Kaupunkiseutujen johtaja kihlaa yhteisön rakentamaan tulevaisuutta

Kaupungit ovat oikeastaan toiminnallisia alueita, kaupunkiseutuja, jotka tosin hallinnollisesti jakautuvat erilaisiin yksiköihin kuten meillä kuntiin. Kun puhutaan kaupunkien kehittämisestä, tarkoitetaan itse asiassa useimmiten kaupunkiseutujen kehittämistä. Kehitystyössä on siten yleensä mukana useita kuntia omine demokraattisine päätöksentekoelimineen, mutta myös elinkeinoyhtiöitä, teknologiakeskuksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, elinkeinoelämän järjestöjä ja ehkä keskeisiä yrityksiäkin. Toisinaan kuulee ihmeteltävän miksei yhteiseen strategiaan sitouduta. Ymmärrettäväksi sen tekee toimijoiden erilaiset tavoitteet ja strategiat, toiminnan moniäänisyys.
Minkälaista johtajuutta tämänkaltaisen verkostomaisen toiminnan johtaminen vaatii ja kenen itse asiassa pitäisi johtaa? Hierarkisen organisaation johtaminen ei ole oikea vertailukohta, koska verkoston johtamisessa ei ole yhtä päätöksenteon muotoa tai tavanomaisia johtamisen välineitä palkitsemisineen ja miksei myös sanktioineen. Toimintaympäristö on usein monimutkainen sisältäen kaikkea maailmanlaajuisesti toimivien yritysten muutosdynamiikasta – esimerkkinä STX Rauman telakan lopettaminen – maan hallituksen kohteliaasti sanottuna hieman epämääräiseen kuntauudistukseen.
Professori Markku Sotarauta on tutkimuksissaan todennut, että johtajuuden rooli kaupunkien kehittämisessä on yhdistää niiden jatkuvassa toiminnassa strateginen pyrkimys ja toimintaympäristöstä nousevat uudet ja yllättävät mahdollisuudet. Oikeastaan yhdistää eri toimijoiden strategiset pyrkimykset avautuviin mahdollisuuksiin. Tarvitaan siis jatkuvaa ja herkkää tulkintaa sekä toimijoita yhdistävästä aiheista ja toisaalta ymmärrystä etenemisen mahdollisuudesta kulloisessakin tilanteessa. Pakottamisen sijaan uudet avaukset on osattava tehdä houkutteleviksi verkoston muille jäsenille.
Tunnettu strategiaprofessori Henry Mintzberg pohdiskeli muutama vuosi sitten uudenlaisen johtajuuden tarvetta ja keksi tälle nimenkin, communityship. Communityship ei ole englanninkielen sana, mutta kuvaa iskevästi mistä on kysymys. Mintzbergin mukaan communityship ei ole karismaattista sankarijohtajuutta, ei ylätason visiointia eikä mikromanageerausta. Kysymys on pikemminkin jaetusta ja omistautuneesta johtajuudesta. Johtajuudesta, joka on sitoutunut (engaded) sitouttamaan muut yhteisön jäsenet ottamaan vastuuta ja aloitteen käsiinsä. Itse asiassa engage –verbin toinen käännös, kihlata, kuvaa asiaa vielä parempi. Kihlaushan on lupaus eli yhteisöllinen johtajuus kihlaa yhteisön jäsenet rakentamaan yhteistä ja parempaa tulevaisuutta, johon voi toki sisältyä vastamäkiäkin. Communityship sopii erinomaisen hyvin kuvaamaan kaupunkien kehittämisessä tarvittavaa johtajuutta, vaikka Mintzberg suuntasikin viestinsä yritysjohdolle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s