Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan

Arvostettu tanskalainen kaupunkisuunnittelun professori ja urbanisti Jan Gehl on todennut, että kaupungissa tärkeämpää kuin rakennukset on se, mitä jää niiden väliin. Kirjassaan Cities for People hän toteaa, että 1960-luvun alun modernismin nousu sekä ammattimaisten kaupunki- ja liikennesunnittelijoiden ilmaantuminen johtivat siihen, että huomio keskitettiin kaupungin sijasta yksittäisiin rakennuksiin ja autoilun olosuhteisiin. Hänen mukaansa huomio pitäisi kuitenkin keskittää puistoihin, aukioihin, joukkoliikenteeseen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteisiin, elävyyteen sekä avoimen yhteiskunnan ja demokratian vahvistamiseen.

Gehlin väite pätee myös Suomeen, joskin viimeaikaiset tapahtumat ja esimerkit kertovat siitä, että ihmiset ovat ryhtyneet taisteluun katutilan puolesta. Lauantaina osoitettiin Helsingissä mieltä hallituksen leikkauksia vastaan. Olin seuraamassa mielenosoitusta, joskaan en voi yhtyä sen viesteihin. Yhtä kaikki, pääosin se sujui rauhallisesti ja elävöitti entisestään elävää Helsingin keskustaa. Ja oli osoitus siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja että avoimuus toimii.

Helsingin tapahtumat liikenteessä ovat olleet surullisia. Autoilija töytäisi silminnäkijöiden mukaan ilmeisen tahallaan pyöräilijää Tullinpuomissa ja hän kuoli vammoihinsa. Pyöräilyväki reagoi nopeasti ja järjesti tyylikkään muistotapahtuman. Tosin sekin näytti olleen liikaa eräälle bussikuskille. Yhdeksänvuotias tyttö kuoli Mechelinkadulla suojatiellä kuorma-auton alle, kun kaikilla osapuolilla oli vihreät valot. Paikka on erittäin vaarallinen: leikkipuistoon ja kouluun menevät lapset joutuvat ylittämään vilkkaasti liikennöidyn kadun, jossa ajetaan todella kovaa. Toivottavasti vanhemmat ja muut kaupunkilaiset jaksavat entistä tarmokkaammin vaikuttaa päättäjiin jalankulkijoiden ja lasten turvallisuuden parantamiseksi. Pyöräilyn edistämisen näyttää olevan vaikeaa lähes kaikkialla, paitsi Oulussa, jossa haastavia olosuhteita ei pelätä.

Katutilan haltuunotosta erinomaisia esimerkkejä ovat olleet vaikkapa Ravintolapäivä, mutta myös kaupunkifestarit kuten Weekend, Flow ja Block party. Vaikka Kurvi suljettiin, kaupunki ei pysähtynytkään. Kaupungistuminen näkyy tässäkin; enää ei välttämättä lähdetä saviselle pellolle patsastelemaan, vaan pysytään palveluiden lähellä. Tampereella ajettiin speedwaytakin Ratinan stadionilla.

Autoilulta kaupunkitilaa valtaa myös joukkoliikenne. Tampereella ratikka on kehitysvaiheessa, vaikka vastarintaakin löytyykin jopa päätöksen tehneen enemmistökoalition joukoista. Joukkoliikennekeskusteluun liittyy sellainen kiinnostava piirre, että argumentit ovat pääosin teknisiä. Puhutaan siis välityskyvystä, keskinopeudesta, energiatehokkuudesta ja muista tekijöistä, mutta ei juurikaan siitä mitä palvelua halutaan käyttää. Kuitenkin joukkoliikenne on kuin mikä tahansa palvelu eli ”tykkäämisbisnestä”. Itse tykkään käyttää ratikkaa, bussia en niinkään. Tampereella bussia ei käytä kukaan itseään kunnioittava työssä käyvä mies, Helsingissä ratikkaa käyttävät kaikki.

Toivottavasti Helsingin Raide-Jokeri liikahtaa reippaasti eteenpäin samoin kuin sisääntuloväylien bulevardisointi. Molemmat ovat gehlimäistä kaupunkikehitystä: elävää, turvallista ja ekologista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s