Setämiehissä muodin kivijalkakaupan tulevaisuus?

Elävät kaupunkikeskustat ry julkaisi perjantaina (25.5.) tietoja vuotuisesta keskustojen elinvoimaselvityksestään. Elinvoimaa arvioidaan tyhjien liiketilojen määrällä väestöön suhteutettuna ja lauantaisin avoinna olevien palveluiden määrällä. Uutisoinnissa on noussut esiin varsinkin Jyväskylä, jossa keskustan tilanne on selvästi huonontunut. Eri foorumeilla ”syylliseksi” on esitetty uutta Seppä-kauppakeskusta, joka ei sijaitse kaupungin keskustassa.

On selvää, että uudet ja suuret kaupan yksiköt aiheuttavat muutoksia kaupan markkinoihin ja mitä pienemmästä kaupungista on kysymys, sitä suurempia muutokset todennäköisesti ovat, esimerkkinä vaikkapa Kouvolan Veturi, Hämeenlinnan Tiiriö tai Lahden Launeen alue ja Karisma. Muotikaupan osalta tämä on ymmärrettävää, kertoohan Kaupan liiton tuore selvitys, että suomalaiset ostavat eniten vaatteita Prismoista ja Citymarketeista. On silti todettava, että ei maailma ehkä niin mekaaninen ole, vaan että myös kaupallisten palveluiden laadulla ja kiinnostavuudella on oma vaikutuksensa. Keskustan kivijalkaliikkeet eivät pysty kilpailemaan koolla, mutta muilla tekijöillä kyllä.

Ainakin periaatteellista potentiaalia on: Kaupan liiton selvityksen mukaan yli 50 vuotiaitten osuus muotikaupan volyymista on reilut 50 prosenttia ja varsinkin miesten muodin kulutus on kasvussa. Lisäksi tässä ostovoimaisimmassa ryhmässä ostokset tehdään edelleen pääsääntöisesti myymälöissä (miehet 89 %, naiset 84 %), ei verkossa. Mahdollisuuksia siis näyttäisi olevan.

Kiinnostava ilmiö on myös nuorten suomalaisten vaatesuunnittelijoiden saama kansainvälinen huomio. Kansainvälisissä kilpailuissa on tullut menestystä ja viime perjantaina järjestetty Aalto yliopiston opiskelijoiden kevätnäytös sai jälleen hyvää kansainvälistä näkyvyyttä. Koulutuksemme näyttäisi olevan hyvinkin korkeatasoista. Toisaalta Suomi on Euroopan kärkimaita mitä tulee pääomasijoittamisen volyymiin ja järjestelmän toimivuuteen, mutta muodin start up-yrityksiä ei kuitenkaan juuri synny. ETLAn uunituoreen tutkimuksen mukaan meillä syntyy noin 100 start-uppia vuodessa, lähinnä softa-aloille. Olisiko tässä uudelle Business Finlandille pohtimisen aihetta?

Ruotsista ja Tanskasta tiedämme, että muodin vienti voi olla hyvinkin kannattavaa ja menestyvää liiketoimintaa. Kunhan design, brändi ja mielellään vähittäiskauppakin pidetään omissa käsissä, kotimaa nappaa valtaosan arvonlisästä. Ruotsalaisten lista on näyttävä: H&M alabrändeineen (COS, @Other Stories, Arken), Filippa K, Lexington, Gant ja Tiger of Sweden vain muutamia keskiluokalle suunnattuja brändejä mainitakseni. Tanskalaisista esimerkeiksi kelpaavat vaikkapa Sand, Samsøe & Samsøe ja Malene Birger. Meilläkin on hienoja esimerkkejä kuten Samuji, Makia tai jo luksukseen vivahtava Balmuir, mutta lisää mahtuisi maailmaan.

Ja vaikka setämiehet asioivatkin myymälässä, nuorempi väki luottaa enenevässä määrin verkkokauppaan. Kaupan liiton kansainvälisiin lähteisiin perustuva aineisto arvioi, että vuonna 2021 Pohjoismassa yli 40 % kengistä ja lähes 30 % vaatteista ostetaan verkosta, Kiinassa vastaavat luvut ovat 70 % ja 50 %, ja volyymit valtavat. Haasteena on eurooppalaisten jälkeenjääneisyys alustataloudessa.

Olennainen osa kaupunkikeskustojen vetovoimaa ovat erikoiskaupan palvelut. Verkkokauppa haastaa kivijalkakauppaa yhä enemmän ja on huolestuttavaa kehitystä, jos keskisuurten kaupunkien elinvoima nävertyy kiihtyvästi verkko-ostamisen ja keskustojen ulkopuolisten isojen kaupan keskittymien yhteisvaikutuksen myötä. Hyvä kysymys on, että kiertääkö keskustelu liikaa nuorten ostamispreferenssien ympärillä. Kaupan liiton selvitys osoittaa, että tukevasti keski-ikäisissä olisi iso potentiaali. Ehkä kaupunkikehittäjien ja yritysten kannattaisi miettiä keinoja, joilla kulutuskykyiset yli 5-kymppiset saadaan asioimaan keskustan kivijalkaliikkeissä. Tälle kohderyhmälle voisi myös markkinoida aktiivisesti keskustan palveluita ja tuotteita, ehkä seuraavan punaisten Cousteau-pipojen kaltaisen trendin luovatkin keski-ikäiset hipsterit.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s