Vuoden 1957 suuren tulvan jälkeen Valencian läpi virtaavan Turia-joen uoma linjattiin uudelleen. Kilometrien pätkä kuivaa joenpohjaa jäi joutoalueeksi, kunnes 80-luvun lopulla tieteenhistorian professori José María López Piñero ehdotti tiedemuseon perustamista paikalle. Valencian alueen sosialistipresidentti Joan Lerma tarttui ideaan ja nimesi tiimin kehittämään sitä eteenpäin. Myöhemmin mukaan tuli oman kylän poika, tunnettu arkkitehti Santiago Calatrava, ja vuonna 1994 suunnitelmat olivat valmiita ja päästiin rakentamaan.

Lopulliselta nimeltään City of Arts and Sciencen ensimmäinen vaihe avattiin 1998. Lopullisen kokonaisuuteen kuuluvat ihmissilmän muotoinen Hemisferic, valaan luurangon muotoinen tiedemuseo, vesililjan muotoinen Oceanografic, taidepalatsi, Agora sekä puutarha. Kaikki näyttävää ja poikkeuksellista wow-arkkitehtuuria.

Hemisferic on itse asiassa suuri 3D-elokuvakeskus ja taidepalatsi lähinnä oopperatalo. Oceanografic on puolestaan monimuotoinen mereneläviä esittelevä kompleksi, lajeina muun muassa hait, merileijonat, hylkeet, merilehmät, pingviinit ja monenlaiset kalat. Muut rakennukset ovat Calatravan käsialaa, mutta Oceanografin on suunnitellut Felix Candela. Vuonna 1910 syntynyt Candela ei ehtinyt koskaan nähdä luomustaan valmiina.

Alkuvaiheessa kompleksin kustannusarvio oli 300 miljoonaa euroa, lopulta kustannukset ylittivät reilun miljardin. Rahoille saatiin kuitenkin vastinetta, sillä tiede- ja taidekaupungista on muodostunut Valencia ylivoimaisesti tärkein turistimagneetti yli 4 miljoonan vuotuisen vierailijan myötä. Sopivaa vertailukohtaa antaa vuonna 2016 eniten vierailijoita saanut taidemuseo, Pariisin Louvre, jossa kyseisenä vuonna kävi noin 7 miljoonaa vierailijaa. Kompleksin rakentaminen synnytti yli 400 miljoonan edestä yksityisiä investointeja muun muassa hotelleihin.

Tutustuimme tiede-ja taidekaupunkiin vaimoni kanssa pari viikkoa sitten ja se on erittäin vaikuttava kauttaaltaan. Arkkitehtuuri on todellakin näyttävää, mutta myös keskuksen pääasiassa luonnontieteisiin keskittyvä sisältö on laadukasta, Tavanomaisten turistivierailujen ohella keskus järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia ja työpajoja esimerkiksi koululaisille. Myös tavanomaiset palvelut ovat korkeatasoisia. Tunnettua hampurilaisravintolaa ei ole päästetty alueelle, vaan ravintolatkin ovat oikeita ravintoloita. Oceanograficin pyöreää ravintolaa ympäröi akvaario, jossa kalat kiitävät vauhdikkaasti. Ruoka oli erinomaista.

Kaupunkikehityksen näkökulmasta kiinnostavaa on hankkeen omaperäisyys ja ainulaatuisuus. Bilbaon Guggenheim yhdisti wow-arkkitehtuurin ja taidemuseon, erityisesti nykytaiteen. Madridin taidemuseotarjonta – vaikkapa lähes vierekkäin sijaitsevat Prado, Reina Sofia ja Thyssen Bornemisza– muodostaa puolestaan lähes ylivoimaisen kuvataiteen tarjonnan varhaiskeskiajalta nykytaiteeseen. Barcelonassa taas on yksi maailman suurimmista ja hienoimmista meriakvaarioista. Mutta wow-arkkitehtuurin yhdistäminen monipuoliseen ja teknologisesti huippumoderniin luonnontieteiden esittelyyn sekä sen liittämisen taidemusiikkiin, on yllättävä ja vaikuttava yhdistelmä, joka hakee vertaistaan maailmanlaajuisesti. Rohkeutta ja riskinottokykyä on tarvittu.

Valencian metropolialuetta voi kokonsa puolesta verrata Helsingin metropolialueeseen. Helsingissä jumiuduttiin vuosiksi Guggenheim-hankkeeseen, josta lopulta ei tullut mitään. Ja Espanjan Pori, Bilbao, oli jo tuon idean toteuttanut. G-kohun laannuttua olisi oikea hetki ryhtyä pohtimaan mikä olisi Helsingin idea wow-arkkitehtuurin ja vetovoimaisen sisällön yhdistemäsissä. Tampereella käydään arkkitehtuurikilpailua ns. Taidemuseon tontin osalta. Samat terveiset sinne: pelkkä arkkitehtuuri ei ole vielä kiinnostavaa, mutta kiinnostavaan sisältöön yhdistetty kyllä. Valencia tarjoa yhden vertailukohdan. Vuonna 2016 taidemuseoiden TOP 100 -listalla vierailijoiden määrällä mitattuna ei ollut yhtään suomalaista museota. Sen sijaan vähän Tamperetta suuremman tanskalaisen Århusin taidemuseo ARoS on sijalla 84!