Vallilan Konepajalla sijaitsevan Bruno-ravintolan omistajat ovat saaneet vihiä, että tilat omistava VR aikoo myydä kiinteistön ja että niihin olisi mahdollisesti sijoittumassa saksalainen rautakauppa Bauhaus. Adressia pukkaa ja apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäkeä on lähestytty. Itsekin hoodeilla asuvana, Brunon palveluita käyttäneenä ja muutenkin Konepajan kehittämistä tuntevana haluan muutamalla rivillä asiaa kommentoida. Todettakoon vielä, että minulla ei ole ensi- eikä toisen käden tietoa VR:n tai muidenkaan aikeista.

Varsinaisen VR:n Konepajan toiminta päättyi alueella vuonna 2001, ja sen jälkeen se on kaavoitettu uudelleen. YIT rakentaa alueella noin 1300 asuntoa, lähinnä Traverssikujan pohjoispuolelle. Teollisuuskadun ja Aleksin Kiven kadun väliin jäävälle alueelle kaupunki rakentaa puiston. Traverssikujan ja Sturenkadun välisellä alueella valtaosa rakennuksista, yhteensä 40 000 kerrosneliötä, on suojeltuja ja vielä vaativilla määräyksillä. Esimerkiksi veturihallien kattoikkunoiden limittäinen lasirakenne täytyy säilyttää. Ottaen huomioon suojelumääräysten vaativuustason on hienoa, että NCC pystyi toteuttamaan kaupalliselta pohjalta Amerin pääkonttorin vanhaan rakennukseen alueen eteläpäähän.

Viimeisen kymmen vuoden aikana suojellulle alueelle on pyritty kehittämään erilaisia kokonaisratkaisuja, mutta ainakaan vielä tässä ei ole onnistuttu. Alue onkin ollut lähinnä urbaanina kesantona, joita uudistuvissa kaupungissa aina tarvitaan. Vastaavanlainen urbaani kesanto oli aikoinaan Tampereella Finlaysonin alue, josta onnistuneen kiinteistökehityksen seurauksena kehkeytyi yksi Tampereen keskeisimmistä innovatiivista miljöistä. Konepajan kesannossa on tehty elokuvia, järjestetty kirpputoreja, sirkusteltu ja harjoitettu ravintolatoimintaa. Varsinaista uuden liiketoiminnan kehtoa siitä ei ole kuitenkaan tullut.

VR:llä tuskin on intressiä omistaa aluetta, mutta kunnollisella kokonaiskonseptilla kiinteistöjen arvo luonnollisesti kasvaisi. Se tarkoittaa väistämättä myös vuokratason nousua. Bauhausin tuloa on jo ehditty päivittelemään sosiaalisessa mediassa, vaikka kaupan trendit kulkevat nyt siihen suuntaan, että big boxit siirtyvät kehäteiden risteyksistä urbaaneihin ympäristöihin, mikä helpottaa erityisesti autottomien asiointia.

On myös ehdotettu, että kaupunki ostaisi tilat ja turvaisi edulliset vuokrat nykyisille käyttäjille. En oikein ymmärrä miksi veronmaksajien pitäisi tukea tavanomaista ravintola- ja kirpputoritoimintaa. Pitäisikö kaikille ravitsemusliikkeille turvata subjektiivinen oikeus edulliseen toimitilaan? Minusta ei.

Sinänsä toivon, että alueelle syntyisi monipuolisia palveluita, mutta kaupalliselta pohjalta. Isolle alueelle mahtuu rautakauppa, ravintoloita, kahviloita, kauppoja, co-working -tiloja ja vaikka toimistoja. Suojelumääräysten lieventäminen lisäisi onnistumisen todennäköisyyttä. Jäämme odottamaan.