Kaupunkikehitys

Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan

Arvostettu tanskalainen kaupunkisuunnittelun professori ja urbanisti Jan Gehl on todennut, että kaupungissa tärkeämpää kuin rakennukset on se, mitä jää niiden väliin. Kirjassaan Cities for People hän toteaa, että 1960-luvun alun modernismin nousu sekä ammattimaisten kaupunki- ja liikennesunnittelijoiden ilmaantuminen johtivat siihen, että huomio keskitettiin kaupungin sijasta yksittäisiin rakennuksiin ja autoilun olosuhteisiin. Hänen mukaansa huomio pitäisi kuitenkin […]

Lue lisää "Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan"

Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue

Omakotiasuja tuottaa vähemmän päästöjä kuin kaupunkiasuja! Tämä selviää Helsingin Sanomien (8.8.) uutisoimasta Juudit Ottelin tutkimuksesta. Ottelin kuuluu professori Seppo Junnilan tutkimusryhmään, joka on aikaisemminkin järkyttänyt meitä tiiviin kaupunkirakenteen puolestapuhujia. Sosiaalisessa mediassa on käyty uutisen pohjalta aktiivista keskustelua, ja erityisesti asumisen energiankulutuksen laskentatapaa on aiheellisesti kritisoitu[1]. On myös huomautettu, että keskustoiksi luokitellut alueet ovat todellisuudessa esikaupunkimaisia […]

Lue lisää "Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue"

Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan yliarkkitehti Henna Helander avasi Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmässä mielenkiintoisen keskustelun siitä, mikä on oikea määrä kaupungin ohjausta rakentamisessa. Jatkamatta tässä enää iänikuista keskipinta-alojen sääntelyyn liittyvää keskustelua, johon tulisi uutta ryhtyä, kun kaupunki ensin teettäisi puolueettoman arvion yli kymmenen vuotta toteutetun politiikan mahdollisista positiivista vaikutuksista, pohdiskelen tässä erilaisia tontinluovutuksen malleja Hampurin esimerkin innoittamana. […]

Lue lisää "Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa"

Hallitusohjelma pukkaa vauhtia kaupunkikehitykseen ja asuntotuotantoon kehittämiseen

Eräs kaverini oli laskenut, että sana ”kaupunki” mainitaan peräti kaksi kertaa uuden hallituksen ohjelmassa. Jos on frekvenssi vähäinen, niin on myös sanojen ”kehitetään”, ”selvitetään” tai ”innovaatio”, ainakin jos verrataan Sixpackin unelmahöttöön. Nyt on selvä tahtotila tehdä asioita. Isossa kuvassa keskeinen kaupunkikehittämisen periaate on valtion infrainvestointien kytkeminen yhteen kuntien asuntokaavoituksen kanssa. Tämä edellisen valtionvarainministerin Antti Rinteen […]

Lue lisää "Hallitusohjelma pukkaa vauhtia kaupunkikehitykseen ja asuntotuotantoon kehittämiseen"

Vauraus syntyy kaupungeissa, jos on syntyäkseen

Keskustapuolueen talousmaantieteelliset linjaukset ovat nousseet näyttävästi julkiseen keskusteluun viime päivinä. Varsinkin väite siitä, että asuntotuotannon jarrutus pääkaupunkiseudulla laskisi asuntojen hintaa, on otettu tyrmistyneenä vastaan. Elias Oikarinen, yksi Suomen johtavista asuntomarkkinoiden tutkijoista, esittikin eilisessä Helsingin Sanomissa (10.5.) toisenlaisia, tutkimukseen perustuvia näkemyksiä asiasta. Tilannetta ei parantanut yhtään puolueen talousmaantieteellisen työryhmän puheenjohtajan Johannes Hirvaskosken kirjoitus (HS 11.5.), jossa […]

Lue lisää "Vauraus syntyy kaupungeissa, jos on syntyäkseen"

Muotiteollisuuteen verrattuna cleantech on puuhastelua

Sami Sykkö kuvasi mielenkiintoisessa artikkelissaan (HS 3.5.) suomalaisten vaatesuunnittelijoiden menestystä Ranskassa pidetyssä nuorten suunnittelijoiden kansainvälisessä kilpailussa. Nuorten ohella onnittelut heidän opettajilleen Aalto yliopistossa. Sykkö muistutti aiheellisesti, että pukeutuminen on maailman kolmanneksi suurin teollisuudenala. Sopivaa kontrastia aiheelle toi toisaalla lehdessä ollut tavanomainen teollisuuspoliittinen jaarittelu siitä, että kohta cleantech lähtee nousuun. Muotisuunnittelussa kysymys on aineettoman lisäarvon luomisesta, […]

Lue lisää "Muotiteollisuuteen verrattuna cleantech on puuhastelua"

Keskustan vetovoima ei synny yksityisautoilusta

Tuore kansanedustaja ja ääniharava Jaana Pelkonen ihmetteli päivän aviisissa (HS 26.4) sitä, että yksityisautoilua vaikeutetaan jatkuvasti Helsingissä. Tampereella puolestaan riittää jatkuvaa parranpärinää yksityisautoilun hankaluudesta ja pysäköinnin kalleudesta keskustassa. Tunnen molemmat kaupungit hyvin ja liikun viikoittain kummankin keskustassa. Tampereella menen aina autolla keskustaan, koska se on helppoa ja pysäköinti halpaa. Helsingissä menen aina ratikalla, koska se […]

Lue lisää "Keskustan vetovoima ei synny yksityisautoilusta"

Kaupungistuminen tulee – oletko valmis?

Olin mukana SAK:n, Rakennusliiton, Rakennusteollisuuden, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen sekä muutaman muun tahon kanssa työstämässä Onko maallamme malttia kaupungistua – Kaupunkipolitiikan tiekartta –raporttia, joka julkaistiin muutama päivä sitten[1]. Arvioimme asiantuntijoiden kanssa, että vuoteen 2030 mennessä Suomeen tarvitaan puoli miljoonaa uutta asuntoa, joista 2/3 kolmelle suurimmalle kaupunkiseudulle. Jotta tuosta tehtävästä selvitään, tarvitaan uutta otetta asuntopolitiikkaan. Tällä hetkellä hinnat […]

Lue lisää "Kaupungistuminen tulee – oletko valmis?"

Lennättäisikö ammattimainen omistaja kivijalkojen liiketilat uuteen nousuun?

Helsingin Sanomat (7.3.) uutisoi, että päivittäistavaroiden myynti kasvoi viime vuonna myymälätyypeittäin tarkasteltuna eniten pienmyymälöissä, joiden pinta-ala on alle 100 m2. Suurmyymälöissä (yli 2 5000 m2) myynti ei kasvanut, sen sijaan isoissa (yli 1000 m2) supermarketeissa kyllä. Ilmiötä selitettiin erityisesti nopealla asioinnilla, mutta myös pienmyymälöiden parantuneilla valikoimilla. Onko kivijalkakauppa tekemässä paluuta? On ehkä liian aikaista väittää […]

Lue lisää "Lennättäisikö ammattimainen omistaja kivijalkojen liiketilat uuteen nousuun?"

Insinööri ei enää viihdy teknologiareservaatissa

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Brookings Institution julkaisi taannoin Bruce Katzin ja Julie Wagnerin kiinnostavan innovatiivisiin ympäristöihin (innovation districts) liittyvän raportin. Siinä käydään läpi innovatiivisten ympäristöjen kehitystä keskittyen erityisesti uusiin malleihin. Katz ja Wagner jakavat innovatiiviset ympäristöt kolmeen päätyyppiin, jotka ovat ”ankkuri plus”, ”uudelleen kuvitellut urbaanit alueet” ja ”urbaanit tiedepuistot”. Urbaanit tiedepuistot ovat lähellä suomalaisia teknologiakeskuksia; ne sijaitsevat […]

Lue lisää "Insinööri ei enää viihdy teknologiareservaatissa"