Elävä kaupunki on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä

Kaupungin, kaupunkitilan ja katutilan elävyydestä keskustellaan paljon, ja yleisesti ottaen elävyyttä arvostetaan ja pidetään hyvänä. Vaikka käsite on intuitiivisesti selkeä, ei kuitenkaan ole läheskään aina selvää, mitä sillä tarkoitetaan, eikä elävöittämisen keinoistakaan olla yhtä mieltä. Tampereella keskustellaan jatkuvasti keskustan elävyydestä. Osa on sitä mieltä, että ratikkatyömaa tappaa yrityksiä, toisten mielestä kauppakeskukset tekevät saman ja kolmansien […]

Lue lisää "Elävä kaupunki on helppo tunnistaa, mutta vaikea määritellä"

Suomessa itsenäistytään nuorena ja tarvitaan yhden hengen asuntoja Euroopan keskiarvoa pidempään

Kuluneella viikolla käytiin mielenkiinoista asuntopoliittista keskustelua, jonka aloitti Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä Kauppalehdessä (KL 2.8). Hätälän mukaan ”asuntoja rakennetaan tuotannon, urakoitsijan taloudellisen tuloksen, pääomamarkkinoiden ja asuntosijoittajien ehdoin” ja ostajan aseman on heikko. Hän ylistikin vanhoja ARA-asuntoja, jotka ovat osoittautuneet muuntautumiskelpoisiksi. Keskiviikon Hesarissa (HS 5.8) Suomen opiskelija-asuntojen aina analyyttinen toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu toivoi […]

Lue lisää "Suomessa itsenäistytään nuorena ja tarvitaan yhden hengen asuntoja Euroopan keskiarvoa pidempään"

David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle

Jan Gehlin toimiston luova johtaja ja partneri David Sim julkaisi viime vuonna erittäin kiinnostavan kirjan otsikolla Soft City, Building Density for Everyday Life. Simin ajattelu on jatkumoa Gehlin työlle ja pyrkimykselle kehittää ihmisystävällisiä, kestäviä ja resilienttejä kaupunkeja. Kysymys ei ole tutkimuksesta, vaan eri puolilla maailmaa kaupunkihankkeita toteuttaneen arkkitehdin laajaan kokemukseen perustuvasta, toki teoriaan yhdistyvästä näkemyksestä. […]

Lue lisää "David Simin ”pehmeässä kaupungissa” iso osa elämästä mahtuu 15 minuutin matkan sisälle"

Mitä jos etätyö vapauttaakin ihmiset siirtymään maalta kaupunkiin?

Osa työssäkäyvistä on jo kesälomansa viettänyt ja loputkin palaavat vähitellen sorvin ääreen. Vaikka koronan suhteen tilanne näyttääkin meillä hyvältä, työpaikoilla joudutaan pohtimaan turvallisia järjestelyjä. Kevään ja kesän pakollinen etätyö opetti monia organisaatioita hyödyntämään uudenlaisia viestinnällisiä välineitä ja nyt linjauksia etätyön hyödyntämisestä sekä sallittavuudesta joudutaan pohtimaan myös. Etätyöstä ja monipaikkaisuudesta on riittänyt keskustelua paljonkin, muun muassa […]

Lue lisää "Mitä jos etätyö vapauttaakin ihmiset siirtymään maalta kaupunkiin?"

Kaupunkielämä iskee takaisin

Ankean kevään ja alkukesän jälkeen on palattu lähes normaaliin elämänmenoon ja ennen kaikkea värikkääseen kaupunkielämään. Monet anti-urbanistit ehtivätkin jo innostua paluusta maaseudulle tai vähintäänkin uudesta Nurmijärvi-ilmiöstä. Muodit ja mielihalut muuttuvat ajan myötä, mutta kuluneella viikolla Helsingin keskustassa liikkuneena on ollut suorastaan hämmentävää huomata, miten ihmiset ovat palanneet kaupunkiin ja miten he nauttivat monimuotoisen kaupungin tarjoamista […]

Lue lisää "Kaupunkielämä iskee takaisin"

Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa

Ravintolat, kahvilat ja eräät muutkin palvelut avautuivat kansalaisille kaksi viikkoa sitten ja sen todellakin näkee katukuvassa: terassit ovat täynnä ihmisiä, kaduilla on vilinää ja kaupoissakin väkeä on entistä enemmän. Toimistoillekin palataan vähitellen ja tapaamisia järjestetään, turvallisuus edellä kuitenkin. Kevään aikana on käyty vilkasta keskustelua kaupunkien tulevaisuudesta, työn muutoksesta ja erityisesti etätyön lisääntymisestä, monipaikkaisuudesta, verkkokaupasta ja […]

Lue lisää "Kaupunkielämä ei synny tiiviydestä, vaan intensiteetistä, joka on nyt palautumassa"

Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus

Rakennuslehti (5.6.) julkaisi laajan haastattelun yhdyskuntasuunnittelun professorista Kimmo Lapintiestä aiheena monipaikkaisuus. Lapintie on pitänyt asiaa esillä eri foorumeissa ja ollut sitä mieltä, että jos monipaikkaisuudesta ymmärrettäisiin tilastojen valossa enemmän, kaupungistumisesta saataisiin erilainen kuva. Jutussa hän kertoo asuvansa 3 päivää viikossa Helsingissä ja 4 päivää Paraisilla. Monipaikkaisuus ei ole täysin uusi keskustelunaihe. Työskennellessäni Sitrassa kymmenkunta vuotta […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus"

Mitä koronan jälkeen – paluu Nurmijärvelle vai 15 minuutin tiiviiseen kaupunkiin?

YLE julkaisi eilen (25.5.) kiinnostavan artikkelin siitä, miten muutamat suuret eurooppalaiset kaupungit ovat reagoineet koronaan. Kirjoittajat lisäksi ennakoivat myös betonilähiöiden nousua. Perusteellisemmin tarkasteltiin Milanoa, mutta myös Barcelonaa ja Lontoota. Milanon liikennesuunnittelujohtaja Marco Granelli kertoo jutussa, että joukkoliikenne toimii nyt vajaalla käyttöasteella ja että heidän pyrkimyksenään on kehittää erityisesti pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Koronan johdosta jalkakäytäviä […]

Lue lisää "Mitä koronan jälkeen – paluu Nurmijärvelle vai 15 minuutin tiiviiseen kaupunkiin?"

Vuokraisitko tältä mieheltä käytetyn asunnon – eli mitä tapahtuu jakamistaloudelle koronan jälkeisessä maailmassa?

Viimeiset kymmenkunta vuotta on puhuttu, kirjoitettu ja tutkittu jakamistaloutta, ja ennen kaikkea otettu uusia palveluita käyttöön. Osa uusista palveluista on puhtaasti kaupallisia kuten AirBnB tai Uber, osa enemmän peer-to-peer -pohjaisia ihmisten väliseen yhteistyöhön perustuvia kuten vaikkapa työkalujen tai harrastusvälineiden lainaus. Keskeisenä ajatuksena on ollut resurssien tehokkaampi käyttö, kun kaikkea ei ole tarvinnut omistaa itse, uudenlaiset […]

Lue lisää "Vuokraisitko tältä mieheltä käytetyn asunnon – eli mitä tapahtuu jakamistaloudelle koronan jälkeisessä maailmassa?"

Miten luoda ekologista jälleenrakentamista?

Koronan aiheuttaman alkujärkytyksen ja kriisinhallintatoimenpiteiden käynnistämisen jälkeen on ryhdytty pohtimaan myös taloudellisia haittavaikutuksia ja niiden minimoimista. Valtionhallinnossa exit-strategian työstämisestä vastaa valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama ryhmä. On selvää, että talous on saatava jaloilleen nopeasti, muuten näemme konkurssiaallon ja merkittävän työttömyyden kasvun sekä näitä seuraavat monet yhteiskunnalliset ongelmat. Vakavat kriisit tarjoavat usein mahdollisuuden ajattelutapojen, toimintatapojen, rakenteiden ja […]

Lue lisää "Miten luoda ekologista jälleenrakentamista?"