Parag Khanna, tutkija, kirjoittaja ja globalisaatiovisionääri, on julkaissut erittäin mielenkiintoisen ja syvällisesti maailman kehitystä analysoivan teoksen nimeltään Connectography – Mapping the Global Network Revolution. Geopolitiikan ja kansallisvaltioiden välisten suhteiden noustua takaisin maailmanpoliittisen keskustelun keskiöön on virkistävää tutustua täysin toisenlaiseen näkemykseen. Khanna ei vähättele käynnissä olevia sotia, konflikteja tai kriisejä kuten Syyria, Krimi, Itä-Ukraina tai Palestiina, mutta hänen näkemyksensä on, että lopulta maailmanlaajuinen markkinoiden kysyntä ja tarjonta ovat vielä voimakkaampia tekijöitä kuin geopolitiikka.

Khanna jatkaa oikeastaan Manuel Castellsin Network Societyn jalanjäljissä, mutta analyysi rakentuu voimakkaammin konkreettisten tekijöiden ympärille. Hänelle muotoutuvan maailmanjärjestyksen keskeisiä elementin ovat globaalit arvoketjut (supply chains) ja kaupungit sekä kaupunkien ympärille syntyvät laajemmat talousalueet. Arvoketjut ovat kokonaisia tuottajien, toimittajien ja jakelijoiden ekosysteemejä, jotka muuttavat raaka-aineet ja ideat tuotteiksi ja palveluiksi tarjottaviksi joka paikkaan. Arvoketjut organisoituvat maailmanlaajuisesti, mutta strategiset toiminnot keskittyvät kaupunkeihin, jotka edustavat Khannalle ” ihmiskunnan historian kaikkein kestävintä ja pitkäikäisintä sosiaalisen organisoitumisen muotoa, joka on kestänyt riippumatta siitä, minkä hallinnon alla kapungit kulloinkin ovat olleet.”

Kansallisvaltioiden sijaan kilpailua käyvät arvoketjut ja kaupungit, ja kilpailussa keskeinen menestystekijä on kytkeytyneisyys (connectivity). Darwin totesi aikoinaan, että evoluutio ”suosii” ei suurinta ja voimakkainta, vaan sopeutuskykyisisintä. Khannan maailmassa voittavat kaupungit ovat kytkeytyneimpiä, eivät suurimpia. Koska kytkeytyneisyys on keskeinen menestystekijä, infrastruktuurin merkitys korostuu, on kysymys sitten teistä, rautatiestä, tietoliikenneyhteyksistä, satamista, laivareiteistä, lentokentistä ja niin edespäin. Hän arvioi, että vuoteen 2025 mennessä vuotuiset infrastruktuuripanostukset ovat globaalisti nousseet 9 triljoonaan (9 tuhanteen miljardiin) dollariin! Hän myös esittää yksityiskohtaisen kuvauksen esimerkiksi Kiinan infraoperaatioista.

Kaupunkien ympärille muodostuu laajempia talousalueita kuten Dallas-Fort Worth Metroplex tai meitä lähellä oleva Kööpenhamina-Malmö. Instanbul, joka tällä hetkellä kasvaa nopeasti, ulottaa vaikutuksensa Turkin rajojen ulkopuolelle ja Khannan mukaan Bulgariasta tulee Istanbulin ”esikaupunki”. Arktisen alueen keskuspaikaksi nousee Kirkkoniemi, joka jo nyt ulottaa päivittäisen yhteistyön myös Venäjän puolelle.

Khannan analyysin valossa Helsinki-Tallinna yhteistyö näyttää entistä kiinnostavammalta, ja kun toiminnallinen maantiede syrjäyttää taas geopolitiikan, Turku-Helsinki-Pietari-Tallinna voisi muodostaa Suomenlahden talousalueen ytimen. Oulun näkökulmasta linkki Kirkkoniemeen lienee kiinnostava.

Kaupunkien ja talousalueiden välinen kilpailu eroaa kansallisvaltioiden välisestä kilpailusta sikäli, että se ei ole aggressiivista voimapolitiikan mielessä, vaan pikemminkin pyrkimistä laadullisesti parempaan, mikä lopulta rakentaa kaikille parempaa tulevaisuutta. Eräät kaupungit harjoittavat myös jo aktiivista ulkopolitiikkaa. Erityisesti kehittyville maille Khanna suosittelee state buildingin sijaan city buildingia keinona kohti vakaata yhteiskuntaa.

Vaikka arvoketjujen rooli on tuottaa ja jaella tavaroita ja palveluita, Khanna näkee niissä myös mahdollisuuden olla edistämässä rajatonta maailmaa. Ja kun kaikki ovat vuorovaikutuksessa globaalisti, vihanpito vähenee. Yhtä kaikki, erinomaisen esimerkin arvoketjun voimasta tarjoaa Venäjän eteneminen Georgiaan vuonna 2008. Etenemistä ei suinkaan pysäyttänyt Georgian armeija, vaan ehdoton ”red line” oli Kaspiasta Turkkiin johtava BP:n ja Chevronin BTC -öljyputki.