Mummot pelastavat maailman. Näin voisi kiteyttää YIT:n ja Prior konsultoinnin toteuttaman kestävää kaupunkikehitystä koskevan nettipaneelin tulokset. Nettipaneeli toteutettiin samalla viikolla, kun IPCC:n ilmastoraportin tulokset julkistettiin. Vastaajina olivat 1000 Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän 17-75 -vuotiasta asukasta. Paneelissa kysyttiin asumiseen, työhön, liikkumiseen, kulutukseen ja kestävään kehitykseen liittyviä käsityksiä. Nostan tässä kirjoituksessa esiin vain muutamia kiinnostavia tuloksia.

Kestävän kehityksen osalta kaupunkien asukkaat arvioivat, että heidän kaupunkinsa on onnistunut kohtalaisen hyvin rakentamaan toimivia ja kestävän kehityksen mukaisia kaupunkiympäristöjä. Kaikkein tyytyväisimpiä kotikaupunkiinsa tässä suhteessa olivat tamperelaiset. Erityisesti asukkaat toivoivat lisää uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja, parempaa jätteiden kierrätystä sekä ekologista elämäntapaa edistäviä asuntoja.

Kysymykseen ”Pyritkö edistämään omassa kulutuksessasi kestävää kehitystä seuraavan vuoden aikana?” saatiin mielenkiintoisia vastauksia. Kaikkiaan 54 prosenttia vastaajista sanoi aikovansa, miehistä 43 prosenttia, naisista 65 prosenttia. Korkein myönteisten aikomusten osuus oli 65-75 -vuotiailla naisille: 76 prosenttia! Vanhemman sukupolven naiset muistavat selvästi niukemman kulutuksen aikoja ja osaavat tulla toimeen vähemmällä.

Kestävien liikkumisen muotojen edistäminen on tärkeä osa ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtääviä toimia. Kysyimmekin kansalaisilta mm. ruuhkamaksuista ja tietulleista, vain neljännes vastaajista kannatti näitä, lisäksi yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että pysäköintipaikkojen määrää tulisi lisätä. Pysäköintipaikkojen lisäämistä kannattivat myös asukkaat, jotka eivät omista autoa.

Paljon keskustelua herätteeseen yhdyskuntarakenteen tiiviyteen vastaajat suhtautuivat kahtalaisesti: 46 prosenttia yhtyi kuvaukseen tiiviisti rakennettu kaupunginosa, joka on yhdistelmä korkeitakin rakennuksia ja viheralueita ja jossa kodin lähellä on kauppoja, palveluja ja toimistoja. Kannatusta sai melko runsaasti (41 %) myös kuvaus väljästi rakennettu kaupunginosa, jossa on pääasiassa matalia asuinrakennuksia ja paljon väljää, yhteistä aluetta eikä ahtauden tuntua. Kaupat ja palvelut sijaitsevat asuinalueelta erillään. Tiiviyttä kannattivat – ei niin yllättävästi – keskustoissa ja kerrostaloissa asuvat.

Mitä tulee itse asumiseen, voidaan todeta, että 65 prosenttia oli samaa mieltä siitä, tärkeämpää kuin että asunnossa on paljon neliöitä ja tilan tuntua, on asunnon toimivuus ja neliöiden hyötykäyttö. Asumisen osalta kysyttiin myös kiinnostusta uuteen asuntoon sekä vanhaan, historiaa henkivään asuntoon. Vastaavasti kysyttiin kiinnostusta työskennellä uudessa toimistossa tai vanhassa, peruskorjatussa toimistossa. Kummankin asian osalta Y-sukupolvi (18-35 -vuotiaat) erottuivat muista vastaajaryhmistä. He haluavat asua uudessa asunnossa ja työskennellä aivan uudessa toimistossa.

Paljon muutakin mielenkiintoista ilmeni, mutta siitä lisää tulevaisuudessa.