Mainettaan parempi kauppakeskus

Pari viikkoa sitten avattiin kauppakeskus Iso Omenan laajennus Espoossa ja viikko sitten muurattiin Triplan kauppakeskuksen peruskivi Pasilassa. Kalasatamaan rakennetaan Rediä ja Tampereellakin on saatu Ratinan kauppakeskus liikkeelle 10 vuoden odottelun jälkeen. Uutiset ovat osaltaan saaneet aikaan kriittistäkin keskustelua kauppakeskusten tarpeellisuudesta, ja aina myös palataan haaveilemaan kivijalkakaupoista.

Kaikki mainitut kauppakeskukset sijaitset kaupunkimaisessa yhdyskuntarakenteessa ja Ratinaa lukuun ottamatta hyvien raideliikenneyhteyksien äärellä, pelkästään Pasilassa liikkuu päivittäin noin 130 000 matkustajaa. Näitä ei siis pidä sekoittaa kehäteiden risteyksissä tai varsilla sijaitseviin automarketeihin, joihin ei näytä enää investointihalukkuutta olevan. Niitä kohtaan on korkeintaan toiveita joidenkin kuntien yleiskaavojen muodossa. Länsiväylä-lehti kirjoitti pari viikko sitten, että keskustelu puhtaasti yksityisautoilun varaan perustuvan Lommilan kauppakeskuksen rakentamisesta taitaa tyrehtyä itsekseen, koska on vaikea nähdä, kuka hankkeeseen investoisi.

Hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä sijaitsevat keskukset tarjoavat helppoja asiointimahdollisuuksia ihmisille ja varsinkin Espoossa on edetty suuntaan, jossa myös julkisia palveluita on saatavissa paikassa, missä ihmiset liikkuvat muutenkin. Espoo aloitti kirjastoilla mm. Entressessä, mutta uudessa Omenassa on kokonainen palvelutori, jossa samaan tilaan on yhdistetty muun muassa terveyskeskus, kirjasto ja Kela.

Moninaisen asioinnin helppous on yksi tekijä, toinen on erilaisten ”viihtymispalveluiden” kasvu. Ravintoloiden ja kahviloiden määrä kasvaa ja itse asiassa ruoka on globaali kaupan megatrendi, joka on eräänlainen vastavoima verkkokaupalle. Omenaan on sijoittunut jopa legendaarinen tamperelaisravintola Siipi Weikot, jonka myötä Espoo nousee uuteen sarjaan.

Mutta shoppailukin on tärkeää ja kiinnostavia brändejä pitää olla. Ja tässä on yksi kauppakeskusten etu: kansainväliset muotibrändit haluavat lupauksen riittävänä suurista asiakasvirroista ja sen lupauksen pystyvät antamaan vain Helsingin ydinkeskustan kivijalat ja muutama kauppakeskus. Lauttasaarelaisen taloyhtiön isännöitsijä ei pääse neuvottelemaan Inditexin kanssa Zaran sijoittumisesta kerrostalon kivijalkaan. Ja taas toisaalta monet muut yritykset hyötyvät vetovoimaisista brändeistä. Huomionarvoinen näkökulma on sekin, että kauppakeskus tarjoaa myös pienyrittäjälle ennustettavan liiketoimintaympäristön, jossa on vakaat asiakasvirrat ja kokonaisuutena johdettu kaupallinen konsepti. Kivijalkamyymälässä parturiliikkeen naapuriin saattaa ilmestyä viisi muuta kilpailijaa, mutta kauppakeskusomistaja katsoo tarjontaa kokonaisuutena, ja tuskin täyttää koko keskusta pelkillä kampaamoilla, vaikka tulijoita olisikin.

Yleisemmin kivijalkakauppojen menestyminen liittyy kaupungin rakenteeseen ja tiiviyteen. Urban Helsingin Matti Tapaninen esitteli viikko sitten Yimbycon -tapahtumassa tilastoa, jossa oli vertailtu Pohjoismaiden ja Baltian kaupunkien tiheyttä mittarilla paljonko asukkaita asuu alueille, joissa tiheys on 10 000 asukasta neliökilometrillä. Kööpenhaminassa määrä on noin 350 000, Tukholmassa 270 000, Vilnassa 150 000, mutta Helsingissä vain noin 75 000 ja Tampereella muutama tuhat. Tämä on keskeinen syy miksi Kööpenhaminassa on enemmän kivijalkoja kuin Helsingissä. Kauppakeskus ikään kuin synnyttää tarvittavan tiheyden toimivalla tavalla. Vaikutusta on myös korttelirakenteella, ja jo Jane Jacobs sanoi, että korttelin sivun pituus ei saisi olla yli 100 metriä, näin syntyy enemmän hyviä paikkoja.

Luonnollisesti myös meidän ilmastomme suosii laajoja säältä suojattuja alueita, vaikkakin meillä haittoja hieman liioitellaan. Keski-Euroopassa istutaan ulkona syömässä lähes läpi vuoden lämmittimien ja vilttien avulla.

Lopulta kauppakeskustenkin tapauksessa me kuluttajina ratkaisemme menestyvätkö ne vai eivät. Tiivistettynä kolme tekijää ratkaisevat: saavutettavuus, tarjonnan kiinnostavuus sekä yllätyksellisyys. Uskon viimeksi mainitun nousevan tärkeäksi menestystekijäksi. Mikä performanssi, musiikkiesitys, tempaus tai kampanja tänään yllättää minut?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s