Autoilusta ei luovuta ennen kun vaihtoehdot ovat sujuvampia

Tuoreessa Kauppalehti Optiossa (17/2017) on mielenkiintoinen artikkeli liikenteen vallankumouksesta. Teemat ovat tuttuja, puhun ja kirjoitan niistä itsekin silloin tällöin. Artikkelissa Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Arto O. Salonen toteaa, että ”ihmiset luopuvat autoistaan, jos saavat tilalle jotakin parempaa”. Hieman samantapaisesti olet käyttänyt ilmaisua, että joukkoliikenne on tykkäämisbisnestä. Käyttäjää ei pääsääntöisesti kiinnosta välityskyky, kapasiteetti tai polttoaine, vaan helppous […]

Lue lisää "Autoilusta ei luovuta ennen kun vaihtoehdot ovat sujuvampia"

Paatuneen yksityisautoilijan tunnustuksia

Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie kirjoitti blogissaan liikenteen ja erityisesti autoilun tulevaisuuteen liittyvistä visioista – sähköautot, robottiautot, MaaS – tuttuun tyyliinsä terävästi ja uusia näkökulmia avaten mutta myös visioita epäillen. Hänen ensimmäinen epäilynsä liittyy näkemykseen siitä, että robottiautojen ja MaaS-palveluiden myötä lopulta autoilu halpenisi. Erityisesti siksi, että ainakin Suomessa valtio hyötyy taloudellisesti yksityisautoiluun liittyvistä veroista ja […]

Lue lisää "Paatuneen yksityisautoilijan tunnustuksia"

Ajaako metsään perustuva biotalousstrategia päin puuta?

Volvo ilmoitti siirtyvänsä henkilöautotuotannossaan lähivuosina kokonaisuudessaan sähköautoihin ja hybrideihin. Vaikka Volvo ei aivan suurimpia valmistajia olekaan, ilmoitus kertoo osaltaan kehityksen suunnasta. Muutkaan suuret valmistajat eivät näytä uskovan polttomoottoreiden tulevaisuuteen. Huomionarvoista on joidenkin suurten kaupunkien (Pariisi, Oslo ym.) pyrkimykset kieltää dieselautojen käyttö alueellaan. Sähköautot ratkaisevat meluun ja käytön aikaisiin päästöihin liittyvät ongelmat, mutta oleellinen kysymys on […]

Lue lisää "Ajaako metsään perustuva biotalousstrategia päin puuta?"

Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?

Päivän Aamulehti (AL 12.2) nosti esiin Tampereen keskustan pysäköintitilanteen ja ikiaikaisen tamperelaiskeskustelun siitä pitääkö kaupan eteen päästä omalla autolla. Helsingissä on jo aikaa sitten hyväksytty ajatus pysäköintilaitoksista katupysäköinnin sijaan, mutta kävelykeskustan laajentamisen edellytyksenä eräät poliittiset ryhmät edellyttävät maanalaisen pysäköinnin lisäämistä. Tampereella opetellaan vasta käyttämään maanalaista pysäköintiä, joka sinänsä toimii erinomaisesti. Subjektiivista oikeutta päästä kaupan eteen […]

Lue lisää "Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?"

Raideliikenne on kasvun veturi

Viime kuukausien liikennekeskustelu on liikkunut erityisesti raideliikenteen ympärillä. Länsimetron myöhästyminen on aiheellisesti aiheuttanut polemiikkia päättäjien, tulevien käyttäjien ja asemanseuduille investoineiden yritysten keskuudessa. Raide-Jokeri puolestaan etenee reippaasti ja Tampereen ratikan osalta lopullinen päätös tehtäneen lokakuussa. Viimeksi vahvalla poliittisella tuella Helsingin valtuustossa eteni Kruunusillat, joka on myös tavallaan joukkoliikennehanke. Parran pärinää tulee riittämään myös koko liikennekaaren uudistamisesta, […]

Lue lisää "Raideliikenne on kasvun veturi"

Raiteiden varrelle haluavat ihmiset ja yritykset

Maan hallitus joutuu kevään kehysriihessä pohtimaan myös suurten kaupunkien sisäisten raideliikennehankkeiden rahoitusta, lähinnä siis Helsingin ja Espoon kehämäisen Raide-Jokerin ja Tampereen ratikan. Ottamatta mitään kantaa siihen pitäisikö valtion rahoituksen tulla liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä vai esimerkiksi budjetin ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta (VAR) esitän muutamia huomioita niiden hyödyistä. Tarve suurten kaupunkiseutujen sisäisen joukkoliikenteen kehittämiselle johtuu meillä vielä […]

Lue lisää "Raiteiden varrelle haluavat ihmiset ja yritykset"

Iloinen Amsterdam syntyy tiheästä kaupunkirakenteesta

Viime viikolla olin työ- ja lomamatkojen yhteydessä tilaisuudessa tutustua eurooppalaiseen kaupunkielämään Münchenissä, Rotterdamissa ja Amsterdamissa. Münchenissa huomiota kiinnitti arki-iltanakin väen paljous vanhassa kaupungissa. Kahvilat ja ravintolat ovat täynnä ihmisiä iltamyöhään ja ulkoterasseilla istutaan huopiin kääriytyneinä, vaikka lämpötila yltää hädin tuskin +10 asteeseen. Ja terasseja on joka ravintolalla, eivätkä ne tunne häiritsevän kenenkään elämää. Sanomattakin on […]

Lue lisää "Iloinen Amsterdam syntyy tiheästä kaupunkirakenteesta"

Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla

OECD:n International Transport Forum on hallitusten välinen liikennekysymyksiin keskittyvä yhteistyöfoorumi, jossa on mukana 59 jäsenmaata. Viime keväänä foorumi julkaisi erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa simuloitiin itseajavien robottiautojen käyttöä kaupunkiliikenteessä[1]. Simuloinnin aineisto kerättiin Lissabonista, jossa on 560 000 asukasta. Koko metropolialueen asukasluku on 2,8 miljoonaa. Pyrkimyksenä oli tarkastella keskikokoista eurooppalaista kaupunkia, jollainen Helsinkikin on. Simuloinnin lähtökohtana olivat nykyiset […]

Lue lisää "Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla"

Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan

Arvostettu tanskalainen kaupunkisuunnittelun professori ja urbanisti Jan Gehl on todennut, että kaupungissa tärkeämpää kuin rakennukset on se, mitä jää niiden väliin. Kirjassaan Cities for People hän toteaa, että 1960-luvun alun modernismin nousu sekä ammattimaisten kaupunki- ja liikennesunnittelijoiden ilmaantuminen johtivat siihen, että huomio keskitettiin kaupungin sijasta yksittäisiin rakennuksiin ja autoilun olosuhteisiin. Hänen mukaansa huomio pitäisi kuitenkin […]

Lue lisää "Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan"

Joukkoliikenteen huonoa vetovoimaa ei selitä karvanoppakulttuuri, vaan kilpailun puute

Edellisessä blogissani analysoin kriittisesti yksityisautoilun dominanssia kaupunkisuunnittelussa; perusteltua palautetta tuli monesta kanavasta, mistä lämmin kiitos. Kahdenkymmenen Euroopan maan yhdyskuntien kestävyyttä tutkinut Nessa Winston osoitti, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kaikista matkoista on Suomessa 15 %, mikä oli vertailumaiden toiseksi alhaisin. Joukkoliikenteen vähäistä osuutta ei voida selittää vain yksityisautoilun suosimisella tai karvanoppakulttuurin ylivoimaisuudella – verotuksellisesti autoilua ei todellakaan […]

Lue lisää "Joukkoliikenteen huonoa vetovoimaa ei selitä karvanoppakulttuuri, vaan kilpailun puute"