Vuoden 2016 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja, Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista on hienoa luettavaa. Lähes runollisen soljuva kieli pakottaa hidastamaa tahtia ja nauttimaan ilmaisusta. Mutta kiinnostavaa on myös kertojan eli Carl Ludvig Engelin pohdiskelu kaupungin olemuksesta ja rakentumisesta. Kertomatta sen enempää niille, jotka eivät vielä kirjaa ole lukeneet, siteeraan kuitenkin yhtä ”Engelin” lausetta: Ystävällisintä, mitä voit ihmiselle tehdä, on rakentaa hänelle kaupunki. Upeasti kiteytetty.

Viime päivinä on taas joutunut ja saanut pohtia kaupunkien merkitystä sekä kehittymistä. Kansainvälisen PISA-tutkimuksen tuloksista löytyi kiinnostava yksityiskohta, kun havaittiin, että pääkaupunkiseudulla oppilaat menestyivät meillä muuta maata paremmin. Selityksinä on mainittu pääkaupunkiseudun muita suurempi rahankäyttö opetukseen, paremman väen koulut ja koulutetummat vanhemmat. Toisaalta on todettu, että kaupunkien koulutetut naiset hankkivat vähemmän lapsia (äitien koulutus korreloi positiivisesti lasten kouluttautumiseen).On tosin väitetty, että tämä vaikutus olisi putsattu pois tuloksista, mutta ei kai niitä lapsia ole kuitenkaan putsattu kouluista pois? Luultavasti yhtä vastausta ei ole, ansionsa on varmasti opettajilla, taloudellisilla panostuksilla, vanhemmilla ja jopa ahkeralla nuorisolla.

Yhtä kaikki suuren kaupunkiseudun kyky toimia kansojen sulatusuunina ja synnyttää korkealaatuisia oppimistuloksia on taas osoittautunut todeksi. Ja tällaiset riippumattomat tutkimustulokset ovat myös mitä tehokkainta kaupunkimarkkinointia. Tampereella erityisesti korkeakoulutusta on ”markkinoitu” hieman toisessa hengessä, kun – ei ehkä täysin yllättäen – Tampereen teknillinen yliopisto veti loppumetreillä kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun yhdistämishankkeessa liinat kiinni. Vaikka en lähtökohtaisesti usko hallinnollisten yhdistelyjen autuaaksi tekevään voimaan, tässä hankkeessa on minusta paljon erinomaisia elementtejä. Toivottavasti ratkaisu syntyy, ainakin Tampereen kaupunginvaltuusto hoiti tyylikkäästi oman osuutensa.

Olin pari päivää Turussa työmatkalla ja puhumassa kaupungin Future Forumissa. Telakkateollisuus on nostanut tulevaisuuden uskon uudelle tasolle ja lääketeollisuuskin on vahvassa vedossa, talousalueen menestymistä tukee lisäksi Uudenkaupungin autoteollisuus. Etelä-Suomen työssäkäyntialue vahvistuu, mutta liikkumispalveluita täytyisi kehittää, jotta kaikki hyödyt realisoituisivat. Tunnin juna Turusta Helsinkiin on listan kärkipäässä, Hämeenlinnan kohdalla taas junien pitäisi pysähtyä useammin. Lisäraidettakin jo kaivattaisiin Tampereen ja Helsingin välille.

Päivän aviisi (HS 12.12) kertoi lentoliikenteestä, erityisesti keskityttiin Tampereen tilanteeseen. Pari vuotta sitten AiRRPro -hankkeessa visioitiin Tampereen lentokentän matkustajien määrän nousevan 8 miljoonaan, tänä vuonna päästään 200 000:een matkustajaan. Käsitykseni on pitkään ollut se, että Etelä-Suomen kansainvälinen hub on Helsinki-Vantaa. Esimerkiksi Turun ja Tampereen kannalta, ja varsinkin liikematkailijoiden kannalta, oleellista on palvelutaso eli kuinka nopeasti ja helposti pääsee maailmalle. Tärkeintä ei ole se, sattuuko lentokenttä sijaitsemaan kotimaakunnassa. Kun liikkuminen palveluna -ajattelu etenee, opimme lähestymään asioita palveluina eikä maakunnallisina identiteettikysymyksinä.

Kehittämisstrategian kannalta oleellista on tunnistaa tulevat kehityskulut ja mahdollisuudet riittävän realistisesti. Tunnin juna on selvästi Turun kärkihanke ja muut aiheet on jätetty viisaasti taka-alalle valtakunnan päättäjien suuntaan kommunikoitaessa. Tampereella pitää tehdä kohta poliittista valintaa siinä, keskitetäänkö infravaikuttamisen painopiste jatkossa lentokentän tulevaisuuteen vai ryhdytäänkö toden teolla lobbaamaan ns. Lentorataa, joka kulkisi Tampereelta suoraan Helsinki-Vantaalle ja sieltä Helsinkiin. Tunnin juna maailmalle?

Kuten ”Engel” meitä Akvarelleissä opettaa, kaupunkien kehittäminen on kylmässä ja pimeässä pohjoisessa maassa kovaa työtä. Asiaa auttaa kokonaisuuksien hahmottaminen ja rakkaus aiheeseen.