Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat keskeisiä toimijoita globaalissa talouskilpailussa. Osaamispohjaisen talouden eniten lisäarvoa tuottavat toiminnot kuten tutkimus ja kehitys, strateginen markkinointi ja brändin hallinta, rahoitus sekä liiketoiminnan johto hakeutuvat kaupunkiseuduille, joissa on osaavia ihmisiä, hyvä saavutettavuus, kehittyvä aluetalous, yritysmyönteinen ilmapiiri sekä yhteistyöverkostoja. Osaava työvoima arvostaa puolestaan monipuolisia uramahdollisuuksia ja asuin- sekä elinympäristön laatua.

Suomalaisessa talouskeskustelussa nämä asiat eivät näytä olevan kovin voimakkaasti esillä. Meillä haikaillaan valtion miljardiluokan sijoitusrahastoja, vahvempaa teollisuuspolitiikkaa tai lisää julkista T&K –rahoitusta. Valtiollisten operaatioiden sijaan nyt tarvittaisiin kaupunkiseutujen vahvuuksista ja kyvykkyyksistä lähtevää aktiivista elinkeinopoliittista toimintaa, jossa valtiovallalla voi olla tukeva rooli esimerkiksi yliopistoihin panostamalla.

Nostan esiin kaksi teemaa, joihin yleisesti ottaen millä tahansa taloudelliseen menestykseen pyrkivällä kaupunkiseudulla pitäisi keskittyä. Ne ovat pääomasijoittaminen ja investointien kansainvälinen houkuttelu eli invest promotion. Pääomasijoittamisen aktiviteetti on alan järjestön FVCA:n selvityksen mukaan ollut kuluvana vuonna hyvä. Se mitä kaivattaisiin lisää on ”osaava pääoma” eli toimijoita, jotka sijoittavat omia rahojaan ja joilla on osaamismielessä annettavaa alku- ja kasvuvaiheen yrityksille. Osaavaa pääomaa eivät korvaa valtiolliset rahastot.

Miten osaavaa pääomaa saadaan markkinoille lisää tukemaan yritysten kasvua? Erilaiset verotukselliset kannustimet ovat yksi mahdollisuus. Kun tarvitaan isompia sijoituksia, osaavaa pääomaa pitää koota rahastoiksi. Oulussa on kokeilussa ns. epäsymmetrinen rahastomalli, jossa on sekä yksityisiä että julkisia sijoittajia. Epäsymmetrisyys tarkoittaa sitä, että yksityinen on voitonjaossa etusijalla. Oulun kaupungin hyöty tulee työpaikkojen ja verotulojen muodossa, jos on tullakseen. Singaporessa yksityistä pääomaa on houkuteltu radikaalilla mallilla, jossa yksityinen voi ostaa julkisen osuuden menestyneistä yrityksistä alkuperäisellä pääomalla ja korolla. Kaupunkiseutujen ei kannata odotella tulevan hallituksen toimia, vaan ryhtyä itse toimiin.

Jos Oulu on etsinyt uusia toimintatapoja pääomasijoituksessa, Helsinki naapureineen on näyttänyt maan parasta esimerkkiä invest promotionissa. Tehtävää on hoitanut vuosia onnistuneesti Greater Helsinki Promotion, jonka hallituksen jäsen olin 2009-2011. Muutaman miljoonan vuosittaisella budjetilla toimiva yritys on pystynyt kätilöimään kymmeniä osaamispohjaista taloutta vauhdittavia investointeja.

Suomessa herättiin invest promotioniin vasta 1990-luvu alun lamassa, kun muualla Euroopassa sitä oli tehty kymmeniä vuosia. Edelleen panokset ovat vaatimattomia, vaikka kysymyksessä on tehokas tapa aluetalouksien kehittämiseen. Lyhyestä historiasta johtuen osaajiakin on vähän, mutta tekemällä oppii ja pohjimmiltaanhan kysymys on markkinoinnista ja myynnistä. Eurooppalainen ajattelu on perustunut jonkinlaiseen yritystukiajatteluun, mutta meillä sen täytyy perustua korkeaan osaamistasoon ja huippuhyviin innovaatioympäristöihin, joiden yksi osa on edellä mainittu pääomasijoitustoiminta.

Osaamispohjaisen invest promotin vaatii sitä, että keskitytään muutamiin hyvin valittuihin aloihin, joissa ollaan vähintäänkin maailman kärjen tuntumassa. Uskottavuuden vuoksi työhön pitää kytkeä menestyneitä professoreja ja yritysjohtajia.

Suurten kaupunkiseutujen menestys tarkoittaa Suomen menestymistä ja järjestys menee näin päin. Aloite pitää kaupunkiseuduilla ottaa omiin käsiin. Valtion kannattaa puolestaan tukea aktiivisia ja aloitteellisia, eikä lanseerata omia kehitysohjelmiaan.