Kaupunkikehitys

Fyysikko Geoffrey West löysi säännönmukaisuuksia kaupunkien kehityksessä

Santa Fe Instituten johtaja ja fyysikko Geoffrey West julkaisi viime vuonna erittäin mielenkiintoisen teoksen, Skaala – elämän ja kuoleman universaalit lait eliöissä, suurkaupungeissa ja yhtiöissä. Kimmo Pietiläinen on ansiokkaasti kääntänyt teoksen suomeksi. Nimen mukaisesti West monipuolisine tutkimusryhmineen pyrkii etsimään ja tunnistamaan universaaleja säännönmukaisuuksia sekä biologisen että inhimillisen elämän alueilta. Erityisesti hän keskittyy tarkastelemaan miten erilaiset […]

Lue lisää "Fyysikko Geoffrey West löysi säännönmukaisuuksia kaupunkien kehityksessä"

Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri: nuoret haluavat uusia tiloja, iäkkäät naiset ovat vastuullisimpia

Mummot pelastavat maailman. Näin voisi kiteyttää YIT:n ja Prior konsultoinnin toteuttaman kestävää kaupunkikehitystä koskevan nettipaneelin tulokset. Nettipaneeli toteutettiin samalla viikolla, kun IPCC:n ilmastoraportin tulokset julkistettiin. Vastaajina olivat 1000 Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän 17-75 -vuotiasta asukasta. Paneelissa kysyttiin asumiseen, työhön, liikkumiseen, kulutukseen ja kestävään kehitykseen liittyviä käsityksiä. Nostan tässä kirjoituksessa esiin […]

Lue lisää "Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri: nuoret haluavat uusia tiloja, iäkkäät naiset ovat vastuullisimpia"

Asuinalue-elitismiä vai markkinataloutta?

Noona Bäckgren kolumnoi päivän aviisissa (HS 28.10) helsinkiläisten asumisesta ja väitti, että helsinkiläisiä vaivaa asuinalue-elitismi. Ihmiset haluavat asua vain Kalliossa, Töölössä, Lauttasaaressa tai Vallilassa ja sitten valitetaan korkeita asumiskustannuksia, vaikka esimerkiksi Myllypurosta saisi asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä vajaalla 3000 eurolla neliö. Vielä edullisempaa on vaikkapa Siltamäessä, jossa asunnon saa jopa 2000 eurolla neliö ja ollaan […]

Lue lisää "Asuinalue-elitismiä vai markkinataloutta?"

Yhdysvaltalaistutkimus: tiiviissä ympäristössä elää pidempään

Viime vuosina on keskusteltu ja väitelty aktiivisesti yhdyskuntarakenteiden tiiviydestä. Suurimpien suomalaiskaupunkien kuten Helsingin ja Tampereen uudet yleiskaavat tähtäävät merkittävään tiivistämiseen. Kuntatalouden kannalta hyödyt ovat ilmeisiä suhteellisesti alhaisempien infrastruktuurikustannusten kautta, asukkaat taas hyötyvät esimerkiksi helpommin saavutettavista lähipalveluista ja paremmasta joukkoliikenteestä. Tiiviyden yhteydestä terveyteen on keskusteltu vähemmän, eikä kotimaista tutkimustakaan liiemmälti aiheesta ole. International Journal of Environmental […]

Lue lisää "Yhdysvaltalaistutkimus: tiiviissä ympäristössä elää pidempään"

Helsinki listasi yli sata toimenpidettä kohti hiilineutraaliutta

Helsingin kaupunki julkaisi joitakin viikkoja sitten kunnianhimoisen raportin: Esitys Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelmaksi. Perusteellinen toimenpideohjelma keskittyy päästöihin, jotka tuotetaan kaupungin alueella., Yksityinen kulutus matkailun, muualla tuotettujen tavaroiden, Helsingin ulkopuolella käytettyjen palveluiden ja muualla tuotetun ruoan osalta on jätetty pois tarkastelusta. Päähuomio on siten energiantuotannossa, rakentamisessa, rakennusten käytössä, liikenteessä, kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin hankinnoissa. Raportin mukaan […]

Lue lisää "Helsinki listasi yli sata toimenpidettä kohti hiilineutraaliutta"

Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?

Aalto yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie on tutkinut kollegansa Mina Di Marinon kanssa työskentelyä ”kolmansissa paikoissa”[1]. Kolmansilla paikoilla he viittaavat uudenlaisiin työnteon paikkoihin kuten kahviloihin, kirjastoihin ja erilaisiin co-working -tiloihin. Työn muuttuessa tietointensiiviseksi ja aiempaa joustavammaksi toimistoissa tapahtuvan sekä ”perinteisen” kotona tehtävän etätyön rinnalle on syntynyt uudenlaisia työnteon muotoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tavanomaisten […]

Lue lisää "Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?"

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Jatkojutussa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja […]

Lue lisää "Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina"

Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta

Smart city -tematiikka näyttää pysyvän sitkeästi kaupunkiaiheisten seminaarien otsikoissa ja useiden kaupunkien omien kehittämistoimien agendalla. Älykkyyteen liitetään luonnollisesti ajatus digitalisoitumisesta. Mutta älykkyyttä voi tarkastella hieman laajemminkin. Vanhimmat kaupungit lienevät yli 10 000 vanhoja, joten jotakin älykkyyttä itse konseptissa on, kun se on säilynyt näin pitkään, lisäksi konseptin markkinaosuus näyttäisi olevan kasvussa. Itse idea on hyvin yksinkertainen: […]

Lue lisää "Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta"

Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?

YLE uutisoi 23.7. Taloustutkimuksella teettämästään kyselystä, jonka mukaan 79 % kansalaisista on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut niin, että Suomi pysyy asuttuna. Päivää myöhemmin (24.7.) YLE puolestaan uutisoi, että asuntoja on vaikea myydä taantuvilla alueilla. Kansalaiset aikovat tosiaankin jättää maan asuttuna pitämisen artistin hoidettavaksi vanhaa Kummeli-sketsiä mukaillen. On hyvä, että joku pitää maaseudun […]

Lue lisää "Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?"

Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä

Keskustelu kaupungistumisesta jatkuu ja viime aikoina on tuotu esiin näkemystä, jonka mukaan varsinaisen maaseudun tilanne on muuton suhteen tasoittunut ja että nyt väkeään menettävät keskisuuret kaupungit. Menemättä tällä kertaa syvemmälle tilastojen tai tutkimuksen syövereihin lähestyn asiaa omakohtaisiin, Forssassa ja Tammelan Susikkaassa tehtyihin havaintoihin perustuen. Näkökulma on satunnaisen mökkiläisen. Forssan asukasluku on reilut 17 000, väkimäärä on […]

Lue lisää "Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä"