Erottuvampia visioita, vähemmän strategiatyötä

Olen viime viikkoina osallistunut muutamiin tilaisuuksiin, joissa on keskusteltu kaupunkien kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Juuri nyt näyttäisi siltä, että elävyys, älykkyys ja kestävyys ovat erityisen tavoiteltavia asioita. Luonnollisesti kaikki itseään kunnioittavat kaupungit haluavat myös kasvaa. Tavoiteltavissa asioissa ei ole mitään huonoa tai väärää – ja varsinkin meikäläisen vuosikausia kestäneen hallinnollisen sote-keskustelun vastapainoksi ne ovat virkistäviä – […]

Lue lisää "Erottuvampia visioita, vähemmän strategiatyötä"

Autoilusta ei luovuta ennen kun vaihtoehdot ovat sujuvampia

Tuoreessa Kauppalehti Optiossa (17/2017) on mielenkiintoinen artikkeli liikenteen vallankumouksesta. Teemat ovat tuttuja, puhun ja kirjoitan niistä itsekin silloin tällöin. Artikkelissa Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Arto O. Salonen toteaa, että ”ihmiset luopuvat autoistaan, jos saavat tilalle jotakin parempaa”. Hieman samantapaisesti olet käyttänyt ilmaisua, että joukkoliikenne on tykkäämisbisnestä. Käyttäjää ei pääsääntöisesti kiinnosta välityskyky, kapasiteetti tai polttoaine, vaan helppous […]

Lue lisää "Autoilusta ei luovuta ennen kun vaihtoehdot ovat sujuvampia"

Löytyykö Suomesta vahvoja kaupunkibrändejä?

Europan on nuorille, alle 40-vuotialle, arkkitehdeille suunnattu kansainvälinen kilpailu. Kukin osallistuva maa antaa muutaman kilpailukohteen ja kilpailijat voivat valita mihin osallistuvat, oman maansa kohteista voi osallistua vain yhteen. Olen ollut tämän vuoden kilpailussa Suomen juryn jäsen, kohteina ovat olleet Laajasalon bulevardi Helsingistä, Kaijonharjun kaupunginosa Oulusta sekä Tornion ja Haaparannan yhdistävä saari. Jokaiseen kilpailukohteeseen jätettiin parikymmentä […]

Lue lisää "Löytyykö Suomesta vahvoja kaupunkibrändejä?"

Mahdollisuuksia ja vetovoimaa maker-kulttuurista

Emeritusprofessori Kari Uusikylä oli Pohjalaisen kolumnissaan (3.10) tapansa mukaan ja aiheellisesti huolestunut koulutuspoliittisen linjamme yksipuolistumisesta teknologian ja luonnontieteiden hyväksi. Hän muistutti, että erityislahjakkuutta on monenlaista: matemaattista, kielellistä, musiikillista, kykyä ympäristön hahmottamiseen, käsityötaitoa, kehon hallintaa, sosiaalista tai taiteellista. Saman aikaisesti käymme keskustelua erityisesti poikien kyvystä pysyä mukana nykyisessä järjestelmässä, eikä ylioppilastodistuksen entistä suurempi painottaminen pyrittäessä jatko-opintoiin […]

Lue lisää "Mahdollisuuksia ja vetovoimaa maker-kulttuurista"

Kenellä on oikeus kehittää kaupunkia?

Yleisradion MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 18.9. Tampereen kaupungin suuria rakennushankkeita tai niiden suunnitelmia ja pyrki luomaan mielikuvan epäilyttävästä toiminnasta kaupungin ja rakennusliikkeiden välillä. Vaikka tunnekin jollakin tasolla tamperelaisia hankkeita, tarkoitukseni ei ole puuttua nyt niihin tai MOT:n yleiseen journalistiseen kunnianhimoon, tai sen puutteeseen, vaan pikemminkin tarkastella yleisemmin joitakin ohjelmassa esille tulleita teemoja. Todettakoon vielä, että työnantajani […]

Lue lisää "Kenellä on oikeus kehittää kaupunkia?"

Kaupunki tuli ulos kaapista

Viime viikkoina mediassa on keskusteltu paljon kaupungistumisesta ja kaupungeista ja onpa jo vaadittu kaupunkien ja maaseudun välisen vastakkainasettelun lopettamistakin. Suomi on kaupungistunut kehittyneisiin talouksiin verrattuna jälkijunassa ja teollistumiseen liittynyt muutto 1950- ja 1960-luvuilla oli vasta alkusoittoa. Ja silloin kasvoivat tyypillisesti ”yhden tehtaan” kaupungit. Nyt osaamispohjaisen talouden myötä monipuoliset kaupunkiseudut. Kaupungistuminen on ollut meille jotenkin vaikea […]

Lue lisää "Kaupunki tuli ulos kaapista"

Kuka saa antaa muodon kaupungille?

Viime vuosien kaupunkikehittämiseen liittyviä teemoja ovat olleet erityisesti osallisuus, kansalaislähtöisyys, ihmisten oma-aloitteisuus ja erilaiset näihin liittyvät ismit kuten vaikkapa taktinen urbanismi, josta kuulimme Helsingin Yimbyconissa kiinnostavan esityksen newyorkilaiskonsultti Mike Lydonilta. Ensi kuussa pidettävä LähiöFest -puolestaan tarjoaa seminaaria nimeltä People-Driven City. Intuitiivisesti kaikki kuulostaa erinomaiselta: ihmiset tekevät itse, eivät odota, että hallinto tai joku muu tekee. […]

Lue lisää "Kuka saa antaa muodon kaupungille?"

Turisti haluaa paikallisuutta -paikalliset eivät halua turistia

Jo pitkään on iloittu siitä, että matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Maat ja kaupungit kehittelevät strategioita ja ideoivat uusia tapahtumia, museoita ja muita attraktioita houkutellakseen turisteja. Halpalentoyhtiöt ovat tuoneet matkailun yhä useamman ulottuville – kunhan kakkoskentän isäntäkaupunki ymmärtää antaa markkinointitukea – ja viimeisimpänä Airb’n’b on mahdollistanut edullisen asumisen. Aivan viime aikoina on noussut […]

Lue lisää "Turisti haluaa paikallisuutta -paikalliset eivät halua turistia"

Paatuneen yksityisautoilijan tunnustuksia

Yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie kirjoitti blogissaan liikenteen ja erityisesti autoilun tulevaisuuteen liittyvistä visioista – sähköautot, robottiautot, MaaS – tuttuun tyyliinsä terävästi ja uusia näkökulmia avaten mutta myös visioita epäillen. Hänen ensimmäinen epäilynsä liittyy näkemykseen siitä, että robottiautojen ja MaaS-palveluiden myötä lopulta autoilu halpenisi. Erityisesti siksi, että ainakin Suomessa valtio hyötyy taloudellisesti yksityisautoiluun liittyvistä veroista ja […]

Lue lisää "Paatuneen yksityisautoilijan tunnustuksia"

Valenciassa wow-arkkitehtuuri kohtaa tieteen

Vuoden 1957 suuren tulvan jälkeen Valencian läpi virtaavan Turia-joen uoma linjattiin uudelleen. Kilometrien pätkä kuivaa joenpohjaa jäi joutoalueeksi, kunnes 80-luvun lopulla tieteenhistorian professori José María López Piñero ehdotti tiedemuseon perustamista paikalle. Valencian alueen sosialistipresidentti Joan Lerma tarttui ideaan ja nimesi tiimin kehittämään sitä eteenpäin. Myöhemmin mukaan tuli oman kylän poika, tunnettu arkkitehti Santiago Calatrava, ja […]

Lue lisää "Valenciassa wow-arkkitehtuuri kohtaa tieteen"