Tampereella on käyty pitkään keskustelua museoiden tulevaisuudesta, Helsingissä ollaan vieläkin Guggenheimin jälkimainingeissa ilman selkeää näkemystä mihin mennään. Olin menneenä viikonloppuna (25.-26.5) Pietarissa ja yksi matkan kohokohdista oli tutustuminen melko uuteen modernin taiteen museoon, Erartaan.
Uusi uljas rakennus houkutteli astumaan sisään. Venäläistä nykytaidetta viimeisen 60 vuoden ajalta esiteltiin kattavasti viidessä kerroksessa. Mukana oli huikeata naivismia, sotaa kritisoivia teoksia ja tietysti ovelasti neuvostoyhteiskunnalle nauravia töitä. Mutta myös mixed mediaa, mail artia (uusi tuttavuus minulle), ääni-installaatioita sekä erityisiä ”U-space” –tiloja, jossa oli rakennettu kokonainen pienoismaailma tietystä näkökulmasta. Kaikki oli tyylikkäästi esillä ja opastukset selkeitä. Kiinnostavana yksityiskohtana on mainittava mahdollisuus saada kopio mistä tahansa taulusta mukaansa tulosteena kankaalletai paperille kehyksineen, hinnat kankaalle olivat 300 eurosta ylöspäin Esitteen mukaan vastaavaa skannaus- ja tulostusteknologia käyttää Pentagon ja Vatikaani!
Museolla oli selvästi interaktiivinen suhde paikalliseen yhteisöön. Tarjolla oli erilaisia työpajoja, luentoja, teatteriesityksiä, elokuvia, kirjallisuuspiirejä ja muita aktiviteetteja. Yleisöystävällisesti museo oli avoinna klo 10-22, meillä laitetaan Ateneum kiinni sunnuntaisin parhaaseen aikaan klo 17. Päämuseon lisäksi Erarta on avannut galleriat New Yorkiin, Zürichiin, Hong Kongiin ja Lontooseen.
Monipuolisen taiteellisen sisällön lisäksi itse museon konsepti on erityisen kiinnostava. Tampereella on keskusteltu Tampereen Taidemuseon tulevaisuudesta viimeiset 15 vuotta, mutta todella uutta ideaa ei ole oikein löytynyt, muutoin kuin että pitäisi saada uusi rakennus tai yhdistää johonkin toiseen. Tosin muistelen, että eräs työryhmä esitti hieman Erartan tapaisia ideoita 1990-luvun lopulla, mutta raportti julistettiin salaiseksi. Viimeksi Tampereella puuhattiin yhteistyötä Eremitaasin kanssa, mutta se kuivui kokoon. Helsingin osalta taas Guggenheim lienee loppuun käsitelty. Jotain pitäisi kuitenkin tehdä, kun kaupungin toiminnot ovat hajallaan ja kärkikohde on ankea Tennispalatsi. Valtion ylläpitämässä Kiasmassa on ollut kiinnostavia näyttelyitä (Afrikka, Osmo Rauhala), mutta jotenkin odotukset olivat suuremmat. Ja itse kiinteistöäkin on ajan hammas purrut yllättävän paljon vajaassa 20 vuodessa.
Kiinnostaisikohan Erartaa lähteä Suomeen? Toiminnallisessa konseptissa olisi paljon annettavaa ja kansainvälistä toimintakykyä yksityisomisteisella museolla ilmiselvästi on. Tässä voisi olla paikka Tampereella tai Helsingillä. Tosin saattaa olla, että reippaat pietarilaiset edellyttävät selkeästi meikäläistä ripeämpää päätöksentekoa.
Uusia museohankkeista kalastaessa kannattaa hakea mallia maailman edistyksellisemmistä kohteista. Tässä tapauksessa loistoidea on yllättävän lähellä. Ei tarvitse mennä edes meren yli, lyhyt junamatka riittää. Suosittelen lämpimästi taide-elämän establishmentia varaamaan matkan Pietariin.
Erarta on tehty rahalla ja hyvällä maulla. Se on uusi huippukohde Pietarin monipuoliseen kulttuuritarjontaan. Näkemäni näyttelyt oli rakennettu ”varman päälle”, ei mitään extroverttiä kokeilutaidetta vaan jopa hieman konservatiivista nykytaidetta, jos tuota termiä nyt nykytaiteesta voi käyttää.
Koskahan suomalaiset matkatoimistot hoksaavat ryhtyä myymään suomalaiskävijöille pienimuotoisia kulttuuripaketteja Pietarista. Sopiva mixi kuvataidetta, musiikkia ja jotain muuta. Helppo lunastaa ja helppo maksaa. Siinä se.
Pietari on niin iso ja etäisyydet oikeasti suuria, että kaikki siellä liikkumista ja asiointia helpottavat asiat olisivat tervetulleita.
Harmi, että Tampereen kaupungin oraalle saatu yhteistyöhanke Eremitasin kanssa taisi lopahtaa lähtökuoppiinsa. Helsinki maalailee joskus Pietari-suhteitaan, mutta mitähän tuo taidepuolen yhteistyö oikeasti on?
Hyvä Veli
Otit aiheellisesti puheeksi kotikaupunkimme Tampereen päättämättömyyden museoasiassa. Samanlaista hitautta ja luvalla sanoen kaiken muunkin uuden vastustamista meillä riittää. Se on harmillista, sillä Tampere tunnetaan parhaiten asioista, joita aikanaan vastustettiin, mutta lopulta päämäärätietoisten toimijoiden ansiosta myös toteutettiin.
Pari vuotta sitten, Keskusareenahankkeen tehtyä näyttävän ulostulon moderneine arkkitehtuureineen, totesin muutamalle tuttavalle että tässä on seuraava suuri mahdollisuus Tampereelle. Jo silloin joku taisi Aamulehdessä ehdottaa museoiden viemistä Keskusareenan yhteyteen. Loistava idea ja mahdollisuus kaupungillemme, eikö olekin Juha?
En ota sinänsä kantaa Erartaan, sillä ymmärtääkseni hyviä kokoelmia meillä riittää omastakin takaa. Osa taitaa toki olla ”naftaliinissa” kolkoissa varastohalleissa. Siellä niiden arvo taiteena ei toteudu. Konseptina se on kuitenkin toimiva ja helposti meillekin kopioitavissa.
Toivottavasti Keskusareena alueena toteutuu ja siitä tehdään avoinna oleva tila, joka toimisi luontevana läpikulku- ja pysähdyspaikkana, jossa olisi monenlaista toimintaa ja palveluita varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan. Niin kaupallista kuin julkistakin.
Terveisin OP
Kiitos Olli-Pekka hyvistä huomioista. Myt kun esimerkiksi Sara Hildenille halutaan uusi tila, olen ehdottanut kaupungille ja Spondalle, että tutkisivat mahdollisuudet Ratinan kauppakeskuksessa. Areena on aivan yhtä hyvä vaihtoehto, mikä nyt ensimmäisenä toteutuu. Oleellista on konsepti. Taidemiseolle on toivottu uutta tilaa myös, mutta pelkällä julkisella rahalla toteutus on tässä tilanteessa vaikeaa. Siksi Erartan kaltainen kumppani voisi olla hyvä.
Loistavaa keskustelua! Taidemuseomme on jotenkin syrjäinen ja hiljaisen oloinen paikka, vaikka siellä upeita näyttelyitä onkin. Toinen mielenkiintoinen nykytaiteen keskus sijaitsee Ligovski prospekt 74:ssä sijaitseva Loft Project ETAGI.
Olisi mahtavaa, jos taidemuseot yhdistyisivät ja sijaitsisivat ydinkeskustassa!