Kaupunkikehitys

Toimistosta ei aina saa asuntoa

Osallistuin tänään (13.1.) Sitran järjestämään kiertotaloutta käsittelevään seminaariin ja edustin yritysten paneelissa rakennus- ja kiinteistöalaa yhdessä Ruduksen Lauri Kivekkään kanssa. Lauri esitteli tuoreinta tietoa betonin ympäristöystävällisyydestä. Sitra osaa järjestää huipputasokkaita tilaisuuksia, tällä kertaa onnittelut Marille, Jyrille ja kumppaneille. Seminaarin alla Sitra julkaisi mielenkiintoisen raportin kiertotalouden potentiaalista Suomessa ja viidellä eri toimialalla[1]. Kiinteistö- ja rakennusalan osalta […]

Lue lisää "Toimistosta ei aina saa asuntoa"

Minkälainen kaupunki on elinvoimainen?

Kaupunkien kilpailukyvyn, uudistumiskyvyn, älykkyyden ja innovatiivisuuden rinnalle on viime vuosina noussut uusi termi elinvoima. On siirrytty elinkeinopolitiikasta laajempaan elinvoimapolitiikkaan. Kaupungit tekevät elinvoimastrategioita ja Kuntaliiton hankkeessa opetellaan johtomaan elinvoimaa. Sitra toteutti joitakin vuosia sitten laajan Suomen elinvoiman lähteet –hankkeen ja on myöhemmin järjestänyt erinomaisia Elinvoima-foorumeita. Olen luvannut mennä lähitulevaisuudessa puhumaa aihepiiriä käsittelevään tilaisuuteen ja siitä kiinnostus […]

Lue lisää "Minkälainen kaupunki on elinvoimainen?"

Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?

Kivijalkaliikkeiden merkityksestä kaupunkien viihtyisyyteen käydään jatkuvaa keskustelua. Tutkimuksen avulla asiaan tarttuivat Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat Mervi Ilmosen toimittamassa teoksessa Hyvät kaupat – kivijalka ja ostarit muutoksessa[1]. Kysymystä tarkastellaan eri näkökulmista, paikoin jopa nostalgisessa hengessä. Professori Bengs muistelee lapsuutensa Töölöä – lienee asunut samassa korttelissa kuin minä nykyisin – ja erityisesti kala- ja lihakauppoja, jotka […]

Lue lisää "Ovatko kivijalkamyymälät romanttinen haave?"

Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta

Kaupunkitutkimuksen grand old man Sir Peter Hall julkaisi tänä vuonna Good Cities, Better Lives –teoksen, jossa hän analysoi esimerkkejä hyvistä eurooppalaisista kaupungeista. Lähimmäksi meitä hän pääsee tarkastellessaan resurssitehokkuuden näkökulmasta Tukholmaa. Hall on perusteellinen ja analyyttinen niin kuin aina, mutta tällä kertaa erityisen kiinnostavaa on se, kun hän perustelee Saksan taloudellista menestystä kaupunkien kehittämisellä. Meillähän Saksan […]

Lue lisää "Saksa menestyy kaupunkiensa ansiosta"

Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä

Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmän pikkujouluissa keskusteltiin, ainakin vielä alkuillasta, tiiviin kaupunkirakenteen eduista. Professori Heikki Loikkanen alusti aiheesta kiinnostavasti kaupunkitalouden näkökulmasta. Helsinki, kuten useat muutkin suomalaiskaupungit, ovat viime vuosikymmeninä hajautuneet rakenteellisessa mielessä. Toisaalta voidaan havaita, että liikenneyhteyksien kehittyessä on syntymässä laajoja suuralueita, jotka toimivat työmarkkinamielessä yhä enemmän kokonaisuuksina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere–vyöhyke on tästä hyvä esimerkki. Yksittäisen ammattilaisen kannalta […]

Lue lisää "Hiljainen tieto välittyy tiiviissä ja kiinnostavissa ympäristöissä"

Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen, tai pehmeämmin eheyttäminen, on suomalaisen kaupunkisuunnittelun johtoajatus juuri nyt. Syystäkin. Tiivis rakenne mahdollistaa toimivan joukkoliikenteen, paremmat ja monipuolisemmat palvelut, korkeamman yritysten tuottavuuden sekä alemmat infrakustannukset. Tiivistämisen on yksi tärkeä näkökulma kaupunkien kehittämiseen, mutta sen rinnalle tarvitaan vahvaa mixed use –ajattelua eli toimintojen (asuminen, palvelut, työpaikat,) sekoittumista ja luopumista vahvasta funktionaalisesta suunnittelusta. Kuinka paljon […]

Lue lisää "Paljonko yhdyskuntarakennetta pitäisi tiivistää?"

Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin

Toiminnalliset kaupunkiseudut ovat keskeisiä toimijoita globaalissa talouskilpailussa. Osaamispohjaisen talouden eniten lisäarvoa tuottavat toiminnot kuten tutkimus ja kehitys, strateginen markkinointi ja brändin hallinta, rahoitus sekä liiketoiminnan johto hakeutuvat kaupunkiseuduille, joissa on osaavia ihmisiä, hyvä saavutettavuus, kehittyvä aluetalous, yritysmyönteinen ilmapiiri sekä yhteistyöverkostoja. Osaava työvoima arvostaa puolestaan monipuolisia uramahdollisuuksia ja asuin- sekä elinympäristön laatua. Suomalaisessa talouskeskustelussa nämä asiat […]

Lue lisää "Invest promotion ja osaava pääoma vauhdittavat kasvua valtiollisia rahastoja paremmin"

Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä

Tutkija Taneli Heikka kirjoitti muutama viikko sitten mielenkiintoisen kolumnin Helsingin Sanomissa liikenteen tulevaisuudesta ennustaen julkisen liikenteen kuolevan lähivuosina. Hänen odotuksensa perustuivat erityisesti robottiautojen yleistymiseen sekä ihmisten haluun omistaa jatkossakin (robotti)auto. Pidän robottiautoja mielenkiintoisena ilmiönä, mutta olen itse blogissani ennustanut yksityisautoilun hyytyvän lähivuosina. Väitteeni perustui osin robottiautoon. Robottiautojen hyvä puoli on siinä, että ne ajavat virheettömästi […]

Lue lisää "Robottiautot eivät syrjäytä julkista liikennettä"

Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?

Olin Tampereen teknillisellä yliopistolla keskustelemassa lähiöiden kehittämisestä ja täydennysrakentamisesta. Aihe on ajankohtainen kaupungistumisen jatkuessa ja yhdyskuntarakenteiden tiivistyessä. Hieman lähiöiden määrittelystä riippuen lähiöissä asuu noin puolitoista miljoonaa suomalaista, ja suurin osa niistä on kaikin puolin hyviä asuin- sekä elinympäristöjä: puhdas ilma, turvallinen ympäristö, usein luonto ja palvelut lähellä, ne ovat joukkoliikenneyhteyksien päässä, lähiöissä on lämpimät talot […]

Lue lisää "Kuka huolehtii Westendin yhteisöllisyydestä?"

Työpaikkojen uusi maantiede

Berkeleyn taloustieteiden professori Enrico Moretti julkaisi vuosi sitten erittäin mielenkiintoisen kirjan The New Geography of Jobs, jossa hän kuvaa työpaikkojen sijoittumista Yhdysvalloissa. Laajalla tilastollisella aineistolla hän osoittaa, että käynnissä on ”great divergence”, jossa kaupungit jakautuvat kolmeen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian kaupungit ovat niitä, joihin on sijoittunut osaamispohjaisen talouden tärkeät työpaikat (T&K, rahoitus, design yms.) ja koulutettu […]

Lue lisää "Työpaikkojen uusi maantiede"