Bulevardien poisto saattaa tulla Helsingille kalliiksi

Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 5.2. merkittäviä osia kaupungin uudesta yleiskaavasta, ehkä keskeisimpänä osan bulevardeista ja Vartiosaaren. Kaupunkibulevardeista olivat valittaneet valtion liikenneviranomaiset. Vastapainoksi Malmin lentokentälle saa rakentaa. Pidän todennäköisenä, että kaupunki jatkaa prosessia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, epäilemättä myös Malmin lentokentän puolustajat valittavat. En ryhdy esittämään ennustuksia jatkokäsittelyn lopputuloksesta.

Olen pitänyt kaupunkibulevardeja erittäin mielenkiintoisena ajatuksena, toivottavasti ensimmäisiä, niitä joita ei hylätty, ryhdytään toteuttamaan nopeasti. Karkeasti ottaen uusi yleiskaava tarkoittaa 300 000 uutta asukasta nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen. Bulevardit ovat merkittävä osa potentiaalia, mutta ei läheskään kaikki. Bulevardeja vastustanut professori Mari Vaattovaara kirjoitti 8.2. Kuntalehden blogissa aiheesta todeten, että Helsinki on aivan pusikkoa ja että rakentamisen paikkoja kyllä riittää. Hän tässä täysin oikeassa, ja verrattuna muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin, lähinnä Tukholmaan ja Kööpenhaminaan, Helsingin tiheydellä ei pääse kehuskelemaan.

Vaikka pusikkoa riittääkin, monesti sitä on väljien asuinalueiden sisällä tai liepeillä. Ja vaikka kaupunki tarjoaakin taloyhtiöille täydennysrakentamisen porkkanaa, tie ei ole kovin nopea tai helppo. Hiljattain julkaistussa Helsingin ja Vantaan yhteisessä Ympäristöasenteet ja kaupunkikehitys -tutkimuksessa vain 30 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä tai jokseenkin samaa väitteen ”Omalle asuinalueelleni sopisi hyvin lisää asuintaloja” kanssa. Tässäkin toistuu ajatus, että paras paikka rakentaa on jossakin muualla.

Yhtään pitemmällä aikajänteellä tarkasteltuna asuntotuotannon kasvattaminen tai edes nykytasolla pitäminen voi olla vaikeaa. Viime vuosina tosin Helsingin kaavoitus on kasvattanut kaavatuotantoa, nyt pullonkaulana on ollut tontinluovutus. Joka tapauksessa saattaa hyvinkin olla, että Östersundomin vauhdittamista joudutaan pohtimaan. Sen ongelma on monien teknisten ja ympäristöön liittyvien vaikeuksien ohella kalleus. Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat vertailivat täydennysrakentamisen ja neitseellisen alueen rakentamisen kustannuksia kuntatalouden näkökulmasta Tampereella ja havaitsivat, että neitseellisen Vuoreksen tapauksessa kunnan kannalta tulovirta kääntyy positiiviseksi 50 vuoden jälkeen, mutta täydennyskohteissa 25 vuoden jälkeen. Kun lisää Östersundomin kustannuksiin vielä metron, ”hyvä veronmaksaja” -argumentti vaikuttaa hieman hataralta.

Toivon siis, että bulevardit, Vartiosaari ja muutamat muut alueet palautuvat kaavaan prosessin seuraavassa vaiheessa. Käydyssä keskustelussa kaupunkia on epäilty siitä, että se ei ole riittävästi käynyt keskusteluja muiden viranomaisten kanssa valmisteluvaiheessa. En osaa sanoa siihen mitään, mutta yleisesti ottaen pidän Helsingin kaavoitusta ammattimaisena ja käsittääkseni kaavan valmistelu on ollut perusteellista, kaavaprosessin tueksi on esimerkiksi tehty kymmeniä raportteja ja selvityksiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s