Scene ja kaupunkitilat

Yhdysvaltalainen tutkija Daniel Silver kumppaneineen lanseerasi kaupunkitutkimuksen kenttään muutama vuosi sitten uuden kiinnostavan käsitteen, scenen. Suomessa aihepiiriä on tuonut esiin professori Ari Hynynen. Perinteisesti kaupunkitiloja on tarkasteltu joko asuinalueina tai yritysten toimintaympäristöinä. Asuinalueita tarkastellaan asukkaan näkökulmasta, jolloin kiinnostavia asioita ovat esimerkiksi arjen sujuvuus, lähipalvelut, liikenneyhteydet tai turvallisuus. Yritysten toimintaympäristöjä taas tarkastellaan vaikka työmahdollisuuksien, tuotannon tai arvon luomisen näkökulmista. Scene on puolestaan kuluttamisen tila, jota tarkastellaan kuluttajan silmin.

Scene ei ole asuinalue, fyysinen rakenne, rotu, luokka tai koettu sukupuoli, vaan pikemminkin erityinen yhdistelmä näintä sekä niihin liittyviä toimintoja. Scenessä tavoitellaan kokemuksellisuutta, elämyksellisyyttä tai mielihyvää palveluiden ja mukavuuksien (amenities) kuluttamisen myötä. Näitä kuluttamisen tiloja voidaan tyypitellä kolmen eri pääulottuvuuden mukaan, jotka ovat autenttisuus, teatraalisuus ja legitiimisyys. Autenttisissa sceneissä korostuu alkuperäisyys ja aitous, teatraalisuus taas tarkoittaa mahdollisuutta nähdä ja tulla nähdyksi. Legitiimisyyden scenet antavat meille mahdollisuuden toteuttaa tärkeinä pitämiämme asioita.

Esimerkkejä sceneistä voisivat olla vaikkapa urheilu-scene, musiikki-scene tai ympäristö-scene. Urheilu-scene voi sisältää kilpailuja, otteluita, urheiluvälineliikkeitä, fanituotteita, sport-baareja, sosiaalista mediaa, tietokonepelejä ja harrastusmahdollisuuksia. Musiikki-sceneen voivat kuulua klubit, konserttisalit, bändikämpät, fanituotteet, levy-yhtiöt, musiikkikaupat, baarit ja tapahtumat. Ympäristö-scenen ”palveluita” voisivat olla kierrätyskeskukset, joukkoliikenne, sissiviljelmät, reilun kaupan tuotteet, lähiruoka, mielenosoitukset ja kansalaiskeskustelut.

Nämä ovat tosin vain minun keksimiäni esimerkkejä. Kaupunkikehittämisen näkökulmasta scenen käsite avaa mahdollisuuden tunnistaa ja muokata kiinnostavia kulutusympäristöjä, luoda kaupunkiin särmää ja vetovoimaa sekä puhutella erilaisia kohderyhmiä. Kaupunkimarkkinoinnissa voitaisiin perinteisen ”luonnonkaunis ympäristö ja erinomaiset julkiset palvelut” –sloganin sijaan kertoa minkälaisia scenejä meidän kaupungissa on.

7 kommenttia artikkeliin ”Scene ja kaupunkitilat

  1. Kallio on mainio scenelaboratorio. Kallio-liike yksi käyntiinpanevista voimista.

  2. Mielenkiintoista tuossa on scene termin rajaaminen vain kuluttamisen ympäristöksi. Sceneä on usein käytetty alakulttuurin tai jonkin sosiaalisen viiteryhmän määritelmänä, jolla sitten voi olla erilaisia tapoja käyttää tilaa tai merkitä rajoja tai osoittaa yhteenkuluvuutta. Esim. Gootti-scene, suomalainen ooppera scene, klubi scene, Tampereen rock scene, Demo scene jne. Noihin eri sceneihin liittyy hyvin erilaisia tapoja kuluttaa tai käyttää kaupunkitilaa. Vähintäänkin tuohon kuluttamisen rinnalle pitäisi nostaa näyttäytyminen sekä sosiaalinen kanssakäyminen jonkin alakulttuurin (tai yläkulttuurin) itse kokeman yhteisön sisällä.

  3. Lisäksi ehkä pitäisi puhua yhden scenen sijasta useista sceneistä, jotka voivat olla samassa kaupunkitilassa olemassa samaan aikaan, riippuen siitä, minkälaisen tulkinnan jokin ryhmä sille antaa ja miten se ko. tilaa käyttää. Esimerkiksi Kampin keskuksen scene on hyvin erilaine riippuen siitä, onko siellä keski-ikäisenä kaupassakävijänä vai esim. teininä, jolle se voi oll ensisijassa sosiaalinen kanssakäymisen paikka.

  4. ja vielä… koko muun julkisen tilan, eli kaikki mitä jää yritystoiminnan ja asuinalueiden ulkopuolelle, määritteleminen vain kuluttamisen tilaksi, riisuu meiltä aika paljon kansalaisuudesta. Mihin häviää se julkinen tila, joka mahdollistaa ja ruokkii sosiaalista kanssakäymistä ja poliittistakin toimintaa.

  5. Hyviä huomioita. Yksi scenen ulottuvuuksista on teatraalisuus eli nähdä ja tulla nähdyksi. Kaupunkitilassa voi olla ”päällekkäin” useita scenejä, kysymys on nimenomaan siitä miten toisiinsa liittyviä palveluita, tapahtumia yms. tulkitaan ja kytketään yhteen. Poliittisen toiminnan elementit voivat aivan hyvin muodostaa myös oman scenensä ja sosiaalista toimintaa puolestaa ruokkii jokainen scene omalla tavallaan. Sinänsä scene on yksi tapa tarkastella kaupunkitilaa. Sitä voi tarkastella myös vaikka naapurustona tai yritysalueena tai vain yleisenä tilana, mutta nimenomaan scene tuo siihen sosiaalista väriä. Kuluttaminen taas täytyy ymmärtää laajasti, esimerkiksi ilmaiskonsertin kuuntelu voi olla kuluttamista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s