kaupungistuminen

Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja

YLE julkaisi lauantaina 29.2. kiinnostavan artikkelin, jossa pohdittiin mahdollisuutta maaseudun nousuun tai paluuseen. Sitran tulvaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan signaali aiheesta ”ei ole enää ihan heikko”. Mahdollisina muutosvoimina nähtiin tutut tekijät kuten ihmisten ilmaisema kiinnostus muuttaa maalle erilaisissa kyselytutkimuksissa, monipaikkaisuus, kotimaan matkailun kasvu, etätyö, mielikuvien muutos ja ehkä hieman uudempi muutosvoima maatalouden muutos. Viime vuosina on […]

Lue lisää "Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja"

URMI-hankkeen politiikkapaperi summasi kaupungistumisen ajureita – poliitikoilla monta tulkintaa johtopäätöksistä

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman URMI-hankkeen (Urbanization, mobilities and immigration) tutkijat julkaisivat viime viikolla politiikkapaperin otsikolla Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli löytävinään raportista tukea viime torstain A-Studiossa esittämilleen näkemyksille ja Uuninpankkopoika Saku Timonen huomautti blogissaan, että raportissa oli myös mielenkiintoisia huomioita, joita Halla-aho ei halunnut nostaa esiin. Tematiikan ympärillä liikkui […]

Lue lisää "URMI-hankkeen politiikkapaperi summasi kaupungistumisen ajureita – poliitikoilla monta tulkintaa johtopäätöksistä"

Kaupunkivakiot pitävät pintansa kaupungistumisen yhä kiihtyessä

Kuten vaikkapa professorit Geoffrey West ja Micheal Batty ovat huomauttaneet, kaupungit ovat luonteeltaan emergenttejä, kompleksisia ja sopeutuvia systeemejä. Ja vaikka kuinka suunnitellaan, monenlaista yllättävää ilmaantuu. Ja tämä tietysti tekee kaupungeista kiinnostavia niin tutkimuksen kuin käytännön kehittämisen näkökulmasta. Saadakseen kaupungeista otetta tutkijat ja kehittäjät ovat pyrkineet tunnistamaan kaupunkien kehittymiseen liittyviä lakeja ja vakioita. Edellä mainitut herratkin […]

Lue lisää "Kaupunkivakiot pitävät pintansa kaupungistumisen yhä kiihtyessä"

Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?

YLE uutisoi 23.7. Taloustutkimuksella teettämästään kyselystä, jonka mukaan 79 % kansalaisista on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut niin, että Suomi pysyy asuttuna. Päivää myöhemmin (24.7.) YLE puolestaan uutisoi, että asuntoja on vaikea myydä taantuvilla alueilla. Kansalaiset aikovat tosiaankin jättää maan asuttuna pitämisen artistin hoidettavaksi vanhaa Kummeli-sketsiä mukaillen. On hyvä, että joku pitää maaseudun […]

Lue lisää "Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?"

Kaupunki tuli ulos kaapista

Viime viikkoina mediassa on keskusteltu paljon kaupungistumisesta ja kaupungeista ja onpa jo vaadittu kaupunkien ja maaseudun välisen vastakkainasettelun lopettamistakin. Suomi on kaupungistunut kehittyneisiin talouksiin verrattuna jälkijunassa ja teollistumiseen liittynyt muutto 1950- ja 1960-luvuilla oli vasta alkusoittoa. Ja silloin kasvoivat tyypillisesti ”yhden tehtaan” kaupungit. Nyt osaamispohjaisen talouden myötä monipuoliset kaupunkiseudut. Kaupungistuminen on ollut meille jotenkin vaikea […]

Lue lisää "Kaupunki tuli ulos kaapista"

SYKE:n asukasbarometristä nousee esiin urbaani elämäntapa

Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi muutama viikko sitten laajan suomalaisten asumisoloja ja -toiveita kartoittavan Asukasbarometri 2016 -tutkimuksen[1]. Päinvastoin kuin monet mediassakin näkyvyyttä saaneet melko kevyesti kyhätyt kyselyt, SYKE:n tutkimus on toteutettu ammattimaisesti kunnollisilla menetelmillä ja laajalla tilastollisella aineistolla. Järjestyksessään neljän barometri antaa myös trendinomaista kuvaa arvostusten ja toiveiden muuttumisesta. Tutkimus kohdistui kaikkiin yli 10 000 asukkaan taajamiin. […]

Lue lisää "SYKE:n asukasbarometristä nousee esiin urbaani elämäntapa"

Missä suomalainen haluaa asua?

Arvovaltainen kuntatutkimuksen rahoittaja Kunnallisalan kehittämissäätiö liittyi muutama viikko sitten asumistoivetutkijoiden monimuotiseen joukkoon julkaisemalla oman kyselynsä[1]. Erilaisia asumistoivetutkimuksia julkaistaan muutaman kerran vuodessa ja tyypillisesti väki haluaa asua niiden mukaan omakotitalossa, tällä kertaa prosentiksi saatiin 56. Parhaimmillaan näissä on päästy lähelle 80 prosenttia. Olen aikaisemmin analysoinut näiden kyselytutkimusten ongelmia blogissani[2], mutta toistan kuitenkin sen, että erittäin hyvä […]

Lue lisää "Missä suomalainen haluaa asua?"