Mitä fossiilikapitalismin jälkeen?

Filosofit Antti Salminen ja Tere Vadén ovat hiljattain julkaisseet syvällisen analyysin öljyyn perustuvasta kapitalismista teoksessaan Energia ja kokemus. He osoittavat, että fossiiliset polttoaineet ovat mahdollistaneet modernin elämän 150 vuoden ajan, mutta tätä aikaa on ryhdytty pitämään normaalina. Me tiedämme, että öljy loppuu joskus, eikä kenelläkään ole varaa käyttää viimeisiä pisaroita. Uraanikin loppuu, hiili ja ei-energioista […]

Lue lisää "Mitä fossiilikapitalismin jälkeen?"

Castells näki vahvojen kaupunkien nousun jo 1980-luvulla

Saska Saarikoski avasi tuoreen näkökulman hallituksen tulevaisuusselontekoon liittyvään keskusteluun HS:ssa 13.3 kertomalla Manuel Castellsin työstä ja kaukonäköisyydestä. Oman väitöskirjani (2002) yksi keskeinen teoreettinen lähtökohta oli Castellsin space of flows –konsepti. Castells osoitti kirjoituksissaan jo 1980-luvun lopulla, että olemme siirtymässä perinteisestä paikkoihin perustuvasta maailmanjärjestyksestä (space of places) globaaliin toimintaympäristöön, jossa informaatio, teknologinen tieto, kulttuurilliset sisällöt ja […]

Lue lisää "Castells näki vahvojen kaupunkien nousun jo 1980-luvulla"

Orgaanisuus ja autenttisuus keskustan kehittämisessä

Asuntoministeri Krista Kiuru oli kutsunut koolle kaupunkikeskustojen kehittämiseen liittyvän pyöreän pöydän asiantuntijatapaamisen. Tilaisuudessa kuultiin viisi hyvin valmisteltua alustusta, ministerin perusteellinen kommenttipuheenvuoro ja joukko osuvia kommentteja. Alustuksissa ja keskustelussa esille nousivat mm. pitkäjänteisyys, sitoutuminen, visio, brändi, tilojen yhteiskäyttö, place making, scene, toimintademokratia, palvelut, paikallisuus ja kilpailukyky. Myös julkisen hallinnon roolia pohdittiin. Mainio oli dosentti Pasi Mäenpään […]

Lue lisää "Orgaanisuus ja autenttisuus keskustan kehittämisessä"

The Lure of the Underground

“The Lure of the Undergroud” huutaa yksi julisteista London Transport Museumissa, jossa on avattu julistenäyttely metron 150-vuotisen historian kunniaksi (http://www.itsnicethat.com/articles/150-london-underground-posters). Metron vetovoima ei näytä kadonneen mihinkään, ainakin jos on uskominen ranskalaisia. Ranskan hallitus on nimittäin päättänyt rakentaa Pariisiin 200 kilometriä uutta metrorataa sekä 72 uutta metroasemaa vuoteen 2030 mennessä. Nykyisin metroa käyttää 8,5, miljoonaa asukasta […]

Lue lisää "The Lure of the Underground"

Asukaspysäköinti kalliimmaksi ja tietullit käyttöön

Helsingin kaupunki on aikeissa korottaa asukaspysäköinnin hinnan viisinkertaiseksi, lähes 700 euroon vuodessa. Esitys on herättänyt ansaittua keskustelua. Kaupungin yksi perustelu on ollut, että nykyinen maksu ei kata lähimainkaan aiheutuneita kustannuksia. Itse asun Töölössä, käytän pääsääntöisesti julkista liikennettä, mutta tarvitsen autoa pari kertaa viikossa kun olen Tampereella lasteni vuoksi. Tampereellekin voisin mennä junalla, mutta viimeistään siellä […]

Lue lisää "Asukaspysäköinti kalliimmaksi ja tietullit käyttöön"

Scene ja kaupunkitilat

Yhdysvaltalainen tutkija Daniel Silver kumppaneineen lanseerasi kaupunkitutkimuksen kenttään muutama vuosi sitten uuden kiinnostavan käsitteen, scenen. Suomessa aihepiiriä on tuonut esiin professori Ari Hynynen. Perinteisesti kaupunkitiloja on tarkasteltu joko asuinalueina tai yritysten toimintaympäristöinä. Asuinalueita tarkastellaan asukkaan näkökulmasta, jolloin kiinnostavia asioita ovat esimerkiksi arjen sujuvuus, lähipalvelut, liikenneyhteydet tai turvallisuus. Yritysten toimintaympäristöjä taas tarkastellaan vaikka työmahdollisuuksien, tuotannon tai […]

Lue lisää "Scene ja kaupunkitilat"

Venäjällä asuntojen tasoluokittelu toimii

Kävin menneellä viikolla tutustumassa YIT:n asuntotuotantoon Moskovassa ja Moskovan alueella (oblast) ja jokin aika sitten Pietarissa. Vaikka me kuvittelemmekin Suomessa olevamme venäläisiä etevämpiä, saattaisi meillä olla jotakin opittava heiltä. Erityisesti tulee mieleeni ainakin puolivirallinen tapa jakaa asuntotuotanto tunnistettaviin luokkiin, jotka ovat elite, luxus, business, comfort ja economy. Eri kaupungeissa määrittelyt ovat hieman erilaisia, mutta kuluttaja […]

Lue lisää "Venäjällä asuntojen tasoluokittelu toimii"

Uudet ideat itävät kaupunkien kesannoissa

Hiljattain edesmennyt professori Terttu Pakarinen lanseerasi muutamia vuosia sitten urbaanin kesannon käsitteen. Pakarisen aloittamaa työtä on jatkanut professori Ari Hynynen, joka on analysoinut mm. Tampereen kesantoja. Urbaani kesanto on kaupunkirakenteessa oleva tila, joka on poistunut alkuperäisestä käytöstään, esimerkiksi tehdasalue, varastorakennus tai vanha ostari. Aikaisemmin näitä ”brownfieldejä” pidettiin ongelmallisina ja niille etsittiin kokonaan uutta käyttöä, mikä […]

Lue lisää "Uudet ideat itävät kaupunkien kesannoissa"

Asuntopula: väärä diagnoosi ja huonosti purevat lääkkeet

Hallituksen puoliväliriihen lähestyessä asuntopoliittinen keskustelu käy reippailla kierroksilla. Keskustelu on hyväksi, mutta konkreettisia toimenpiteitäkin olisi jo tarvittu. Tosiasia on, pääkaupunkiseudulle kaivattaisiin lisää asuntorakentamista, viimeiset kaksikymmentä vuotta on rakennettu liian vähän. Joissakin muissakin kasvukeskuksissa olisi tarvetta vauhditukselle, mutta tilanne ei ole muulla yhtä huono. Kysyntää on sekä omistus- että vuokra-asunnoille. Säännöllisiä tuloja saavan, vaikka pienehköjäkin, kannattaa […]

Lue lisää "Asuntopula: väärä diagnoosi ja huonosti purevat lääkkeet"

Pieni(kin) on kaunista

Arkkitehtiopiskelija Olli Enne esitti HS:ssa (10.2) mielenkiintoisen ajatuksen todella pienten omakotitalojen rakentamisesta kaupunkialueille. Omakotiasuminen on eri tutkimuksissa jatkuvasti suomalaisten toiveissa, mutta pientalokaavoitusta on pääosin suosittu suurten kaupunkien kehyskunnissa. Pieniä pientaloja voitaisiin sen sijaan toteuttaa kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa ei tarvitsisi turvautua yksityisautoiluun ja jossa palvelut olisivat lähellä. Pienomakotitalo olisi hinnaltaan usean saavutettavissa, myös vasta työuraansa aloittelevien. […]

Lue lisää "Pieni(kin) on kaunista"