Kaupunkikehitys

Liikkumisen tapa määrittää asioinnin – joukkoliikennettä suosiva käyttää lähipalveluita

Kiinteistöjen kivijalkojen liiketilat herättävät jatkuvaa keskustelua kaupunkientusiastien keskuudessa. Osalle kysymys on puhtaasti kaupunkitilan kiinnostavuudesta ja vaihtelevuudesta, osa on kiinnostunut palveluista ja arjen sujuvuudesta. Yrityksille, niin rakennuttajille kuin palveluiden tarjoajille, kysymys on liiketoiminnan edellytyksistä ja kannattavuudesta. Lähestyn asiaa käytännön kokemuksen kautta: melkein 30 vuoden kokemus asukkaana Tampereen Kaukajärveltä sekä vajaan 10 vuoden kokemus Taka-Töölöstä sekä yhteensä […]

Lue lisää "Liikkumisen tapa määrittää asioinnin – joukkoliikennettä suosiva käyttää lähipalveluita"

Isomman alueen rakennusoikeus vauhdittaisi moottoriteiden bulevardisointia

Viime viikon lopulla käytettiin kaksi tärkeää puheenvuoroa Helsingin asuntorakentamisen vauhdittamiseksi. Urban Helsinki –ryhmän aktiivi, arkkitehti Matti Tapaninen esitti Tekniikka & Taloudessa raikkaita näkemyksiä siitä, miten normein purkamiselle voitaisiin alentaa tiiviin keskustamaisen rakentamisen kustannuksia[1]. Yhtenä esimerkkinä oli valokulmanormi, joka tekee umpikorttelirakentamisesta kalliimpaa[2]. Kaupunkifilosofi Osmo Soininvaara ehdotti puolestaan blogissaan, että Helsingin vuotuinen asuntotuotannon tavoite nostettaisiin 5000 asunnosta […]

Lue lisää "Isomman alueen rakennusoikeus vauhdittaisi moottoriteiden bulevardisointia"

Meneekö keski-eurooppalaisen kaupunkikulttuurin pakkasraja Kööpenhaminassa?

Lueskelin taas inspiraation lähteeksi Jan Gehlin Cities for People –kirjaa ja jäin pohtimaan sen keskeistä sanomaa suhteessa meikäläiseen talveen. Gehlin keskeinen viestihän on, että kaupungeissa täytyy olla paikkoja – aukioita, toreja, katuja, rantoja jne. – joissa ihmiset voivat viihtyä, viettää aikaa ja kokoontua. Kaupungit ovat ihmisiä, eivät esimerkiksi henkilöautoja varten. Tavanomainen vastaväite tällaisen ajatteluun en […]

Lue lisää "Meneekö keski-eurooppalaisen kaupunkikulttuurin pakkasraja Kööpenhaminassa?"

Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja

Digitalisaatiosta, älykkyydestä ja mobiliteetista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta ehkä parempi ilmaus kuvaamaan uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta on internet-talous. Itse asiassa internet on tekijä, joka yhdistää erilaiset teknologiat ennennäkemättömiksi mahdollisuuksiksi synnyttäen talouden murroksen, jota voi verrata teollisuuden syntyyn. Internet-taloutta luonnehtivat esimerkiksi seuraavat piirteet: resurssien huomattavasti tehokkaampi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen (printtimedia muuntuu digitaliseksi, jolloin […]

Lue lisää "Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja"

Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin

Harri Hautajärvi kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissaan (29.11) kaupungin uutta yleiskaavaehdotusta vanhakantaiseksi, koska se perustuu myytille tiivistämisen ekotehokkuudesta. Hautajärvi viittaa arkkitehti Pasi Toiviaisen taannoiseen kirjoitukseen, joka tosin lähemmässä tarkastelussa sai tiukkaa kritiikkiä osakseen. En tunne kaavanlaatijoiden perimmäisiä aivoituksia, mutta kuvittelen, että lähtökohtana on ollut kestävä ja vetovoimainen kaupunki. Kestävyys on muutakin kuin ekotehokuutta, esimerkiksi taloudellista ja […]

Lue lisää "Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin"

Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla

OECD:n International Transport Forum on hallitusten välinen liikennekysymyksiin keskittyvä yhteistyöfoorumi, jossa on mukana 59 jäsenmaata. Viime keväänä foorumi julkaisi erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa simuloitiin itseajavien robottiautojen käyttöä kaupunkiliikenteessä[1]. Simuloinnin aineisto kerättiin Lissabonista, jossa on 560 000 asukasta. Koko metropolialueen asukasluku on 2,8 miljoonaa. Pyrkimyksenä oli tarkastella keskikokoista eurooppalaista kaupunkia, jollainen Helsinkikin on. Simuloinnin lähtökohtana olivat nykyiset […]

Lue lisää "Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla"

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa tarkastettiin viime viikon perjantaina Seppo Lampisen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Tässä tie, missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen[1]. En ollut paikalla, mutta järkälemäisen, lähes 400 sivuisen monografian olen lukenut. Meillä on puhuttu pitkään yhdyskuntarakenteen hajautumisesta, mutta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta infrastruktuurisuunnittelun vaikutuksesta hajautumiseen on tehty kovin vähän. Lampisen tutkimus on siis mitä ajankohtaisin. Erityisen […]

Lue lisää "Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta"

Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan

Arvostettu tanskalainen kaupunkisuunnittelun professori ja urbanisti Jan Gehl on todennut, että kaupungissa tärkeämpää kuin rakennukset on se, mitä jää niiden väliin. Kirjassaan Cities for People hän toteaa, että 1960-luvun alun modernismin nousu sekä ammattimaisten kaupunki- ja liikennesunnittelijoiden ilmaantuminen johtivat siihen, että huomio keskitettiin kaupungin sijasta yksittäisiin rakennuksiin ja autoilun olosuhteisiin. Hänen mukaansa huomio pitäisi kuitenkin […]

Lue lisää "Taistelu kaupunkitilasta haastaa autojen ylivallan"

Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue

Omakotiasuja tuottaa vähemmän päästöjä kuin kaupunkiasuja! Tämä selviää Helsingin Sanomien (8.8.) uutisoimasta Juudit Ottelin tutkimuksesta. Ottelin kuuluu professori Seppo Junnilan tutkimusryhmään, joka on aikaisemminkin järkyttänyt meitä tiiviin kaupunkirakenteen puolestapuhujia. Sosiaalisessa mediassa on käyty uutisen pohjalta aktiivista keskustelua, ja erityisesti asumisen energiankulutuksen laskentatapaa on aiheellisesti kritisoitu[1]. On myös huomautettu, että keskustoiksi luokitellut alueet ovat todellisuudessa esikaupunkimaisia […]

Lue lisää "Kulutusvalinnat ratkaisevat ison osan hiilipäästöistä, ei postinumeroalue"

Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa

Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan yliarkkitehti Henna Helander avasi Lisää kaupunkia Helsinkiin –ryhmässä mielenkiintoisen keskustelun siitä, mikä on oikea määrä kaupungin ohjausta rakentamisessa. Jatkamatta tässä enää iänikuista keskipinta-alojen sääntelyyn liittyvää keskustelua, johon tulisi uutta ryhtyä, kun kaupunki ensin teettäisi puolueettoman arvion yli kymmenen vuotta toteutetun politiikan mahdollisista positiivista vaikutuksista, pohdiskelen tässä erilaisia tontinluovutuksen malleja Hampurin esimerkin innoittamana. […]

Lue lisää "Hampuri vaatii HafenCityssä laatua, mutta ei vedätä maan hintaa"