Urbaanit asenteet vahvistuivat Asumisen heimot -tutkimuksessa

Viime aikoina on julkaistu kiinnostavia asumiseen ja asuinympäristöihin liittyviä kyselyitä ja tutkimuksia, tuoreimpana Suomen ympäristökeskuksen perusteellinen Asukasbarometri. YIT toteutti muutamia vuosia sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin erityisesti asumisen motivaatioperustaa. Tuossa tutkimuksessa asukkaat ryhmiteltiin motiivien ja asenteiden perusteella neljään pääryhmään tai heimoon. Pääheimoiksi identifioituivat luonto, yhteisö, arvo ja varikko, lisäksi jokaisessa heimossa oli muutamia alaryhmiä.

Tutkimus uusittiin kevään 2017 aikana ja siinä selvitettiin monenlaisia asioita asumisen asenteisiin, motiiveihin ja tarpeisiin liittyen. Asenteiden osalta tutkimuksessa nousi esiin useita kiinnostavia seikkoja. Vastaajat (n=1507) halusivat käyttää aiempaa vähemmän rahaa asumiseen, kiinnostus pienempiä asuntoja (< 80 m2) kohtana oli kasvanut, muunneltavuutta ei pidetty enää yhtä tärkeänä kuin edellisessä tutkimuksessa, lisäksi asumisen ja liikkumisen helppous sekä sujuvuus korostuivat. Laajasti tunnistettu urbanisaatiotrendi näkyi toisaalta yli 100 000 asukkaan kaupunkien suosion kasvuna, mutta myös keskustamaisten asuinympäristöjen kiinnostavuuden kasvuna.

Itse heimojen suhteen kovin merkittäviä muutoksia ei ollut tapahtunut. Maaseutumaista ympäristöä suosivien luontoheimolaisten määrä muuttui eniten, kokonaisuudessaan heidän osuutensa putosi 31 prosentista 26 prosenttiin. Pääosin muutos tapahtui alaryhmässä kartanoasujat eli ihmisissä, jotka haluavat suuren talon rauhallisessa ympäristössä. Tämä kehitys on näkynyt suurten kaupunkien kehyskuntien muuttovoiton hupenemisena.

Varikkoheimolaisille (yhteensä 22 prosenttia) asunto on paikka käydä nukkumassa ja suorittaa huoltotoimenpiteitä. Aikaisemmin haluttiin varikkoasunto humun keskeltä tai edullisesti lähiöstä. Nyt varikko haluttiin edullisemmin humun keskeltä tai sitten helposti lähiöstä, jolloin edullisuuden ohella korostuivat hyvät julkiset liikenneyhteydet ja lähiön palvelut. Muutoksena aikaisempaan on halukkuus panostaa asumiseen hieman enemmän, mutta ei siitä maksamiseen.

Arvoheimolaiset (32 prosenttia) ajattelevat asuntoa myös sijoituksena, osa ennen kaikkea sijoituksena. Heimo oli samankokoinen kuin aikaisemminkin, mutta alaryhmien koossa ja asenteissa oli muutoksia aikaisempaan verrattuna. Esiin nousi uusi elämän keskellä -alaryhmä. He haluavat olla kaupunkien keskustoissa, arvostavat lähellä olevia palveluita, mutta ajattelevat asuntoa myös sijoituksena.

Jos luontoheimon osuus oli laskussa, niin yhteisöheimo (21 prosenttia) puolestaan kasvoi. Yhteisöheimoon kuuluu pesänrakentajia ja sosiaalisia, jotka molemmat ryhmät asuvat lähiöissä. Pesänrakentajat ovat tyypillisesti nuoria lapsiperheitä, jotka haluavat panostaa asumiseen aikaisempaa enemmän. Nimenomaan tämä ryhmä kasvoi verrattuna edelliseen tutkimukseen. Sosiaaliset arvostavat yhteisöllistä elämää ja liikkumisen helppoutta, myös kevyttä liikennettä. Tässä ryhmässä lapsiperheiden suhteellinen osuus oli kasvussa.

Voimakkaasti yleistävänä yhteenvetona voi nostaa esiin asumiseen ja liikkumiseen liittyvän helppouden ja sujuvuuden korostumisen. Tästä kertoo osaltaan omakotiasumisen suosion lasku, vuokralla-asumisen suosion kasvu ja selvästi lisääntynyt kiinnostus palveluihin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s