Jo pitkään on iloittu siitä, että matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista toimialoista. Maat ja kaupungit kehittelevät strategioita ja ideoivat uusia tapahtumia, museoita ja muita attraktioita houkutellakseen turisteja. Halpalentoyhtiöt ovat tuoneet matkailun yhä useamman ulottuville – kunhan kakkoskentän isäntäkaupunki ymmärtää antaa markkinointitukea – ja viimeisimpänä Airb’n’b on mahdollistanut edullisen asumisen.
Aivan viime aikoina on noussut esiin myös kriittisiä äänenpainoja. Ainakin Barcelonassa, Lissabonissa ja Amsterdamissa kansalaiset ovat kyllästyneet Airb’n’b -asuntojen bilettäjiin. Vaikka pieni lisätulo asunnosta onkin mukavaa, mukavaa ei ole (ainakaan naapureille) se, että jossakin päin kerrostaloa on joka ilta turistiporukka juhlimassa ja metelöimässä parvekkeella aamuyöhön saakka samaan aikaan, kun työssäkäyvät ihmiset haluaisivat nukkua. Käsi sydämellä, haluaisiko itse asua ikuista vappua elävän asunnon naapurissa? Hotellien sijoittelussa mahdollisia häiriötekijöitä naapurustolle on yleensä pohdittu kaupunkisuunnittelullisessa mielessä.
Merkittävissä turistikaupungeissa on myös huomattu, että aikaisemmin paikallisten asukkaiden käytössä olleita asuntoja on todellisuudessa siirtynyt ammattimaiseen lyhytaikaiseen vuokrauskäyttöön, mikä puolestaan johtaa kaupunkikeskustojen eräänlaiseen autioitumiseen. Kuten tunnettua turisti vihaa turistia eli ennen pitkää paikka, jossa on vain toisia turisteja, ei välttämättä ole erityisen kiinnostava. Jos haluaa kokea jotakin autenttista ja välttää ”turistipaikkoja” ei ehkä kannata ylipäätäänkään matkustaa Barcelonaan tai Amsterdamiin, mutta kieltämättä on mukava nähdä miten paikallinen väki elää. Omakohtainen kokemus kuluneelta kesältä Espanjasta kertoo, että Valencian vanhassa kaupungissa asutaan ja ainakin viikonlopun iltoina paikallinen väki täytti tapas-ravintolat. Samaa ei voi sanoa Madridista, jonka keskustassa kauppahallia lukuun ottamatta tunnelma oli kuin Rodoksella. Mutta Prado- ja Reina Sofia -museot ovat silti loistavia.
Italiassa on turistien kohellukseen otettu paljon tiukempaa linjaa, samalla tosin myös paikallisten remuamiseen. Huhtikuussa tuli voimaan kansallinen Daspo Urbano -laki, joka antaa poliisille laajat valtuudet rajoittaa ja jopa sakottaa epätoivottavaan toimintaan syyllistyneitä. Lain alkuperä on jalkapallohuliganismia estävissä määräyksissä, Divieto di Accedere alle manifestazioni Sportive, 1980-luvulta. Poliisi voi antaa lain rikkojalle maksimissaan 900 euron sakon tai 48 tunnin porttikiellon alueelle.
Roomassa ja Milanossa on otettu käyttöön muitakin kieltoja. Milanon kanaalien alueella (Darsena) on kesän ajaksi kielletty selfiekepit, juomapullot, tölkit, ruokakärryt ja sähikäiset. Alue on tunnettu ravintoloistaan ja kahviloistaan, joten juomisen ja syömisen toivotaan tapahtuvan niissä. Rooma on puolestaan kieltänyt varpaiden uittamisen kaupungin monissa suihkulähteissä, myös al fresco -juominen eli katujuopottelu on kielletty muualla paitsi esikaupungissa, jossa pormestari asuu. Paikallista ruokakulttuuria halutaan edistää Firenzessä, Veronassa ja Venetsiassa, jotka ovat kieltäneet ei-paikallisen ruoan myynnin. Pyrkimyksenä on selvästi säilyttää jonkinlainen autenttisuus. En tiedä onko tämä sallittua EU:ssa, mutta Italiassa ei olla muutenkaan niin tarkkoja kaikkien direktiivien noudattamisesta.
Yhtä kaikki, nämä muutamat esimerkit kertovat siitä, että jossain kohtaa turismin haitat ylittävät sen tuomat hyödyt ja paikallisyhteisö herää toimimaan. Kokonaan toinen keskustelun aihe on ylistettyjen alustatalouden toimijoiden, kuten Airb’n’b:n tai lähes joka paikassa laittomuuden rajoilla toimivan Uberin, tuottamat hyödyt paikallisyhteisöille. Suomessa turismin tuomista haitoista ei ole vielä keskusteltu. Omakohtainen kokemus on liittynyt lähinnä numero 9 ratikkaan, jonka aikataulut ovat jatkuvasti täysin sekaisin Länsisatamasta tulevien matkailijoiden vuoksi. Toivottavasti HKL saa reittimuutoksen myötä aikataulut hallintaan. Työmatkalaiset tuskin myöskään kaipaavat pari päivää Tallinnassa marinoituneita risteilymatkustajia, jotka ehtivät terminaalin ja rautatieaseman välillä sihauttaa auki useamman lonkerotölkin.
Turha selittää jostain bilettävistä airbnb vieraista ja jokapäiväisestä vapusta. Miksi kirjoittaja puhuu jostain marginaaliongelmasta?
Meillä säännöissä on klo 21 -7 hiljaisuus ja huomautus ettei ole juhlijoillentarkoitettu asunto.
Airbnb toimii vallan loistavasti jos vain itse määrittää säännöt kohteelleen ja kaikki noin 100 eri vierasta ovat majoittuneet siististi ja sääntöjä noudattaen.
Sata vierasta,wau! Alkaa kuulostamaan bisnekseltä. Ei taida toiminta olla ihan samalla viivalla naapurihotellin kanssa, joka joutuu viranomaisvaatimusten, -maksujen ja ALV:n ja verojen kanssa kisaamaan samoista asiakkaista.
Hei Juha,
Mainitset kirjoituksessa Uberin. Toisin kuin toteat, Uber toimii paikallisen lainsäädännön puitteissa mm. Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Australiassa…Virossa uudet Uberin tyyppiset palvelut tunnistava lainsäädäntö astuu voimaan marraskuussa ja Suomessa heinäkuussa 2018. Yhteensä toimimme yli 600 kaupungissa 77 maassa kuudella mantereella. Toukokuussa 2017 rikkoutui 5 miljardin matkan rajapyykki ja joka päivä tapahtuu keskimäärin yli 10 miljoonaa matkaa.
Minkälaisia hyötyjä tämä sitten tuottaa paikallisyhteisöille? Esimerkiksi Pariissa vuoden 2016 ensimmäisen kvartaalin aikana uudet liikennepalvelut loivat 25 % uusista työmahdollisuuksista ja 6 % alueen BKT:sta. Globaalisti yli 2 miljoonaa kuljettajaa ansaitsee joustavasti lisätuloja Uberin kautta. Uusien liikenne palveluiden ansiosta monet nuoret ovat muuttaneet suhtautumistaan henkilöauton omistamiseen ja käyttöön.
Kaupunkitasolla teemme yhteistyötä niin julkisen liikenteen toimijoiden kuin rakennuttajien kanssa. Kanadan Innisfilin kaupungissa toimimme itse asiassa kaupungin julkisena liikenteenä. Helsingissä Länsisatama on ollut yksi suosituimmista kohteistamme, jopa Helsinki-Vantaan lentokenttää vilkkaampi.
Voidaan mieluusti tavata ja keskustella teemasta lisää. Me uskomme, että voimme olla mukana kehittämässä kaupungeista nykyistä parempia paikkoja elää, kun liikenne sujuvoituu, parkkipaikkoja tarvitaan merkittävästi nykyistä vähemmän ja ihmiset pääsevät helposti paikasta toiseen.
Yt. Robert/Uber Finland
Mikalle vastaan lyhyesti, että ongelma ei minusta näyttäisi olevan mitenkään marginaalinen kuvaamissani kaupungeissa päätelleen siitä miten paljon se on mediassa näkynyt, jopa meillä. Ehkä bilettäjät eivät aina muista lukea järjestyssääntöjä?
Olli-Pekka kiteyttää toiminnan haasteet yhteiskunnan kannalta.
Robertille ensiksikin pahoitteluni, että kommenttisi tuli vasta nyt sivuille. Kun tulee uusi kommentoija, ensimmäisellä kerralla minun täytyy hyväksyä kommentti. Luulin hyväksyneeni, en sitten ollutkaan. Mitä tulee itse asiaan, ymmärtääkseni eilen korkein oikeus antoi päätöksen, jossa Uber-kuski sai sakot ja joutuu palauttamaan taloudellisen hyödyn valtiolle. Ei siis ole toimittu lain rajamailla, vaan tässä mentiin laittomuuden puolelle. Uusi lainsäädäntö toivottavasti luo toimivan ja tasapuolisen kilpailuympäristön. Tule vaan Robert kaffeelle, laita emailia.