Helsinki listasi yli sata toimenpidettä kohti hiilineutraaliutta

Helsingin kaupunki julkaisi joitakin viikkoja sitten kunnianhimoisen raportin: Esitys Hiilineutraali Helsinki 2035 – toimenpideohjelmaksi. Perusteellinen toimenpideohjelma keskittyy päästöihin, jotka tuotetaan kaupungin alueella., Yksityinen kulutus matkailun, muualla tuotettujen tavaroiden, Helsingin ulkopuolella käytettyjen palveluiden ja muualla tuotetun ruoan osalta on jätetty pois tarkastelusta. Päähuomio on siten energiantuotannossa, rakentamisessa, rakennusten käytössä, liikenteessä, kaupunkisuunnittelussa ja kaupungin hankinnoissa. Raportin mukaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista saavuttaa hiilineutraalius kuitenkin siten, että päästöt vähenevät vuoden 1990 tasosta 80 % ja loput kompensoidaan. Toimenpideohjelma sisältää yli 100 toimenpide-ehdotusta.

Kokonaisuudessaan toimenpideohjelma on kunnianhimoinen, mutta melko yksityiskohtaistenkin toimenpiteiden listaaminen antaa uskoa, että tavoite on saavutettavissa, vaikka mitenkään helppoa se ole. Käsittelen seuraavaksi muutamia osa-alueita, ja teen joitakin täydentäviä ehdotuksia.

Energiantuotannon osalta nojataan vahvasti Helenin omaan kehittämisohjelmaan, jossa pyritään vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Esiin nostetaan myös hajautettujen ratkaisujen hyödyntäminen (maalämpö, aurinkopaneelit), joita ei ole aikaisemmin edistetty erityisen tarmokkaasti.

Rakentamisen osalta painopiste on aivan oikein olemassa olevassa rakennuskannassa, jonka peruskorjaamisella on mahdollisuus huomattavaan energiatehokkuuden nostoon. Tämä on kuitenkin yksi ohjelman haastavimmista osa-alueista, koska jo pelkästään tavanomaiset korjaukset kuten putkiremontit ovat kalliita ja panostukset eivät tahdo kapitalisoitua asuntojen arvoihin. Laskennallisesti energiasaneeraukset ovat usein perusteltuja, mutta halu ja kyky merkittäviin lisäpanostuksiin on taloyhtiöissä tiukassa.

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on esillä, mutta olisin kaivannut uusia ehdotuksia alueiden täydennysrakentamisen vauhdittamiseen. Uusi yleiskaava kyllä osoittaa mahdollisuudet, mutta kiinteistöjen omistajien täytyy innostua. Sunnuntain Hesari (16.9.) kertoi Siltamäestä, jossa korjataan, mutta ei innostuta täydentämisestä. Siltamäessä ollaan artikkelin mukaan huolestuneita palveluiden saatavuudesta nyt ja tulevaisuudessa. Paras tapa niiden kehittymiseen olisi kuitenkin tiivistäminen – sekä yksityiset että julkiset palvelut tarvitsevat käyttäjiä.

Tontinluovutuskilpailut on raportissa todettu hyväksi keinoksi löytää uusia entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Tämä on ehdottoman kannatettava ajatus ja ylipäätään suurempi osa tonteista pitäisi luovuttaa kilpailun kautta.

Liikenteen osalta suuri kysymys on henkilöautoilun vähentäminen ja kestävän liikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Tietulleilla ja ruuhkamaksuilla päästäisiin eteenpäin, mutta poliittisesti se voi olla vaikeaa. Pysäköintinormin keventäminen on hyvä ratkaisu, samoin nyt edullisen asukaspysäköinnin hinnan nosto. Sähköautojen yleistyminen ei nyt tarkasteltuna näyttäydy kovin lupaavalta keinolta. Niiden määrän suuri nousu vaatii myös pohdintaa riittävästä määrästä latauspaikkoja.

Kuten raporttikin toteaa, joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen on työlästä ja edellyttäisi esimerkiksi nopeampaa ratikkaa ja tiheämpiä vuorovälejä. Tyttäreni kulkee kouluun Konepajalta Munkkiniemeen yhdellä bussilla ilman vaihtoja. Pahimmillaan muutaman kilometrin matka kestää 45 minuuttia. Itse käytän 9:n ratikkaa, jonka vuoroväli on heikko 10 min ja matkanteko hidasta, koska linja mutkittelee niin paljon.

Digitalisaation hyödyntäminen on jäänyt raportissa hämmästyttävän pienen rooliin. Eikö juuri digitalisaatio auta meitä käyttämään kaupunkejamme älykkäämmin ja kestävämmin? Vaikka smart citeistä kovasti puhutaan, tosiasiassa me toimimme pitkälti teollisen yhteiskunnan logiikan mukaisesti. Menemme ja lähdemme töihin tai opintielle suurin piirtein samaan aikaan, toisaalta niin julkiset kuin yksityisetkin toimistot ovat huomattavan osan ajasta käyttämättä. Ohjaamalla ja ehdottamalla reaaliaikaisesti infran ja fasiliteettien käyttöä voimme saada merkittäviä höytyjä aikaan.

Mitä tulee erilaisiin teknisiin ratkaisuihin tai vaikkapa materiaaleihin ja erityisesti niihin liittyviin innovaatioin, viranomaisen on viisasta esittää tavoitteita tai toiminnallisuuksia, mutta jättää itse ratkaisut yritysten ja muiden toimijoiden kehitettäväksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s