Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja

Digitalisaatiosta, älykkyydestä ja mobiliteetista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta ehkä parempi ilmaus kuvaamaan uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta on internet-talous. Itse asiassa internet on tekijä, joka yhdistää erilaiset teknologiat ennennäkemättömiksi mahdollisuuksiksi synnyttäen talouden murroksen, jota voi verrata teollisuuden syntyyn. Internet-taloutta luonnehtivat esimerkiksi seuraavat piirteet: resurssien huomattavasti tehokkaampi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen (printtimedia muuntuu digitaliseksi, jolloin […]

Lue lisää "Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja"

Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin

Harri Hautajärvi kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissaan (29.11) kaupungin uutta yleiskaavaehdotusta vanhakantaiseksi, koska se perustuu myytille tiivistämisen ekotehokkuudesta. Hautajärvi viittaa arkkitehti Pasi Toiviaisen taannoiseen kirjoitukseen, joka tosin lähemmässä tarkastelussa sai tiukkaa kritiikkiä osakseen. En tunne kaavanlaatijoiden perimmäisiä aivoituksia, mutta kuvittelen, että lähtökohtana on ollut kestävä ja vetovoimainen kaupunki. Kestävyys on muutakin kuin ekotehokuutta, esimerkiksi taloudellista ja […]

Lue lisää "Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin"

Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla

OECD:n International Transport Forum on hallitusten välinen liikennekysymyksiin keskittyvä yhteistyöfoorumi, jossa on mukana 59 jäsenmaata. Viime keväänä foorumi julkaisi erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa simuloitiin itseajavien robottiautojen käyttöä kaupunkiliikenteessä[1]. Simuloinnin aineisto kerättiin Lissabonista, jossa on 560 000 asukasta. Koko metropolialueen asukasluku on 2,8 miljoonaa. Pyrkimyksenä oli tarkastella keskikokoista eurooppalaista kaupunkia, jollainen Helsinkikin on. Simuloinnin lähtökohtana olivat nykyiset […]

Lue lisää "Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla"

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa tarkastettiin viime viikon perjantaina Seppo Lampisen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Tässä tie, missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen[1]. En ollut paikalla, mutta järkälemäisen, lähes 400 sivuisen monografian olen lukenut. Meillä on puhuttu pitkään yhdyskuntarakenteen hajautumisesta, mutta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta infrastruktuurisuunnittelun vaikutuksesta hajautumiseen on tehty kovin vähän. Lampisen tutkimus on siis mitä ajankohtaisin. Erityisen […]

Lue lisää "Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta"

Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan

Arvostettu tanskalainen kaupunkisuunnittelun professori ja urbanisti Jan Gehl on todennut, että kaupungissa tärkeämpää kuin rakennukset on se, mitä jää niiden väliin. Kirjassaan Cities for People hän toteaa, että 1960-luvun alun modernismin nousu sekä ammattimaisten kaupunki- ja liikennesunnittelijoiden ilmaantuminen johtivat siihen, että huomio keskitettiin kaupungin sijasta yksittäisiin rakennuksiin ja autoilun olosuhteisiin. Hänen mukaansa huomio pitäisi kuitenkin […]

Lue lisää "Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan"

Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue

Omakotiasuja tuottaa vähemmän päästöjä kuin kaupunkiasuja! Tämä selviää Helsingin Sanomien (8.8.) uutisoimasta Juudit Ottelin tutkimuksesta. Ottelin kuuluu professori Seppo Junnilan tutkimusryhmään, joka on aikaisemminkin järkyttänyt meitä tiiviin kaupunkirakenteen puolestapuhujia. Sosiaalisessa mediassa on käyty uutisen pohjalta aktiivista keskustelua, ja erityisesti asumisen energiankulutuksen laskentatapaa on aiheellisesti kritisoitu[1]. On myös huomautettu, että keskustoiksi luokitellut alueet ovat todellisuudessa esikaupunkimaisia […]

Lue lisää "Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue"

Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan yliarkkitehti Henna Helander avasi Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmässä mielenkiintoisen keskustelun siitä, mikä on oikea määrä kaupungin ohjausta rakentamisessa. Jatkamatta tässä enää iänikuista keskipinta-alojen sääntelyyn liittyvää keskustelua, johon tulisi uutta ryhtyä, kun kaupunki ensin teettäisi puolueettoman arvion yli kymmenen vuotta toteutetun politiikan mahdollisista positiivista vaikutuksista, pohdiskelen tässä erilaisia tontinluovutuksen malleja Hampurin esimerkin innoittamana. […]

Lue lisää "Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa"

Hallitusohjelma pukkaa vauhtia kaupunkikehitykseen ja asuntotuotantoon kehittämiseen

Eräs kaverini oli laskenut, että sana ”kaupunki” mainitaan peräti kaksi kertaa uuden hallituksen ohjelmassa. Jos on frekvenssi vähäinen, niin on myös sanojen ”kehitetään”, ”selvitetään” tai ”innovaatio”, ainakin jos verrataan Sixpackin unelmahöttöön. Nyt on selvä tahtotila tehdä asioita. Isossa kuvassa keskeinen kaupunkikehittämisen periaate on valtion infrainvestointien kytkeminen yhteen kuntien asuntokaavoituksen kanssa. Tämä edellisen valtionvarainministerin Antti Rinteen […]

Lue lisää "Hallitusohjelma pukkaa vauhtia kaupunkikehitykseen ja asuntotuotantoon kehittämiseen"

Vauraus syntyy kaupungeissa, jos on syntyäkseen

Keskustapuolueen talousmaantieteelliset linjaukset ovat nousseet näyttävästi julkiseen keskusteluun viime päivinä. Varsinkin väite siitä, että asuntotuotannon jarrutus pääkaupunkiseudulla laskisi asuntojen hintaa, on otettu tyrmistyneenä vastaan. Elias Oikarinen, yksi Suomen johtavista asuntomarkkinoiden tutkijoista, esittikin eilisessä Helsingin Sanomissa (10.5.) toisenlaisia, tutkimukseen perustuvia näkemyksiä asiasta. Tilannetta ei parantanut yhtään puolueen talousmaantieteellisen työryhmän puheenjohtajan Johannes Hirvaskosken kirjoitus (HS 11.5.), jossa […]

Lue lisää "Vauraus syntyy kaupungeissa, jos on syntyäkseen"

Muotiteollisuuteen verrattuna cleantech on puuhastelua

Sami Sykkö kuvasi mielenkiintoisessa artikkelissaan (HS 3.5.) suomalaisten vaatesuunnittelijoiden menestystä Ranskassa pidetyssä nuorten suunnittelijoiden kansainvälisessä kilpailussa. Nuorten ohella onnittelut heidän opettajilleen Aalto yliopistossa. Sykkö muistutti aiheellisesti, että pukeutuminen on maailman kolmanneksi suurin teollisuudenala. Sopivaa kontrastia aiheelle toi toisaalla lehdessä ollut tavanomainen teollisuuspoliittinen jaarittelu siitä, että kohta cleantech lähtee nousuun. Muotisuunnittelussa kysymys on aineettoman lisäarvon luomisesta, […]

Lue lisää "Muotiteollisuuteen verrattuna cleantech on puuhastelua"