Onko Eteläpuiston rakentamisen vastustus nimby-ilmiö?

Eteläpuiston rakentamisesta on näyttää tulleen kuntavaalien yksi kuumimmista kysymyksistä Tampereella. Alue on minulle tuttu vuosikymmenten ajalta, lisäksi vanhempani asuivat kulmilla 30 vuotta, ja tulipa minun käytyä kulkutautisairaalan kommuunissa opiskelijabileissä 80-luvun loppupuolella. Muistan olleeni aiheen tiimoilta myös ”lämpimässä” paneelikeskustelussa Aamulehden auditoriossa vuosi pari sitten.

Yhtä kaikki täydennysrakentamisen hyödyt ovat moninaisia. Tampere on kasvava kaupunki, ja varsinkin keskustassa asuntojen hinnoissa on nousupainetta. Hinnat kuvaavat alueen kiinnostavuutta, ja nimenomaan kiinnostavimpiin paikkoihin pitäisi rakentaa lisää. Täydentäminen kalleimmille paikoille pitää nimittäin hintojen nousun parhaiten kurissa. Ehkä osa vastustajista onkin huolestunut oman asuntonsa arvon kehittymisestä?

Uudet asukkaat kasvattavat keskustan ostovoimaa ja luovat edellytyksiä uusien ja erikoistuneempien palveluiden kehittämiselle. Ja samalla uusille työpaikoille. Ylipäätään lisääntyvä tiheys mahdollistaa paremmat palvelut kävelyetäisyydellä. Tämä puolestaan parantaa arjen sujuvuutta ja vähentää liikkumistarvetta, mikä osaltaan alentaa päästöjä ja parantaa alueen energiatehokkuutta. Kasvava väestö luo edellytyksiä myös joukkoliikenteen kehittämiselle.

Kuntatalouden näkökulmasta täydennysrakentaminen on erityisen järkevää. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat julkaisivat viime vuonna kiinnostavan tutkimuksen, jossa he vertailivat nettonykyarvomenetelmän avulla kuntien tuloja ja menoja erilaisten alueiden rakentamisen suhteen[1]. Tutkimuksen mukaan kaupungin näkökulmasta Vuoreksessa päästään plussalle 50 vuoden päästä, sen sijaan Tammelan ja Tesoman täydennysrakentamisessa päästään plussalle vajaan 30 vuoden päästä. Tammelassa ja Tesomalla, aivan kuten Eteläpuistossakin, on olemassa olevaa infrastruktuuria ja palvelurakennetta, jota voidaan hyödyntää, Vuorekseen taas kaikki pitää toteuttaa alusta asti. Halutulle alueelle rakentaminen, jossa infrastruktuuri on olemassa, on järkevää sekä markkinoiden että kuntatalouden näkökulmasta.

Kaupunkitalouden, taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymisen, asuntojen kysynnän ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen näkökulmasta Eteläpuistoa kannattaa siis ehdottomasti täydennysrakentaa. Kun ottaa huomioon viimeisimmät suunnitelmat, joissa ranta-aluetta parannetaan ja se jää yleiseen käyttöön, tilanne näyttää entistä paremmalta. On kuitenkin selvää, että rakentaminen muuttaa maankäyttöä. Toisaalta vastaava määrä uudisrakentamista jossakin neitseellisellä alueella lisää maankäyttöä vielä enemmän.

Vastustajat ovat vedonneet nykyisen alueen kauneus- ja luontoarvoihin. Kauneutta on vaikea arvioida objektiivisesti, mutta ainakin vanha speedwayrata muistuttaa enemmän epämääräistä rytöaluetta kuin viihtyisää kaupunkipuistoa. Toki kaupunki voi aluetta kunnostaa ilman lisärakentamistakin, tosin tuloja se ei tuota. Keskustelussa on myös viitattu tärkeään vihervyöhykkeeseen, joka kulkee Pyhäjärven ranta-alueita pitkin. Tämä on merkittävä argumentti, mutta taitavalla ja huolellisella suunnittelulla viherkäytävän jatkuvuus voidaan turvata.

On yleistä ja melko tyypillistä, että nykyiset asukkaat vastustavat lähiympäristönsä täydennysrakentamista, sen sijaan he kyllä kannattavat rakentamista jossakin toisaalla. Voi kuitenkin aiheellisesti kysyä miksi juuri nykyisillä Eteläpuiston asukkailla pitäisi olla subjektiivinen oikeus asua siellä, mutta ei muilla.

Se, että asiasta on syntynyt näin vilkas keskustelu, on erinomaista. Se kertoo siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita kaupungistaan ja lähiympäristöstään. Ja erityisesti vaalien alla keskustelu on tarpeen, koska lopultahan täydennysrakentamisen kohtalo ratkaistaan uudessa valtuustossa.

[1] http://www.tut.fi/cs/groups/public/@l10240/@web/@p/documents/liit/x157663.pdf

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s