Kaupunkikehitys

Länsimetro on Espoon kaupunkikehityksen ja investointien veturi

Helsingin Sanomat on viime viikkoina ylläpitänyt keskustelua Länsimetron todellisista kustannuksista. On epäilty, että metron kustannuksia on piilotettu esimerkiksi katutöihin. Kaupunginvaltuuston takauspäätöskin mainittiin kustannuksena. On selvää, että metron rakentaminen vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi asemien ympäristön yhdyskuntarakenteeseen, mutta oma kysymyksensä on, paljonko kaupunkiympäristön parantamisen kustannuksista voidaan kohdistaa suoraan metroon. Länsimetro on ollut merkittävä investointi yhdyskuntarakenteen ja joukkoliikenteen […]

Lue lisää "Länsimetro on Espoon kaupunkikehityksen ja investointien veturi"

Fiksu kaupunki osaa ehdottaa

Maailma näyttää helposti kaoottiselta, mutta kuohuvan pinnan alla on sangen selkeitä trendejä. Ensimmäinen niistä on kaupungistuminen. Toinen trendi on palveluistuminen. Suomessa palveluiden osuus bruttokansantuotteesta ylitti 50 % jo 1980-luvulla. Kehittyneissä maissa palveluiden osuus on nyt selkeästi yli 70 %, niin myös Suomessa, jossa tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 jako oli seuraava: alkutuotanto 2,7 %, jalostus 27,1 […]

Lue lisää "Fiksu kaupunki osaa ehdottaa"

Wienin Aspern Seestadtissa kivijalan liiketilaa johdetaan yhtenä kokonaisuutena

Käväisin puhujamatkalla Wienissä Urban Futere -konferenssissa. Oma puheenvuoroni liittyi brownfieldien kehittämiseen, ja kävin läpi edustamani yhtiön hankkeista Triplan ja Bratislavan keskustassa käynnistyvän Zwirnin, vanhan tehdasalueen muuttamisen mixed use -naapurustoksi. Ohjelmaa oli runsaasti ja teemat liikkuivat monipuolisesti kaupunkien kehittämisen ympärillä: kestävät kaupunkiympäristöt, kohtuuhintainen asuminen, uudet liikkumispalvelut, vuorovaikutus ja osallistuminen ja niin edespäin. Osoittaakseni, että opin jotakin, […]

Lue lisää "Wienin Aspern Seestadtissa kivijalan liiketilaa johdetaan yhtenä kokonaisuutena"

Kauppakeskus ei kuole, vaan luo nahkansa

Helsingin Sanomat uutisoi viikko sitten yhdysvaltalaisten kauppakeskusten kuolemasta. Tarkempi lukeminen paljasti, että yksi kuolee, toisella menee hyvin. Markkina siis näyttäisi toimivan ja kuolevan kauppakeskuksen omistaja joutuu miettimään kiinteistölleen uutta käyttöä. Valtavan parkkikentän muuttaminen asumiseen ja pienimuotoisempaan palveluun on yksi hyvä vaihtoehto. Kaupunki elää ja muuttaa muotoaan, se kuuluu myös kaupunkiin, ja joissain tapauksissa omistaja kuittaa […]

Lue lisää "Kauppakeskus ei kuole, vaan luo nahkansa"

Bulevardien poisto saattaa tulla Helsingille kalliiksi

Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 5.2. merkittäviä osia kaupungin uudesta yleiskaavasta, ehkä keskeisimpänä osan bulevardeista ja Vartiosaaren. Kaupunkibulevardeista olivat valittaneet valtion liikenneviranomaiset. Vastapainoksi Malmin lentokentälle saa rakentaa. Pidän todennäköisenä, että kaupunki jatkaa prosessia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, epäilemättä myös Malmin lentokentän puolustajat valittavat. En ryhdy esittämään ennustuksia jatkokäsittelyn lopputuloksesta. Olen pitänyt kaupunkibulevardeja erittäin mielenkiintoisena ajatuksena, toivottavasti ensimmäisiä, niitä […]

Lue lisää "Bulevardien poisto saattaa tulla Helsingille kalliiksi"

Taantuvien alueiden asunnoille romutuspalkkio?

Viime viikkoina on käyty vilkasta keskustelua työvoiman liikkuvuudesta. Talouskasvun myötä rakenteellisen työttömyyden ongelma on tullut entistä näkyvämmäksi: avoimet työpaikat ja työttömät ovat eri paikoissa. Professori Vesa Puttonen kirjoitti jokin aika sitten HS:n vieraskynässä todeten, että työn perässä pitäisi muuttaa. Keskeinen ongelma muuttamisessa on se, että taantuvilla alueilla asuntojen hinnat laskevat ja kasvavilla nousevat. Presidentti Sauli […]

Lue lisää "Taantuvien alueiden asunnoille romutuspalkkio?"

Konepajalaisuus kasvoi alueindentiteetiksi

  Väitin muutama viikko sitten blogissani, että Suomesta puuttuvat kansallisesti ja kansainvälisesti noteeratut kaupunki- tai kaupunginosabrändit. Löysin mielenkiintoista tukea väitteelleni tutustuessani travelsupermarket.comin tekemään The Hip Hang-out Neighborhood Indexiin. Siinä vertaillaan eurooppalaisia kaupunginosia kolmella kriteerillä, jotka ovat hip cultutre outpost density, creative capital density ja traveller value. Hipsterikulttuurin etuvartioita ovat vinyylilevykaupat, vegaanikahvilat, riippumattomat pyöräliikkeet ja vintage-vaatekaupat. […]

Lue lisää "Konepajalaisuus kasvoi alueindentiteetiksi"

Erottuvampia visioita, vähemmän strategiatyötä

Olen viime viikkoina osallistunut muutamiin tilaisuuksiin, joissa on keskusteltu kaupunkien kehittämisestä ja tulevaisuudesta. Juuri nyt näyttäisi siltä, että elävyys, älykkyys ja kestävyys ovat erityisen tavoiteltavia asioita. Luonnollisesti kaikki itseään kunnioittavat kaupungit haluavat myös kasvaa. Tavoiteltavissa asioissa ei ole mitään huonoa tai väärää – ja varsinkin meikäläisen vuosikausia kestäneen hallinnollisen sote-keskustelun vastapainoksi ne ovat virkistäviä – […]

Lue lisää "Erottuvampia visioita, vähemmän strategiatyötä"

Kenellä on oikeus kehittää kaupunkia?

Yleisradion MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 18.9. Tampereen kaupungin suuria rakennushankkeita tai niiden suunnitelmia ja pyrki luomaan mielikuvan epäilyttävästä toiminnasta kaupungin ja rakennusliikkeiden välillä. Vaikka tunnekin jollakin tasolla tamperelaisia hankkeita, tarkoitukseni ei ole puuttua nyt niihin tai MOT:n yleiseen journalistiseen kunnianhimoon, tai sen puutteeseen, vaan pikemminkin tarkastella yleisemmin joitakin ohjelmassa esille tulleita teemoja. Todettakoon vielä, että työnantajani […]

Lue lisää "Kenellä on oikeus kehittää kaupunkia?"

Valenciassa wow-arkkitehtuuri kohtaa tieteen

Vuoden 1957 suuren tulvan jälkeen Valencian läpi virtaavan Turia-joen uoma linjattiin uudelleen. Kilometrien pätkä kuivaa joenpohjaa jäi joutoalueeksi, kunnes 80-luvun lopulla tieteenhistorian professori José María López Piñero ehdotti tiedemuseon perustamista paikalle. Valencian alueen sosialistipresidentti Joan Lerma tarttui ideaan ja nimesi tiimin kehittämään sitä eteenpäin. Myöhemmin mukaan tuli oman kylän poika, tunnettu arkkitehti Santiago Calatrava, ja […]

Lue lisää "Valenciassa wow-arkkitehtuuri kohtaa tieteen"