Iso paha kauppakeskus tekee myös hyvää

Hieman yli 60 vuotta sitten avattiin Minneapolisissa ensimmäinen moderni, katettu kauppakeskus, Southdale Center. Modernin kauppakeskuskonseptin isänä pidetään arkkitehti Viktor Gruenia (1903-1980), joka vastusti kaupunkien hallitsematonta hajautumiskehitystä ja keskustojen rappiota. Hänelle keskustassa sijaitseva kauppakeskus edusti keskustojen elävöittämistä ja kaupallisten palveluiden kehittämistä.[1] Myöhempi kehitys johti kauppakeskusten siirtymisiin myös keskustojen ulkopuolelle, vain autolla saavutettaviksi. Meillä keskustojen ulkopuolelle on […]

Lue lisää "Iso paha kauppakeskus tekee myös hyvää"

Soininvaaran ja Särelän vaalikirja ei juutu poliittiseen jargoniin

Vihreät kaupunkipolitiikan vaikuttajat Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä julkaisevat lähipäivinä vaalikirjan nimeltään Kaupunkirakentamisen aika – kuinka 2020-luvulla rakennetaan hyvää kaupunkia. Nokkelakaupunki-blogi seuraa kuntavaalien kaupunkirakentamiseen liittyvää keskustelua tarkasti ja arvioi myös kaksikon kirjan. Kaupunkirakentamisen aika keskittyy ymmärrettävästi Helsinkiin, mutta ajatukset sopivat erinomaisesti muihinkin kaupunkeihin. Soininvaara ja Särelä analysoivat Helsingin kasvua, pohtivat miksi kaupunkimaiset ympäristöt ylipäätään vetävät […]

Lue lisää "Soininvaaran ja Särelän vaalikirja ei juutu poliittiseen jargoniin"

Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?

Päivän Aamulehti (AL 12.2) nosti esiin Tampereen keskustan pysäköintitilanteen ja ikiaikaisen tamperelaiskeskustelun siitä pitääkö kaupan eteen päästä omalla autolla. Helsingissä on jo aikaa sitten hyväksytty ajatus pysäköintilaitoksista katupysäköinnin sijaan, mutta kävelykeskustan laajentamisen edellytyksenä eräät poliittiset ryhmät edellyttävät maanalaisen pysäköinnin lisäämistä. Tampereella opetellaan vasta käyttämään maanalaista pysäköintiä, joka sinänsä toimii erinomaisesti. Subjektiivista oikeutta päästä kaupan eteen […]

Lue lisää "Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?"

Luksuksen ja ekologisuuden yhdistelmä viettelee kuluttajan

Keskustelin muutama päivä sitten kokeneen kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijan Oskar Korkmanin kanssa. Hän nosti esiin mielenkiintoisen näkökulman ympäristöystävällisyyden ja erottautumisen suhteesta todeten, että ympäristöystävällisyys on kuluttajan kannalta kiinnostavaa silloin, kun se yhdistyy luksukseen. Hänen esimerkkinsä oli Tesla. Ekologinen sähköauto on haluttava, kun se on näyttävä, tehokas ja kallis. Toisaalta voisi sanoa niinkin päin, että räyhäkäs muskeliauto on […]

Lue lisää "Luksuksen ja ekologisuuden yhdistelmä viettelee kuluttajan"

Kallion pöhinä – katoamassa vai muutoksessa?

Kolumnisti Leena Virtanen epäili kirjoituksessaan (HS 8.1.) pöhinän olevan katoamassa Kalliosta. Oma kokemukseni Kalliosta rajoittuu Toisen Linjan kakkosasunnon viikoittaiseen käyttöön vuosina 2005-2009 ja nyt vajaan vuoden asumiseen Konepajalla Kallion naapurissa. Lisäksi jokunen vuosi tämän vuosikymmenen alussa tuli pyörittyä Piritorin nurkilla Savate Clubin salilla, jonka ohella jatkuvuutta Kalliossa edustaa Sivuraide-baari, jossa tapasin juoda oluen treenin päälle […]

Lue lisää "Kallion pöhinä – katoamassa vai muutoksessa?"

”Ystävällisintä, mitä voit ihmiselle tehdä, on rakentaa hänelle kaupunki”

Vuoden 2016 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja, Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista on hienoa luettavaa. Lähes runollisen soljuva kieli pakottaa hidastamaa tahtia ja nauttimaan ilmaisusta. Mutta kiinnostavaa on myös kertojan eli Carl Ludvig Engelin pohdiskelu kaupungin olemuksesta ja rakentumisesta. Kertomatta sen enempää niille, jotka eivät vielä kirjaa ole lukeneet, siteeraan kuitenkin yhtä ”Engelin” lausetta: Ystävällisintä, mitä voit […]

Lue lisää "”Ystävällisintä, mitä voit ihmiselle tehdä, on rakentaa hänelle kaupunki”"

Alustatalous haastaa kaupungin roolia innovaatioympäristönä

Olin alkuviikosta Tampereella keskustelemassa älykkäistä kaupungeista Mindtrek-tapahtuman paneelissa. Erityisen lämmittävää oli nähdä itse tapahtuma niin vahvassa vedossa, itsekin sain olla 90-luvun lopussa mukana, kun sitä rakennettiin Lumion Jarkon johdolla. Smart city on tämän vuosikymmen iskusana, viime vuosikymmenellä kaikki halusivat olla luovia kaupunkeja ja 90-luvulla oltiin taas teknologiakaupunkeja tai oppivia kaupunkeja. Itse ajattelen niin, että älykkään […]

Lue lisää "Alustatalous haastaa kaupungin roolia innovaatioympäristönä"

Kaupungit ja globaalit arvoketjut määrittävät maailmanjärjestyksen

Parag Khanna, tutkija, kirjoittaja ja globalisaatiovisionääri, on julkaissut erittäin mielenkiintoisen ja syvällisesti maailman kehitystä analysoivan teoksen nimeltään Connectography – Mapping the Global Network Revolution. Geopolitiikan ja kansallisvaltioiden välisten suhteiden noustua takaisin maailmanpoliittisen keskustelun keskiöön on virkistävää tutustua täysin toisenlaiseen näkemykseen. Khanna ei vähättele käynnissä olevia sotia, konflikteja tai kriisejä kuten Syyria, Krimi, Itä-Ukraina tai Palestiina, […]

Lue lisää "Kaupungit ja globaalit arvoketjut määrittävät maailmanjärjestyksen"

Ratikka is a state of mind

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi lauantain Hesarissa (24.9), että hän ei halua olla edistämässä kaupungistumistumista. Kommentti ei ole yllättävä keskustan ministereiltä. Jos ottaa huomioon, että viimeisen vuosikymmenen aikana uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin suurille kaupunkiseuduille, se on sama kuin sanoisi, että ei halua olla edistämässä kansantalouden kehittymistä. No, viesti oli suunnattu lähinnä omille kannattajille, tosiasiassa Tiilikainen […]

Lue lisää "Ratikka is a state of mind"

Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa

Suomessa on viime vuosina ryhdytty aiempaa aktiivisemmin keskustelemaan kasvuvyöhykkeistä, ja ainakin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -vyöhykkeen osalta kaupunkien välistä yhteistyötä on tehty Suomen kasvukäytävä -nimellä. Valtiovalta on ensimmäistä kertaa osaltaan tunnistanut ja tunnustanut kasvuvyöhykkeiden mahdollisuudet sekä tehnyt konkreettisen sopimuksen Suomen kasvukäytävän toimijoiden, kuntien ja maakuntaliittojen sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toimijoiden kanssa. Nimestään huolimatta Pohjoisen kasvuvyöhyke kulkee etelä- ja länsirannikkoa […]

Lue lisää "Kasvuvyöhykkeiden voima on eri alueiden keskinäisessä verkottamisessa"