Työpaikkojen uusi maantiede

Berkeleyn taloustieteiden professori Enrico Moretti julkaisi vuosi sitten erittäin mielenkiintoisen kirjan The New Geography of Jobs, jossa hän kuvaa työpaikkojen sijoittumista Yhdysvalloissa. Laajalla tilastollisella aineistolla hän osoittaa, että käynnissä on ”great divergence”, jossa kaupungit jakautuvat kolmeen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian kaupungit ovat niitä, joihin on sijoittunut osaamispohjaisen talouden tärkeät työpaikat (T&K, rahoitus, design yms.) ja koulutettu työvoima. Nämä kaupungit kehittyvät ja kasvavat. Toisessa kategoriassa ovat taantuvat kaupungit, jotka ovat olleet esimerkiksi teollisen valmistuksen keskuksia ja joissa väestön koulutustaso on alhainen. Kolmas ryhmä horjuu näiden välillä pyrkien pääsemään kasvuun mukaan.

Morettin analyysin kulmakivi on nimenomaan työvoiman koulutustaso ja palkkojen vaihtelu koulutustason mutta myös kaupungin mukaan. Itse asiassa hän osoittaa, että mitä enemmän kaupungissa on korkeasti koulutettuja, sen korkeampaa palkkaa he saavat. Kärjessä on Stamford, jossa korkeakoulututkinnon suorittaneita on 56 % aikuisväestöstä. Heidän vuoden keskipalkkansa on 133 000 $. Bostonissa korkeakoulututkinnon suorittaneita on 47 % ja heidän keskimääräinen vuosipalkkansa on 75 000 $, Flintissä heitä on vain 12 % ja keskipalkka on vain 44 000 $. Moretti osoittaa myös, että kaikkein alemmin koulutettujenkin palkat käyttäytyvät samalla tavalla. Toisin sanoen kenen hyvänsä kannattaa siirtyä kaupunkiin, jossa on paljon koulutettua työvoimaa. Palkka nousee koulutustasosta riippumatta. Kaupunkien puolestaan kannatta houkutella koulutettuja tai yrityksiä, jotka tarvitsevat koulutettua työvoimaa.

Pitkään on väitelty siitä, seuraavatko ihmiset työtä vai työ ihmisiä. Richard Florida osoitti reilut kymmenen vuotta sitten Yhdysvaltain aineistolla, että koulutettu väki hakeutuu kiinnostaviin kaupunkeihin. Vuonna 2013 raportoitu Floridan lähestymistapaa testaava eurooppalainen tutkimus puolestaan osoitti, että keskeisimmät syyt muutolle ovat työ tai sosiaaliset verkostot, ainoastaan Amsterdamiin liittyen oli nähtävissä ”florida-tekijöiden” vaikutusta. Suomessa aihetta on tutkinut professori Hannu Tervo, joka keväällä julkaistussa tutkimuksessaan osoitti, että vuosina 1990-2010 työ seurasi koulutettua väkeä, mutta vähemmän koulutettu väki liikkui työn perässä.

Yhdysvaltain ja Suomen välillä on eroja koon lisäksi: Yhdysvalloissa koulutettu väki on perinteisesti ollut herkkää liikkumaan, siellä on Suomea suuremmat palkkaerot ja kevyempi verotus (muuttaja hyötyy) ja siellä on kymmeniä miljoonakaupunkeja sekä satoja pienempiä mistä valita. Myös meillä kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuvat, ilman että kysymys olisi kokoomuksen ja demareiden poliittisesta salajuonesta. Syntymässä on neljä laajahkoa työssäkäyntialuetta, jotka pystyvät tarjoamaan kiinnostavat työmarkkinat Morettin termein ”power couplelle” eli pariskunnalle, jossa molemmat rakentavat uraa. Nämä vähitellen syntyvät alueet ovat Etelä- ja Lounais-Suomi, Pohjanmaat, Oulun seutu sekä Jyväskylä-Kuopio-Joensuu. Liikenneyhteyksien kehittyessä kunnat voivat kilpailla näiden alueiden sisällä hyvistä veronmaksajista palveluilla, kaupunkiympäristöjen kiinnostavuudella ja asumisen vaihtoehdoilla. Ja kuten Moretti opettaa, koulutettu henkilö, joka meilläkin on yleensä hieman paremmin palkattu henkilö, nostaa myös naapureiden palkkoja.

2 kommenttia artikkeliin ”Työpaikkojen uusi maantiede

  1. Frankfurt yritti päästä Lontoon rinnalle Euroopan business-pääkaupungiksi epäonnistuen osittain koska ei ollut riittävän seksikäs. Mutta. Tulisiko yhteiskunnan tukea esittämääsi skenaariota ”voima-alueista”? Samalla kenties poistaen verkostoja/rakenteita muilta alueilta tai näiden alueiden sisältä.

  2. Perustatte tiiviin kaupunkiasumisen siihen ajatteluun, että ne keräävät viisaita ihmisiä samaan paikkaan joka sitten tuottaa kukoistusta. Näin onkin, että viisaat muuttavat enemmän mm. koulutuksen ja tutkimuksen, sekä virkamiesuran tai toivottavasti korporaatio uran perässä, mutta suhteessa kaupunkeihin tarvitsee siinä tapauksessa vetää huomattavasti enemmän ihmisiä, jotta niissä olisi prosentuaalisesti yhtään sen enempää viisautta kuin harvempaan asutuissa osavaltioissa tai ns. Älykylissä. (more than half of the Genius Grant winners found themselves in either New York or California at the time they won the grant, if you adjust the numbers for population, there are more MacArthur Fellows living in the relative quietude offered by Alaska, New Mexico, and Vermont, per capita, than in the bustle of America’s biggest cities. Maybe these Geniuses are onto something?)

    Suomen tiiviisiin kaupunki kasvukeskuksiin ei ole mahdollisuutta vetää tuollaista määrää viisautta, koska rahat loppuvat! Ei ole riittävästi tutkimusrahaa, virkapaikkoja tai yrityksiä, jotka työllistäisivät tulevaisuudessa nämä viisaat.

    Suomessa pitäisi harjoittaa luonnollista halua kasvattaa perheensä luonnonparissa ekologisesti mm. lähiruokaa tuottaen, mutta samalla tiiviissä ns. älykylissä jotka luonnollisesti ilman suuria investointeja tutkimukseen tai virkamiesuraan kerää viisaat ihmiset yhteen paikkaan ”törmäämään” ja ideoimaan uutta. Suomen mahdollisuus on edelleen sen puhdas luonto, metsät ja järvet, jossa viisaat ihmiset haluavat elää rauhassa tutustuen toisiinsa, kasvattaa lapsensa ja kehittää uutta yritystoimintaa. Suomi ei voi matkia Kiinaa tai muita runsasväkisiä kansakuntia, siihen meillä ei ole rahaa eikä ihmisiä, vaikka haalittaisiin satojatuhansia maahanmuuttajia afrikasta tai lähi-idästä Suomeen virkanaisten hyysättäväksi, meidän pitää olla valikoivia ja tehdä Suomen luonnosta haluttava paikka tulla asumaan.

    Nuorten halu asua kasvukeskuksissa on väliaikaista, koska lopulta asuttuaan metropoleissa maailmalla he haluavat tulla kasvattamaan lapsensa turvalliseen luonnonrauhaan hyvien koulutus mahdollisuuksien pariin, joissa heidän lapsensa voivat opiskella eivätkä tulla koulukiusatuksi värinsä tai rotunsa johdosta( pari kaveriani on muuttanut takaisin Suomeen, koska heidän vaaleat viisaat lapsensa ovat joutuneet koulukiusatuksi tyhmempien johdosta)

    Suomella pitäisi olla mahdollisuus tarjota kohtuuhintainen puutarhamainen älykylä ratkaisu näille keskiluokaisille ja omillaan toimeentuleville paluumuuttajille sekä maahanmuuttajille suomalaisten itsensä lisäksi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s