Kuukausi: helmikuu 2016

Miten jakaa liikenne-hankkeiden riskit ja hyödyt?

Suuret liikennehankkeet herättävät aina intohimoja ja paljon keskustelua siitä, mihin julkisia varoja pitäisi käyttää. Tilanne on sama sekä valtion että kuntien investointien osalta. Viime kädessä kysymys on aina poliittisesta päätöksenteosta ja arvovalinnoista, ja eri eturyhmien lobbaus on perinteisesti ollut ponnekasta. Vaikka lähtökohtaisesti jako valtion ja kuntien väyliin on selkeä, toisinaan intressit ovat yhtenäiset kuten Tampereella […]

Lue lisää "Miten jakaa liikenne-hankkeiden riskit ja hyödyt?"

Kuka on osallinen kaupunkisuunnittelussa?

Viimeisten vuosien aikana suomalaisten kaupunkien elävyys ja viihtyisyys ovat nousseet aivan uudella tavalla keskusteluun. Kaupunkien kasvu ja kaupunkielämän uudet muodot ovat lisänneet ymmärrystä kaupunkilaisista kaupunkien ”käyttäjinä”. Suomessa juuri nyt erityisesti kaupunkiseutujen keskuskaupungit kasvavat ja niissäkin perinteiset kantakaupungit ovat entistä vetovoimaisempia niin asumisen, työpaikkojen ja palveluiden mielessä. Yksi keskustelunaihe on liittynyt katutilan viihtyisyyteen ja miellyttävyyteen ja […]

Lue lisää "Kuka on osallinen kaupunkisuunnittelussa?"

Tiiviillä yhdyskunta-rakenteella ei ole yhtä määritelmää

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen on ollut viime vuosien yksi keskeisimpiä kaupunkisuunnittelun ja kaupunkikehityksen johtoajatuksia – ja miksei muotejakin – lähes kaikkialla kehittyneissä maissa. Aina ei kuitenkaan ole ollut selvää mitä tiivistämisellä tarkasti ottaen tarkoitetaan tai tavoitellaan. Brittitutkijat Christopher Boyko ja Rachel Coopers[1] julkaisivat joitakin vuosia sitten kiinnostavan meta-analyysin, jossa he analysoivat tiheyden (tiiviyden) erilaisia määritelmiä, laskentatapoja, korkeamman […]

Lue lisää "Tiiviillä yhdyskunta-rakenteella ei ole yhtä määritelmää"