Digitalisaatiosta, älykkyydestä ja mobiliteetista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta ehkä parempi ilmaus kuvaamaan uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta on internet-talous. Itse asiassa internet on tekijä, joka yhdistää erilaiset teknologiat ennennäkemättömiksi mahdollisuuksiksi synnyttäen talouden murroksen, jota voi verrata teollisuuden syntyyn.

Internet-taloutta luonnehtivat esimerkiksi seuraavat piirteet: resurssien huomattavasti tehokkaampi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen (printtimedia muuntuu digitaliseksi, jolloin lehtien painaminen ja jakelu vähenevät), palveluiden eksponentiaalinen kasvu (Facebook, Twitter), datan merkityksen kasvu liiketoiminnassa (Google) sekä kaikenlaisten asioiden palvelullistuminen (robottiauto). Internet-talous myös siirtää arvonmuodostusta kohti kuluttajarajapintaa lähes kaikilla aloilla, mikä puolestaan korostaa käytettävyyttä, helppoutta, sujuvuutta ja miellyttävyyttä.

Internet-talous kasvaa ja kehittyy kaupungeissa sekä hyödyttää kaupunkeja. Erilaiset resurssien jakamiseen perustuvat palvelut toimivat parhaiten siellä missä on paljon hyödyntämättömiä resursseja ja paljon pontentiaalisia käyttäjiä eli kaupungeissa. Kaupungit ovat jo luonteeltaan palvelutalouksia, ainakin kehittyneissä maissa, ja omistukseen perustuvan ajattelun hiipuessa on monestakin syystä helppo ottaa uusia palveluita käyttöön.

Nopeinta palvelukehitys on paikoissa, joissa riskipääoma, osaajat ja aktiiviset ensikäyttäjät kohtaavat eli vaikkapa San Franciscossa tai Helsingissä. Perinteinen teollisen tuotekehityksen malli tutkimuksesta tuotelanseeraukseen muuttaa muotoaan ja vaihtuu nopeaan yhteiskehittelyyn ja kokeiluun perustuvaan malliin, jossa myös epäonnistutaan nopeasti. Ja vaikka pääomat hupenisivatkin, osaamista ja uutta oppia syntyy silti.

Nämä internet-talouden hot spotit hyötyvät syntyvästä taloudellisesta aktiviteetista kaikenlaisen liiketoiminnan kehittyessä, mikä synnyttää työmahdollisuuksia myös vähemmän koulutetulle väelle matalan tuottavuuden aloille. Samalla kaikkien ansiot paranevat kuten Berkeleyn taloustieteiden professori Enrico Moretti kuvaa The New Geography of Jobs –kirjassaan.

Internet-talouden yksi kiinnostavimmista piirteistä on sen kyky synnyttää uudenlaisia koordinaation mekanismeja ihmisten välille. Inhimillisiä aktiviteetteja (tuotantoa, jakelua yms.) on yleisimmällä tasolla koordinoitu markkinamekanismin ja julkishallinnon avulla. Toisin sanoen joitakin palveluita on voitu ostaa markkinoilta, joitakin julkishallinto on tarjonnut kansalaisille, usein ilman vaihtoehtoja (VR, Posti). Nyt on syntymässä yhdessä toimisen tapoja, joissa koordinaatio tapahtuu ilman perinteisiä mekanismeja suoraan ihmisten välillä. Se on tavallaan osa arvoketjujen lyhentymistä ja virtaviivaistumista.

Mitä kaupungit voivat tehdä vauhdittaakseen kehitystä? Ensinnäkin edistämällä tiiviiden ja tiheiden kaupunkiympäristöjen rakentumista luodaan edellytyksiä innovaatioille ja tuottavuuden kasvulle. Avaamalla julkista dataa voidaan tukea uusien palveluiden kehittymistä. Ilmainen ”kaupunki-wifi” on verrattavissa vaikkapa liikenneinfrastruktuurin, mikä osaltaan vauhdittaa palvelukehitystä. Google on luomassa tällaisen New Yorkiin[1]. Kaupunkien usein vajaakäytöllä olevia tiloja voidaan toiminnan tehostuessa ottaa HUB-tyyppiseen yhteiskäyttöön, joissa start-upit voivat työskennellä eri käyttäjäryhmien kanssa ja niin edespäin. Ennen pitkää tulee myös pohdittavaksi mitkä asiat voidaan jättää kokonaan ihmisten itsensä hoidettavaksi, enkä viittaa tällä vapaaehtoiseen katupartiointiin.

[1] http://recode.net/2016/01/04/meet-sidewalk-labs-googles-company-thats-trying-to-fix-cities-and-the-internet-all-at-once/