Kaupunkikehitys

Keskustan vetovoima ei synny yksityisautoilusta

Tuore kansanedustaja ja ääniharava Jaana Pelkonen ihmetteli päivän aviisissa (HS 26.4) sitä, että yksityisautoilua vaikeutetaan jatkuvasti Helsingissä. Tampereella puolestaan riittää jatkuvaa parranpärinää yksityisautoilun hankaluudesta ja pysäköinnin kalleudesta keskustassa. Tunnen molemmat kaupungit hyvin ja liikun viikoittain kummankin keskustassa. Tampereella menen aina autolla keskustaan, koska se on helppoa ja pysäköinti halpaa. Helsingissä menen aina ratikalla, koska se […]

Lue lisää "Keskustan vetovoima ei synny yksityisautoilusta"

Kaupungistuminen tulee – oletko valmis?

Olin mukana SAK:n, Rakennusliiton, Rakennusteollisuuden, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen sekä muutaman muun tahon kanssa työstämässä Onko maallamme malttia kaupungistua – Kaupunkipolitiikan tiekartta –raporttia, joka julkaistiin muutama päivä sitten[1]. Arvioimme asiantuntijoiden kanssa, että vuoteen 2030 mennessä Suomeen tarvitaan puoli miljoonaa uutta asuntoa, joista 2/3 kolmelle suurimmalle kaupunkiseudulle. Jotta tuosta tehtävästä selvitään, tarvitaan uutta otetta asuntopolitiikkaan. Tällä hetkellä hinnat […]

Lue lisää "Kaupungistuminen tulee – oletko valmis?"

Lennättäisikö ammattimainen omistaja kivijalkojen liiketilat uuteen nousuun?

Helsingin Sanomat (7.3.) uutisoi, että päivittäistavaroiden myynti kasvoi viime vuonna myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten pienmyymälöissä, joiden pinta-ala on alle 100 m2. Suurmyymälöissä (yli 2 5000 m2) myynti ei kasvanut, sen sijaan isoissa (yli 1000 m2) supermarketeissa kyllä. Ilmiötä selitettiin erityisesti nopealla asioinnilla, mutta myös pienmyymälöiden parantuneilla valikoimilla. Onko kivijalkakauppa tekemässä paluuta? On ehkä liian aikaista väittää […]

Lue lisää "Lennättäisikö ammattimainen omistaja kivijalkojen liiketilat uuteen nousuun?"

Insinööri ei enää viihdy teknologiareservaatissa

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Brookings Institution julkaisi taannoin Bruce Katzin ja Julie Wagnerin kiinnostavan innovatiivisiin ympäristöihin (innovation districts) liittyvän raportin. Siinä käydään läpi innovatiivisten ympäristöjen kehitystä keskittyen erityisesti uusiin malleihin. Katz ja Wagner jakavat innovatiiviset ympäristöt kolmeen päätyyppiin, jotka ovat ”ankkuri plus”, ”uudelleen kuvitellut urbaanit alueet” ja ”urbaanit tiedepuistot”. Urbaanit tiedepuistot ovat lähellä suomalaisia teknologiakeskuksia; ne sijaitsevat […]

Lue lisää "Insinööri ei enää viihdy teknologiareservaatissa"

Tunnissa Helsinkiin ja Pisaralla jatkot

Turkulaiset ovat havahtuneet huonoihin Helsingin suuntaisiin junayhteyksiin. Kaksi tuntia on paljon ja viime aikoina junaliikenteen toimivuuskin on ollut vaihtelevaa. Olen alkuvuoden aikana tavannut useita turkulaisvaikuttajia ja kaikki näyttäisivät olevan vahvasti sen ajatuksen takana, että Turun ja Helsingin välille täytyy saada tunnin nopea junayhteys. Vaikuttamistyö on käynnistetty määrätietoisesti, ja se on Turussa aina osattu. Ajatus on […]

Lue lisää "Tunnissa Helsinkiin ja Pisaralla jatkot"

Mistä löytyisi vieraileva kapellimestari julkiseen palvelutuotantoon?

Olin vaimoni kanssa perjantaina 30.1. Tapiola Sinfonietan konsertissa. Heino orkesteri oli juuri palanut konsertointimatkalta Etelä-Koreasta. Vastaanotto oli ollut hyvä, ja Suomen sekä Espoon brändit olivat kirkastuneet. Matkaväsymyksestä ei ollut tietoakaan, kun Shoeckin Kesäyö jousiorkesterille alkoi kapellimestari Mario Venzagon johdolla. Venzago johti empaattisesti soittajia innostaen ja orkesteri loisti. Seuraavaksi lavalle ja flyygelin taakse asteli häikäisevä nuori […]

Lue lisää "Mistä löytyisi vieraileva kapellimestari julkiseen palvelutuotantoon?"

Kemijärven junaa on vaikea pysäyttää

Paikallinen aviisi (HS 25.1) käsitteli laajassa artikkelissaan ”Kemijärvi-ilmiötä” eli Pohjois-Suomen ja Itä-Suomenkin tyhjentymistä. Kysymyksessä ei ole enää puhtaasti maaseutumaisten alueiden tyhjentyminen, vaan ilmiö koskee myös pieniä kaupunkeja. Syynä kehitykseen on ollut toisaalta teollinen rakennemuutos, toisaalta maa- ja metsätalouden tuottavuuden kasvu. Samalla ilmiö, joka ei nyt todellakaan ole uusi, luo Suomeen erittäin voimakkaasti eriytyvät asuntomarkkinat, kuten […]

Lue lisää "Kemijärven junaa on vaikea pysäyttää"

Toimistosta ei aina saa asuntoa

Osallistuin tänään (13.1.) Sitran järjestämään kiertotaloutta käsittelevään seminaariin ja edustin yritysten paneelissa rakennus- ja kiinteistöalaa yhdessä Ruduksen Lauri Kivekkään kanssa. Lauri esitteli tuoreinta tietoa betonin ympäristöystävällisyydestä. Sitra osaa järjestää huipputasokkaita tilaisuuksia, tällä kertaa onnittelut Marille, Jyrille ja kumppaneille. Seminaarin alla Sitra julkaisi mielenkiintoisen raportin kiertotalouden potentiaalista Suomessa ja viidellä eri toimialalla[1]. Kiinteistö- ja rakennusalan osalta […]

Lue lisää "Toimistosta ei aina saa asuntoa"

Minkälainen kaupunki on elinvoimainen?

Kaupunkien kilpailukyvyn, uudistumiskyvyn, älykkyyden ja innovatiivisuuden rinnalle on viime vuosina noussut uusi termi elinvoima. On siirrytty elinkeinopolitiikasta laajempaan elinvoimapolitiikkaan. Kaupungit tekevät elinvoimastrategioita ja Kuntaliiton hankkeessa opetellaan johtomaan elinvoimaa. Sitra toteutti joitakin vuosia sitten laajan Suomen elinvoiman lähteet –hankkeen ja on myöhemmin järjestänyt erinomaisia Elinvoima-foorumeita. Olen luvannut mennä lähitulevaisuudessa puhumaa aihepiiriä käsittelevään tilaisuuteen ja siitä kiinnostus […]

Lue lisää "Minkälainen kaupunki on elinvoimainen?"

Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?

Kivijalkaliikkeiden merkityksestä kaupunkien viihtyisyyteen käydään jatkuvaa keskustelua. Tutkimuksen avulla asiaan tarttuivat Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat Mervi Ilmosen toimittamassa teoksessa Hyvät kaupat – kivijalka ja ostarit muutoksessa[1]. Kysymystä tarkastellaan eri näkökulmista, paikoin jopa nostalgisessa hengessä. Professori Bengs muistelee lapsuutensa Töölöä – lienee asunut samassa korttelissa kuin minä nykyisin – ja erityisesti kala- ja lihakauppoja, jotka […]

Lue lisää "Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?"