikka kirsikkapuiden komein loisto oli jo ohitse, vaikuttavuudesta sai kohtuullisen hyvän käsityksen.   Nyt kun meilläkin on […]

Lue lisää "Roihuvuoren kirsikkapuisto tuo kaupunkiin estetiikkaa"

Kenestä valvomaan kaupunkisuunnittelun päiväunia?

Toimittaja Kimmo Oksanen (HS 14.5.) kaipasi ajan hengen mukaisesti vahvaa johtajuutta kysymällä kuka lupaisi ottaa vastuun ja vannoisi etteivät ”meille näytetyt suunnitelmat sulavamuotoisten tornitalojen kaupunginosista vain arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden piirustamiksi päiväuniksi” ja ettei todellisuus sittenkin olisi vain ”päivitetty versio harmaasta Merihaasta”. Kuka siis antaisi yksinkertaisen vastauksen monimutkaiseen kysymykseen, niitähän me kaipaamme. Yleisesti ottaen kysymykseen voisi […]

Lue lisää "Kenestä valvomaan kaupunkisuunnittelun päiväunia?"