kivijalkakaupat

Uudistuva ja muuttuva kauppa

Kaupungistuminen jatkuu, ja vuoteen 2030 mennessä yli 500 000 suomalaista muuttaa kaupunkeihin. Lisäksi muutosta tuo vaikeasti ennakoitava maahanmuutto. Samanaikaisesti kaupunkikehityksessä ollaan palaamassa takaisin kaupungin alkuperäiseen ideaan eli siihen, että asuminen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä toisiaan. Fiksuimmat kaupungit kehittävät myös joukkoliikennettä sekä kevyttä liikennettä, ja itseohjautuvien autojen myötä yksityisautoilusta tulee ennen pitkää vain harrastus. On-line-elämää viettävät […]

Lue lisää "Uudistuva ja muuttuva kauppa"

Kivijalkakauppa jää romantiikaksi harvaan asutussa maassa

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Tuomas Hakala vastasi päivän aviisissa (HS 15.11.) asiallisesti ja asiantuntevasti arkkitehti Pekka Littowin kauppakeskuksia koskeneeseen kritiikkiin (HS 13.11). Suomalaista huonoa itsetuntoa arkkityyppisesti ilmaisten HS meni täysillä mukaan ”ulkomailla työskennelleen arkkitehdin” kivijalkakaupparomantiikkaan ilman, että olisi ottanut haastatteluun mukaan vaikkapa juuri Hakalan tai Keski-Pasilan kaavasta kaupungilla vastaavan Dan Mollgrenin, joka on sekä osaava että näkemyksellinen. […]

Lue lisää "Kivijalkakauppa jää romantiikaksi harvaan asutussa maassa"

Lennättäisikö ammattimainen omistaja kivijalkojen liiketilat uuteen nousuun?

Helsingin Sanomat (7.3.) uutisoi, että päivittäistavaroiden myynti kasvoi viime vuonna myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten pienmyymälöissä, joiden pinta-ala on alle 100 m2. Suurmyymälöissä (yli 2 5000 m2) myynti ei kasvanut, sen sijaan isoissa (yli 1000 m2) supermarketeissa kyllä. Ilmiötä selitettiin erityisesti nopealla asioinnilla, mutta myös pienmyymälöiden parantuneilla valikoimilla. Onko kivijalkakauppa tekemässä paluuta? On ehkä liian aikaista väittää […]

Lue lisää "Lennättäisikö ammattimainen omistaja kivijalkojen liiketilat uuteen nousuun?"

Smart Retro – oppia Tukholmasta

YIT, Lahden kaupunki, oslolainen Infill, Stockholmshem, Granlund, Citycon sekä muutamat muut toimijat ovat käynnistäneet Demos Helsingin koordinoimana yhdessä Smart Retro –nimisen hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja uudistettavien alueiden palveluiden kehittämiseen. Suomessakin on suuri määrä lähiöitä, mutta myös keskustamaisia alueita, jotka ovat korjauksen ja uudistamisen tarpeessa. Korjaus- ja täydennysrakentamista tarvitaan, mutta ongelma on tyypillisesti erilaiset […]

Lue lisää "Smart Retro – oppia Tukholmasta"