Kaupunkikehitys

Urbaanit asenteet vahvistuivat Asumisen heimot -tutkimuksessa

Viime aikoina on julkaistu kiinnostavia asumiseen ja asuinympäristöihin liittyviä kyselyitä ja tutkimuksia, tuoreimpana Suomen ympäristökeskuksen perusteellinen Asukasbarometri. YIT toteutti muutamia vuosia sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin erityisesti asumisen motivaatioperustaa. Tuossa tutkimuksessa asukkaat ryhmiteltiin motiivien ja asenteiden perusteella neljään pääryhmään tai heimoon. Pääheimoiksi identifioituivat luonto, yhteisö, arvo ja varikko, lisäksi jokaisessa heimossa oli muutamia alaryhmiä. Tutkimus uusittiin […]

Lue lisää "Urbaanit asenteet vahvistuivat Asumisen heimot -tutkimuksessa"

Kuinka paljon on paljon – mikä on oikea asumisväljyys?

Rakennuslehti uutisoi näyttävällä jutulla (9.6) uusien asuntojen keskikoon pienentyneen merkittävästi tämän vuosikymmen aikana. Kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mielestä Helsingissä on kansainvälisesti arvioiden paljon pieniä asuntoja, ja kehityssuunta on hänen mielestään huolestuttava. Sen sijaan Pellervon taloustutkimuksen mukaan pieniä asuntoja ei ole riittävästi. Ketä uskoa ja mikä on oikea määrä minkäkin kokoisia asuntoja? Uusien asuntojen kokoon vaikuttavat […]

Lue lisää "Kuinka paljon on paljon – mikä on oikea asumisväljyys?"

Onko Eteläpuiston rakentamisen vastustus nimby-ilmiö?

Eteläpuiston rakentamisesta on näyttää tulleen kuntavaalien yksi kuumimmista kysymyksistä Tampereella. Alue on minulle tuttu vuosikymmenten ajalta, lisäksi vanhempani asuivat kulmilla 30 vuotta, ja tulipa minun käytyä kulkutautisairaalan kommuunissa opiskelijabileissä 80-luvun loppupuolella. Muistan olleeni aiheen tiimoilta myös ”lämpimässä” paneelikeskustelussa Aamulehden auditoriossa vuosi pari sitten. Yhtä kaikki täydennysrakentamisen hyödyt ovat moninaisia. Tampere on kasvava kaupunki, ja varsinkin […]

Lue lisää "Onko Eteläpuiston rakentamisen vastustus nimby-ilmiö?"

Iso paha kauppakeskus tekee myös hyvää

Hieman yli 60 vuotta sitten avattiin Minneapolisissa ensimmäinen moderni, katettu kauppakeskus, Southdale Center. Modernin kauppakeskuskonseptin isänä pidetään arkkitehti Viktor Gruenia (1903-1980), joka vastusti kaupunkien hallitsematonta hajautumiskehitystä ja keskustojen rappiota. Hänelle keskustassa sijaitseva kauppakeskus edusti keskustojen elävöittämistä ja kaupallisten palveluiden kehittämistä.[1] Myöhempi kehitys johti kauppakeskusten siirtymisiin myös keskustojen ulkopuolelle, vain autolla saavutettaviksi. Meillä keskustojen ulkopuolelle on […]

Lue lisää "Iso paha kauppakeskus tekee myös hyvää"

Haaveena kivijalkayrittäjyys?

Mamma ostaa juuri leivottua pastaa kivijalkakaupasta, tuoreen leivän viereisestä kaupasta, pullon viiniä kolmannesta ja nauttii cappuccinon katukahvilassa. Sitten kotiin laittamaan ruokaa työstä tulevalle miehelle ja yliopistossa opiskelevalle aikaismiespojalle. Kauppakeskukset eivät ole pilaamassa elävää katutilaa, eikä räntäsadekaan haittaa. Viime vuosien kaupunkikeskustelussa entusiastit ovat vaatineet meilläkin elävää katutilaa kuten ihmisiä ja tapahtumia, kivijalkaliikkeiden monipuolista kirjoa sekä kevyen […]

Lue lisää "Haaveena kivijalkayrittäjyys?"

Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?

Rakennuslehti[1] jatkaa keskustelua toimistojen muuttamisesta asunnoiksi Helsingin keskustassa. Kaupunkisuunnitteluviraston loppuvuonna tekemän esityksen mukaan ydinkeskustaan olisi tullut käyttötarkoitusten muutosten totaalikielto, mutta lautakunta palautti asian uudelleen valmisteluun. Mainitussa jutussa kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Tuomas Eskola toteaa, että keskustan rakenteen tulee olla sekoittunutta. Uskoisin, että kaikki kaupunkikehittäjät ovat tässä samaa mieltä, sen sijaan eri toimintojen suhteelliset osuudet ovatkin sitten vaikeampi […]

Lue lisää "Kaupunkitoimintojen oikea sekoitussuhde?"

Elinkeinopolitiikassa ei ole yhtä kysymystä tai vastausta

Kuntavaalit lähestyvät ja elinkeinopolitiikkakin nousee keskusteluun kunnissa. Yritysten ja yrittäjien mielipiteet kiinnostavat, ja yrittäjien asiaa luvataan ajaa tarmokkaasti. Vastaavasti elinkeinoelämän järjestöt ovat aktiivisia ja esimerkiksi EK julkaisi hiljattain kyselyn seutukuntien elinkeinopoliittisesta menestymisestä. Nyt kun sote-tehtävät ovat siirtymässä maakunnille, kuntien tehtävät ovat vähentymässä ja monet puhuvatkin elinvoimakunnista. Kun kuntavaaliehdokas paahtaa elinvoimasta, kannattaa kysyä mitä hän sillä […]

Lue lisää "Elinkeinopolitiikassa ei ole yhtä kysymystä tai vastausta"

Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?

Päivän Aamulehti (AL 12.2) nosti esiin Tampereen keskustan pysäköintitilanteen ja ikiaikaisen tamperelaiskeskustelun siitä pitääkö kaupan eteen päästä omalla autolla. Helsingissä on jo aikaa sitten hyväksytty ajatus pysäköintilaitoksista katupysäköinnin sijaan, mutta kävelykeskustan laajentamisen edellytyksenä eräät poliittiset ryhmät edellyttävät maanalaisen pysäköinnin lisäämistä. Tampereella opetellaan vasta käyttämään maanalaista pysäköintiä, joka sinänsä toimii erinomaisesti. Subjektiivista oikeutta päästä kaupan eteen […]

Lue lisää "Subjektiivinen oikeus päästä kaupan eteen autolla?"

Kenen Aleksi sen Helsinki – miten Helsingin kävelykeskusta syntyi?

Pitkän linjan kaupunkikehittäjä Janne Viitamies väitteli muutama kuukausi sitten tohtoriksi historian alalta. Hänen väitöskirjansa Kenen Aleksi sen Helsinki tarkastelee, miten ja minkälaisten vaiheiden sekä taisteluiden kautta nykyinen kävelykeskusta on syntynyt ja muotoutunut. Lähes 300 sivuinen järkäle on kiinnostavaa ja paikoin suorastaan jännittävää luettavaa. Viitamiehen pitkä kokemus keskustojen kehittämisestä Helsingistä, Vantaalta, Lahdesta ja Mikkelistä sekä yhden […]

Lue lisää "Kenen Aleksi sen Helsinki – miten Helsingin kävelykeskusta syntyi?"

Kallion pöhinä – katoamassa vai muutoksessa?

Kolumnisti Leena Virtanen epäili kirjoituksessaan (HS 8.1.) pöhinän olevan katoamassa Kalliosta. Oma kokemukseni Kalliosta rajoittuu Toisen Linjan kakkosasunnon viikoittaiseen käyttöön vuosina 2005-2009 ja nyt vajaan vuoden asumiseen Konepajalla Kallion naapurissa. Lisäksi jokunen vuosi tämän vuosikymmenen alussa tuli pyörittyä Piritorin nurkilla Savate Clubin salilla, jonka ohella jatkuvuutta Kalliossa edustaa Sivuraide-baari, jossa tapasin juoda oluen treenin päälle […]

Lue lisää "Kallion pöhinä – katoamassa vai muutoksessa?"