Kaupunkikehitys

Konepajalaisuus kasvoi alueindentiteetiksi

  Väitin muutama viikko sitten blogissani, että Suomesta puuttuvat kansallisesti ja kansainvälisesti noteeratut kaupunki- tai kaupunginosabrändit. Löysin mielenkiintoista tukea väitteelleni tutustuessani travelsupermarket.comin tekemään The Hip Hang-out Neighborhood Indexiin. Siinä vertaillaan eurooppalaisia kaupunginosia kolmella kriteerillä, jotka ovat hip cultutre outpost density, creative capital density ja traveller value. Hipsterikulttuurin etuvartioita ovat vinyylilevykaupat, vegaanikahvilat, riippumattomat pyöräliikkeet ja vintage-vaatekaupat. […]

Lue lisää "Konepajalaisuus kasvoi alueindentiteetiksi"

Erottuvampia visioita, vähemmän strategiatyötä

Olen viime viikkoina osallistunut muutamiin tilaisuuksiin, joissa on keskusteltu kaupunkien kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Juuri nyt näyttäisi siltä, että elävyys, älykkyys ja kestävyys ovat erityisen tavoiteltavia asioita. Luonnollisesti kaikki itseään kunnioittavat kaupungit haluavat myös kasvaa. Tavoiteltavissa asioissa ei ole mitään huonoa tai väärää – ja varsinkin meikäläisen vuosikausia kestäneen hallinnollisen sote-keskustelun vastapainoksi ne ovat virkistäviä – […]

Lue lisää "Erottuvampia visioita, vähemmän strategiatyötä"

Kenellä on oikeus kehittää kaupunkia?

Yleisradion MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 18.9. Tampereen kaupungin suuria rakennushankkeita tai niiden suunnitelmia ja pyrki luomaan mielikuvan epäilyttävästä toiminnasta kaupungin ja rakennusliikkeiden välillä. Vaikka tunnekin jollakin tasolla tamperelaisia hankkeita, tarkoitukseni ei ole puuttua nyt niihin tai MOT:n yleiseen journalistiseen kunnianhimoon, tai sen puutteeseen, vaan pikemminkin tarkastella yleisemmin joitakin ohjelmassa esille tulleita teemoja. Todettakoon vielä, että työnantajani […]

Lue lisää "Kenellä on oikeus kehittää kaupunkia?"

Valenciassa wow-arkkitehtuuri kohtaa tieteen

Vuoden 1957 suuren tulvan jälkeen Valencian läpi virtaavan Turia-joen uoma linjattiin uudelleen. Kilometrien pätkä kuivaa joenpohjaa jäi joutoalueeksi, kunnes 80-luvun lopulla tieteenhistorian professori José María López Piñero ehdotti tiedemuseon perustamista paikalle. Valencian alueen sosialistipresidentti Joan Lerma tarttui ideaan ja nimesi tiimin kehittämään sitä eteenpäin. Myöhemmin mukaan tuli oman kylän poika, tunnettu arkkitehti Santiago Calatrava, ja […]

Lue lisää "Valenciassa wow-arkkitehtuuri kohtaa tieteen"

Urbaanit asenteet vahvistuivat Asumisen heimot -tutkimuksessa

Viime aikoina on julkaistu kiinnostavia asumiseen ja asuinympäristöihin liittyviä kyselyitä ja tutkimuksia, tuoreimpana Suomen ympäristökeskuksen perusteellinen Asukasbarometri. YIT toteutti muutamia vuosia sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin erityisesti asumisen motivaatioperustaa. Tuossa tutkimuksessa asukkaat ryhmiteltiin motiivien ja asenteiden perusteella neljään pääryhmään tai heimoon. Pääheimoiksi identifioituivat luonto, yhteisö, arvo ja varikko, lisäksi jokaisessa heimossa oli muutamia alaryhmiä. Tutkimus uusittiin […]

Lue lisää "Urbaanit asenteet vahvistuivat Asumisen heimot -tutkimuksessa"

Kuinka paljon on paljon – mikä on oikea asumisväljyys?

Rakennuslehti uutisoi näyttävällä jutulla (9.6) uusien asuntojen keskikoon pienentyneen merkittävästi tämän vuosikymmen aikana. Kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mielestä Helsingissä on kansainvälisesti arvioiden paljon pieniä asuntoja, ja kehityssuunta on hänen mielestään huolestuttava. Sen sijaan Pellervon taloustutkimuksen mukaan pieniä asuntoja ei ole riittävästi. Ketä uskoa ja mikä on oikea määrä minkäkin kokoisia asuntoja? Uusien asuntojen kokoon vaikuttavat […]

Lue lisää "Kuinka paljon on paljon – mikä on oikea asumisväljyys?"

Onko Eteläpuiston rakentamisen vastustus nimby-ilmiö?

Eteläpuiston rakentamisesta on näyttää tulleen kuntavaalien yksi kuumimmista kysymyksistä Tampereella. Alue on minulle tuttu vuosikymmenten ajalta, lisäksi vanhempani asuivat kulmilla 30 vuotta, ja tulipa minun käytyä kulkutautisairaalan kommuunissa opiskelijabileissä 80-luvun loppupuolella. Muistan olleeni aiheen tiimoilta myös ”lämpimässä” paneelikeskustelussa Aamulehden auditoriossa vuosi pari sitten. Yhtä kaikki täydennysrakentamisen hyödyt ovat moninaisia. Tampere on kasvava kaupunki, ja varsinkin […]

Lue lisää "Onko Eteläpuiston rakentamisen vastustus nimby-ilmiö?"

Iso paha kauppakeskus tekee myös hyvää

Hieman yli 60 vuotta sitten avattiin Minneapolisissa ensimmäinen moderni, katettu kauppakeskus, Southdale Center. Modernin kauppakeskuskonseptin isänä pidetään arkkitehti Viktor Gruenia (1903-1980), joka vastusti kaupunkien hallitsematonta hajautumiskehitystä ja keskustojen rappiota. Hänelle keskustassa sijaitseva kauppakeskus edusti keskustojen elävöittämistä ja kaupallisten palveluiden kehittämistä.[1] Myöhempi kehitys johti kauppakeskusten siirtymisiin myös keskustojen ulkopuolelle, vain autolla saavutettaviksi. Meillä keskustojen ulkopuolelle on […]

Lue lisää "Iso paha kauppakeskus tekee myös hyvää"

Haaveena kivijalkayrittäjyys?

Mamma ostaa juuri leivottua pastaa kivijalkakaupasta, tuoreen leivän viereisestä kaupasta, pullon viiniä kolmannesta ja nauttii cappuccinon katukahvilassa. Sitten kotiin laittamaan ruokaa työstä tulevalle miehelle ja yliopistossa opiskelevalle aikaismiespojalle. Kauppakeskukset eivät ole pilaamassa elävää katutilaa, eikä räntäsadekaan haittaa. Viime vuosien kaupunkikeskustelussa entusiastit ovat vaatineet meilläkin elävää katutilaa kuten ihmisiä ja tapahtumia, kivijalkaliikkeiden monipuolista kirjoa sekä kevyen […]

Lue lisää "Haaveena kivijalkayrittäjyys?"

Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?

Rakennuslehti[1] jatkaa keskustelua toimistojen muuttamisesta asunnoiksi Helsingin keskustassa. Kaupunkisuunnitteluviraston loppuvuonna tekemän esityksen mukaan ydinkeskustaan olisi tullut käyttötarkoitusten muutosten totaalikielto, mutta lautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun. Mainitussa jutussa kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Tuomas Eskola toteaa, että keskustan rakenteen tulee olla sekoittunutta. Uskoisin, että kaikki kaupunkikehittäjät ovat tässä samaa mieltä, sen sijaan eri toimintojen suhteelliset osuudet ovatkin sitten vaikeampi […]

Lue lisää "Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?"