Kaupunkikehitys

Miksi amerikkalainen autokaupungin idea dominoi Suomessa?

Suomessa työskentelevä kanadalainen tuttavani kysyi hiljattain, miksi meillä on seurattu kaupunkisuunnittelussa pitkään pohjoisamerikkalaista autokaupungin ideaa. En osannut antaa tyhjentävää vastausta, mutta jäin pohtimaan asiaa. Myös sitä, onko meillä ollut vain autoilun idea, mutta ei ideaa kaupungista. Muutama tutkimushuomio: pitkän linjan käytännön asiantuntija ja suunnittelija Seppo Lampinen osoitti vuosi sitten julkaistussa väitöskirjassaan ”Tässä tie, missä kaupunki?”, […]

Lue lisää "Miksi amerikkalainen autokaupungin idea dominoi Suomessa?"

Mainettaan parempi kauppakeskus

Pari viikkoa sitten avattiin kauppakeskus Iso Omenan laajennus Espoossa ja viikko sitten muurattiin Triplan kauppakeskuksen peruskivi Pasilassa. Kalasatamaan rakennetaan Rediä ja Tampereellakin on saatu Ratinan kauppakeskus liikkeelle 10 vuoden odottelun jälkeen. Uutiset ovat osaltaan saaneet aikaan kriittistäkin keskustelua kauppakeskusten tarpeellisuudesta, ja aina myös palataan haaveilemaan kivijalkakaupoista. Kaikki mainitut kauppakeskukset sijaitset kaupunkimaisessa yhdyskuntarakenteessa ja Ratinaa lukuun […]

Lue lisää "Mainettaan parempi kauppakeskus"

Miten Brunon saisi lentämään (myös kaupallisesti)?

Vallilan Konepajalla sijaitsevan Bruno-ravintolan omistajat ovat saaneet vihiä, että tilat omistava VR aikoo myydä kiinteistön ja että niihin olisi mahdollisesti sijoittumassa saksalainen rautakauppa Bauhaus. Adressia pukkaa ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäkeä on lähestytty. Itsekin hoodeilla asuvana, Brunon palveluita käyttäneenä ja muutenkin Konepajan kehittämistä tuntevana haluan muutamalla rivillä asiaa kommentoida. Todettakoon vielä, että minulla ei ole ensi- […]

Lue lisää "Miten Brunon saisi lentämään (myös kaupallisesti)?"

Kaupunki-muotoilun DMA

Melbournen yliopiston arkkitehtuurin ja kaupunkimuotoilun professori Kim Dovey on julkaissut mielenkiintoisen kirjan nimeltä Urban Design Thinking. Kyse ei ole oppikirjasta, vaan pikemminkin ajattelu- tai lähestymistavan kehittelystä. Urban design tai paremman puutteessa kaupunkimuotoilu ei ole hänelle yksi oppi- tai ammattiala, vaan monialainen käytäntö, jossa kaupunkisuunnittelu, arkkitehtuuri, kiinteistökehitys ja maisemaa-arkkitehtuuri risteävät. Tai lyhyemmin se on muodon antamista […]

Lue lisää "Kaupunki-muotoilun DMA"

Kaupunki kuluttaja-kokemuksena?

Osallistuin tänään pienimutoiseen lounastilaisuuteen, jossa Vancouverin kaupungin entinen kaupunkisuunnittelun päällikkö Larry Beasley kertoi kokemuksistaan Vancouverin transformaatiosta ja avasi muutenkin näkemyksiään kaupunkien kehittämisestä. Vancouveriahan pidetään yleisesti hyvänä kaupunkisuunnittelun esimerkkinä ja Suomestakin siellä käydään jatkuvasti tutustumismatkoilla. Beasleyn keskeinen ajatus on, että oleellista kaupungissa on kuluttajan kokemus (experience). Kuluttajalla ja kuluttamiselle hän ei tarkoita kaupallisuutta, vaan sitä, että […]

Lue lisää "Kaupunki kuluttaja-kokemuksena?"

Raiteiden varrelle haluavat ihmiset ja yritykset

Maan hallitus joutuu kevään kehysriihessä pohtimaan myös suurten kaupunkien sisäisten raideliikennehankkeiden rahoitusta, lähinnä siis Helsingin ja Espoon kehämäisen Raide-Jokerin ja Tampereen ratikan. Ottamatta mitään kantaa siihen pitäisikö valtion rahoituksen tulla liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä vai esimerkiksi budjetin ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta (VAR) esitän muutamia huomioita niiden hyödyistä. Tarve suurten kaupunkiseutujen sisäisen joukkoliikenteen kehittämiselle johtuu meillä vielä […]

Lue lisää "Raiteiden varrelle haluavat ihmiset ja yritykset"

Uudistuva ja muuttuva kauppa

Kaupungistuminen jatkuu, ja vuoteen 2030 mennessä yli 500 000 suomalaista muuttaa kaupunkeihin. Lisäksi muutosta tuo vaikeasti ennakoitava maahanmuutto. Samanaikaisesti kaupunkikehityksessä ollaan palaamassa takaisin kaupungin alkuperäiseen ideaan eli siihen, että asuminen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä toisiaan. Fiksuimmat kaupungit kehittävät myös joukkoliikennettä sekä kevyttä liikennettä, ja itseohjautuvien autojen myötä yksityisautoilusta tulee ennen pitkää vain harrastus. On-line-elämää viettävät […]

Lue lisää "Uudistuva ja muuttuva kauppa"

Miten jakaa liikenne-hankkeiden riskit ja hyödyt?

Suuret liikennehankkeet herättävät aina intohimoja ja paljon keskustelua siitä, mihin julkisia varoja pitäisi käyttää. Tilanne on sama sekä valtion että kuntien investointien osalta. Viime kädessä kysymys on aina poliittisesta päätöksenteosta ja arvovalinnoista, ja eri eturyhmien lobbaus on perinteisesti ollut ponnekasta. Vaikka lähtökohtaisesti jako valtion ja kuntien väyliin on selkeä, toisinaan intressit ovat yhtenäiset kuten Tampereella […]

Lue lisää "Miten jakaa liikenne-hankkeiden riskit ja hyödyt?"

Kuka on osallinen kaupunkisuunnittelussa?

Viimeisten vuosien aikana suomalaisten kaupunkien elävyys ja viihtyisyys ovat nousseet aivan uudella tavalla keskusteluun. Kaupunkien kasvu ja kaupunkielämän uudet muodot ovat lisänneet ymmärrystä kaupunkilaisista kaupunkien ”käyttäjinä”. Suomessa juuri nyt erityisesti kaupunkiseutujen keskuskaupungit kasvavat ja niissäkin perinteiset kantakaupungit ovat entistä vetovoimaisempia niin asumisen, työpaikkojen ja palveluiden mielessä. Yksi keskustelunaihe on liittynyt katutilan viihtyisyyteen ja miellyttävyyteen ja […]

Lue lisää "Kuka on osallinen kaupunkisuunnittelussa?"

Tiiviillä yhdyskunta-rakenteella ei ole yhtä määritelmää

Yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen on ollut viime vuosien yksi keskeisimpiä kaupunkisuunnittelun ja kaupunkikehityksen johtoajatuksia – ja miksei muotejakin – lähes kaikkialla kehittyneissä maissa. Aina ei kuitenkaan ole ollut selvää mitä tiivistämisellä tarkasti ottaen tarkoitetaan tai tavoitellaan. Brittitutkijat Christopher Boyko ja Rachel Coopers[1] julkaisivat joitakin vuosia sitten kiinnostavan meta-analyysin, jossa he analysoivat tiheyden (tiiviyden) erilaisia määritelmiä, laskentatapoja, korkeamman […]

Lue lisää "Tiiviillä yhdyskunta-rakenteella ei ole yhtä määritelmää"