Quo vadis luova luokka – kymmenen vuotta Richard Floridan jälkeen

Viimeisimmässä Kauppalehden Optiossa palataan edellisen vuosikymmenen näkyvimpään kaupunkitutkijaan Richard Floridaan ja hänen ajatukseensa luovasta luokasta ja sen merkityksestä kaupunkien menestykselle. Kuten jo kymmenen vuotta sitten todettiin, luovuus ei ole minkään ammattiryhmän erityinen ominaisuus tai koulutuksen tulos, ja Floridan luokkakin oli tosiasiassa kokoelma ammattinimikkeitä. Florida osoitti, että Yhdysvaltain aineistolla kaupunkien suvaitsevaisuus, teknologisen perustan vahvuus ja koulutetun […]

Lue lisää "Quo vadis luova luokka – kymmenen vuotta Richard Floridan jälkeen"

Kaupunkien kiinteistöstrategiat uusiksi

”Keskustoituminen” on uusi ilmiö, joka näkyy pyrkimyksenä kehittää kaupunkikeskustoista entistä elävämpiä ja vetovoimaisempia. Yhtenä ilmastonmuutosta hidastavana tekijänä on puolestaan nähty yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Toimivan ja henkilöautoon nähden kilpailukykyisen joukkoliikenteen kehittäminen edellyttääkin riittävää kansalaistiheyttä. Työn muutos tehtaasta studioon taas haastaa funktionaalisen kaupunkisuunnittelun, missä työpaikat, palvelut ja asuminen sijaitsivat erillään toisistaan. Palaamme siis kaupungin alkuperäiseen […]

Lue lisää "Kaupunkien kiinteistöstrategiat uusiksi"

Mikä tekee kaupungista älykkään?

Asuntoministeri Pia Viitanen oli kutsunut koolle älykkään kaupungin tematiikkaan liittyvän pyöreän pöydän asiantuntijatapaamisen. Tilaisuudessa kuultiin viisi hyvin valmisteltua alustusta, ministerin kommenttipuheenvuoro ja joukko osuvia yleisökommentteja. Alustuksissa ja keskustelussa esille nousivat älykäs asuminen, tiedolla johtaminen, avoin data, käyttäjälähtöinen kehittäminen ja uudet liiketoimintamallit. Älykkään kaupungin taustalla on luonnollisesti ajatus tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisesta soveltamisesta sekä digitalisaation hyödyntämisestä […]

Lue lisää "Mikä tekee kaupungista älykkään?"

Memphis, rock and roll ja luovat kaupungit

Miksi rock and roll syntyi 1950-luvulla juuri Memphisissä, eikä jossakin Yhdysvaltain teollisessa miljoonakaupungissa? Tai miksei kulttuurillisesti ylivertaisena itseään pitävä Eurooppa kyennyt synnyttämään mitään vastaavaa? Kaupunkihistorian grand old man Peter Hall analysoi järkälemäisessä Cities in Civilization –teoksessaan eri aikakausien johtavia kaupunkeja aina Antiikin Ateenasta Piilaaksoon. Menestystarinoiden analyysit liittyvät usein tieteeseen, korkeakulttuuriin tai teknologiaan. Kuitenkin nimenomaan laveasti […]

Lue lisää "Memphis, rock and roll ja luovat kaupungit"

Kaupunkiseutujen johtaja kihlaa yhteisön rakentamaan tulevaisuutta

Kaupungit ovat oikeastaan toiminnallisia alueita, kaupunkiseutuja, jotka tosin hallinnollisesti jakautuvat erilaisiin yksiköihin kuten meillä kuntiin. Kun puhutaan kaupunkien kehittämisestä, tarkoitetaan itse asiassa useimmiten kaupunkiseutujen kehittämistä. Kehitystyössä on siten yleensä mukana useita kuntia omine demokraattisine päätöksentekoelimineen, mutta myös elinkeinoyhtiöitä, teknologiakeskuksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, elinkeinoelämän järjestöjä ja ehkä keskeisiä yrityksiäkin. Toisinaan kuulee ihmeteltävän miksei yhteiseen strategiaan sitouduta. Ymmärrettäväksi […]

Lue lisää "Kaupunkiseutujen johtaja kihlaa yhteisön rakentamaan tulevaisuutta"

Erarta – from Russia with art

Tampereella on käyty pitkään keskustelua museoiden tulevaisuudesta, Helsingissä ollaan vieläkin Guggenheimin jälkimainingeissa ilman selkeää näkemystä mihin mennään. Olin menneenä viikonloppuna (25.-26.5) Pietarissa ja yksi matkan kohokohdista oli tutustuminen melko uuteen modernin taiteen museoon, Erartaan. Uusi uljas rakennus houkutteli astumaan sisään. Venäläistä nykytaidetta viimeisen 60 vuoden ajalta esiteltiin kattavasti viidessä kerroksessa. Mukana oli huikeata naivismia, sotaa […]

Lue lisää "Erarta – from Russia with art"

Paneeko kauppa tulevaisuudessa peltomarketit pakettiin?

Osallistuin viime torstaina Kiinteistötalouden instituutin 20-vuotisjuhlaseminaarin paneeliin, jossa keskusteltiin kiinteistömarkkinoiden ja kiinteistösijoittamisen tulevaisuudesta. Kiinnostavassa keskustelussa pohdittiin myös kaupan tulevaisuutta kiinteistöjen näkökulmasta. Elinkeinopoliittinen suhtautuminen kauppaan on muuttunut viime vuosina huomattavasti. Toisaalta on ymmärretty sen työllistävä vaikutus ja yleisemmin kotimarkkinakysynnän tärkeys talouskasvulle, toisaalta erityisesti kaupungit ovat ymmärtäneet laadukkaiden kaupallisten palveluiden merkityksen niiden vetovoimalle. Erikoistuneita kaupan palveluita halutaan […]

Lue lisää "Paneeko kauppa tulevaisuudessa peltomarketit pakettiin?"

Castells näki vahvojen kaupunkien nousun jo 1980-luvulla

Saska Saarikoski avasi tuoreen näkökulman hallituksen tulevaisuusselontekoon liittyvään keskusteluun HS:ssa 13.3 kertomalla Manuel Castellsin työstä ja kaukonäköisyydestä. Oman väitöskirjani (2002) yksi keskeinen teoreettinen lähtökohta oli Castellsin space of flows –konsepti. Castells osoitti kirjoituksissaan jo 1980-luvun lopulla, että olemme siirtymässä perinteisestä paikkoihin perustuvasta maailmanjärjestyksestä (space of places) globaaliin toimintaympäristöön, jossa informaatio, teknologinen tieto, kulttuurilliset sisällöt ja […]

Lue lisää "Castells näki vahvojen kaupunkien nousun jo 1980-luvulla"

Orgaanisuus ja autenttisuus keskustan kehittämisessä

Asuntoministeri Krista Kiuru oli kutsunut koolle kaupunkikeskustojen kehittämiseen liittyvän pyöreän pöydän asiantuntijatapaamisen. Tilaisuudessa kuultiin viisi hyvin valmisteltua alustusta, ministerin perusteellinen kommenttipuheenvuoro ja joukko osuvia kommentteja. Alustuksissa ja keskustelussa esille nousivat mm. pitkäjänteisyys, sitoutuminen, visio, brändi, tilojen yhteiskäyttö, place making, scene, toimintademokratia, palvelut, paikallisuus ja kilpailukyky. Myös julkisen hallinnon roolia pohdittiin. Mainio oli dosentti Pasi Mäenpään […]

Lue lisää "Orgaanisuus ja autenttisuus keskustan kehittämisessä"

Pieni(kin) on kaunista

Arkkitehtiopiskelija Olli Enne esitti HS:ssa (10.2) mielenkiintoisen ajatuksen todella pienten omakotitalojen rakentamisesta kaupunkialueille. Omakotiasuminen on eri tutkimuksissa jatkuvasti suomalaisten toiveissa, mutta pientalokaavoitusta on pääosin suosittu suurten kaupunkien kehyskunnissa. Pieniä pientaloja voitaisiin sen sijaan toteuttaa kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa ei tarvitsisi turvautua yksityisautoiluun ja jossa palvelut olisivat lähellä. Pienomakotitalo olisi hinnaltaan usean saavutettavissa, myös vasta työuraansa aloittelevien. […]

Lue lisää "Pieni(kin) on kaunista"