Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja

YLE julkaisi lauantaina 29.2. kiinnostavan artikkelin, jossa pohdittiin mahdollisuutta maaseudun nousuun tai paluuseen. Sitran tulvaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan signaali aiheesta ”ei ole enää ihan heikko”. Mahdollisina muutosvoimina nähtiin tutut tekijät kuten ihmisten ilmaisema kiinnostus muuttaa maalle erilaisissa kyselytutkimuksissa, monipaikkaisuus, kotimaan matkailun kasvu, etätyö, mielikuvien muutos ja ehkä hieman uudempi muutosvoima maatalouden muutos. Viime vuosina on […]

Lue lisää "Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja"

URMI-hankkeen politiikkapaperi summasi kaupungistumisen ajureita – poliitikoilla monta tulkintaa johtopäätöksistä

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman URMI-hankkeen (Urbanization, mobilities and immigration) tutkijat julkaisivat viime viikolla politiikkapaperin otsikolla Miksi Suomen kaupungistuminen jatkuu? Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli löytävinään raportista tukea viime torstain A-Studiossa esittämilleen näkemyksille ja Uuninpankkopoika Saku Timonen huomautti blogissaan, että raportissa oli myös mielenkiintoisia huomioita, joita Halla-aho ei halunnut nostaa esiin. Tematiikan ympärillä liikkui […]

Lue lisää "URMI-hankkeen politiikkapaperi summasi kaupungistumisen ajureita – poliitikoilla monta tulkintaa johtopäätöksistä"

Kaupunkivakiot pitävät pintansa kaupungistumisen yhä kiihtyessä

Kuten vaikkapa professorit Geoffrey West ja Micheal Batty ovat huomauttaneet, kaupungit ovat luonteeltaan emergenttejä, kompleksisia ja sopeutuvia systeemejä. Ja vaikka kuinka suunnitellaan, monenlaista yllättävää ilmaantuu. Ja tämä tietysti tekee kaupungeista kiinnostavia niin tutkimuksen kuin käytännön kehittämisen näkökulmasta. Saadakseen kaupungeista otetta tutkijat ja kehittäjät ovat pyrkineet tunnistamaan kaupunkien kehittymiseen liittyviä lakeja ja vakioita. Edellä mainitut herratkin […]

Lue lisää "Kaupunkivakiot pitävät pintansa kaupungistumisen yhä kiihtyessä"

Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?

YLE uutisoi 23.7. Taloustutkimuksella teettämästään kyselystä, jonka mukaan 79 % kansalaisista on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut niin, että Suomi pysyy asuttuna. Päivää myöhemmin (24.7.) YLE puolestaan uutisoi, että asuntoja on vaikea myydä taantuvilla alueilla. Kansalaiset aikovat tosiaankin jättää maan asuttuna pitämisen artistin hoidettavaksi vanhaa Kummeli-sketsiä mukaillen. On hyvä, että joku pitää maaseudun […]

Lue lisää "Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?"

Kaupunki tuli ulos kaapista

Viime viikkoina mediassa on keskusteltu paljon kaupungistumisesta ja kaupungeista ja onpa jo vaadittu kaupunkien ja maaseudun välisen vastakkainasettelun lopettamistakin. Suomi on kaupungistunut kehittyneisiin talouksiin verrattuna jälkijunassa ja teollistumiseen liittynyt muutto 1950- ja 1960-luvuilla oli vasta alkusoittoa. Ja silloin kasvoivat tyypillisesti ”yhden tehtaan” kaupungit. Nyt osaamispohjaisen talouden myötä monipuoliset kaupunkiseudut. Kaupungistuminen on ollut meille jotenkin vaikea […]

Lue lisää "Kaupunki tuli ulos kaapista"

SYKE:n asukasbarometristä nousee esiin urbaani elämäntapa

Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi muutama viikko sitten laajan suomalaisten asumisoloja ja -toiveita kartoittavan Asukasbarometri 2016 -tutkimuksen[1]. Päinvastoin kuin monet mediassakin näkyvyyttä saaneet melko kevyesti kyhätyt kyselyt, SYKE:n tutkimus on toteutettu ammattimaisesti kunnollisilla menetelmillä ja laajalla tilastollisella aineistolla. Järjestyksessään neljän barometri antaa myös trendinomaista kuvaa arvostusten ja toiveiden muuttumisesta. Tutkimus kohdistui kaikkiin yli 10 000 asukkaan taajamiin. […]

Lue lisää "SYKE:n asukasbarometristä nousee esiin urbaani elämäntapa"

Missä suomalainen haluaa asua?

Arvovaltainen kuntatutkimuksen rahoittaja Kunnallisalan kehittämissäätiö liittyi muutama viikko sitten asumistoivetutkijoiden monimuotiseen joukkoon julkaisemalla oman kyselynsä[1]. Erilaisia asumistoivetutkimuksia julkaistaan muutaman kerran vuodessa ja tyypillisesti väki haluaa asua niiden mukaan omakotitalossa, tällä kertaa prosentiksi saatiin 56. Parhaimmillaan näissä on päästy lähelle 80 prosenttia. Olen aikaisemmin analysoinut näiden kyselytutkimusten ongelmia blogissani[2], mutta toistan kuitenkin sen, että erittäin hyvä […]

Lue lisää "Missä suomalainen haluaa asua?"

Tarvitsevatko isot yritykset maaseutua?

Tunnettu ruotsalainen taloustieteilijä ja kirjoittaja Kjell Nordström (Funky Business, Karaoke Capitalism ym.) lausui Kauppalehdessä (KL 30.1) reippaasti näkemyksiään kaupungistumisesta ja kaupungeista. Sinänsä uutta ei ollut, että hänkin ennusti kaupungistumisen jatkuvan ja kaupunkien roolin suhteessa kansallisvaltioihin korostuvan. Hieman tavallisuudesta poikkeavaa oli melko reipas kielen käyttö, kun hän esimerkiksi totesi, että ”Monista kaupungeista on jäljellä enää metsää. […]

Lue lisää "Tarvitsevatko isot yritykset maaseutua?"

Ratikka is a state of mind

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi lauantain Hesarissa (24.9), että hän ei halua olla edistämässä kaupungistumistumista. Kommentti ei ole yllättävä keskustan ministereiltä. Jos ottaa huomioon, että viimeisen vuosikymmenen aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin suurille kaupunkiseuduille, se on sama kuin sanoisi, että ei halua olla edistämässä kansantalouden kehittymistä. No, viesti oli suunnattu lähinnä omille kannattajille, tosiasiassa Tiilikainen […]

Lue lisää "Ratikka is a state of mind"

Pidetään ”maa asuttuna”?

Meillä keskustellaan jatkuvasti täytyisikö Suomi pitää asuttuna. Viimeksi aihetta sivusi pääministeri Juha Sipilä puhuessaan keskustan puoluevaltuustolle joitakin viikkoja sitten. Vaikka itse kysymyksenasettelu mielletäänkin intuitiivisesti järkeväksi ja asianmukaiseksi, se ei välttämättä ole lainkaan sitä. Suomessa on voimassa vapaus valita kotikuntansa. Siinä mielessä ajatus jonkin paikan pitämisessä asuttuna vapaaehtoisuuteen ja valinnanvapauteen perustuvassa mallissa tuntuu oudolta. Kuka asuttaisi […]

Lue lisää "Pidetään ”maa asuttuna”?"