Uudet ideat itävät kaupunkien kesannoissa

Hiljattain edesmennyt professori Terttu Pakarinen lanseerasi muutamia vuosia sitten urbaanin kesannon käsitteen. Pakarisen aloittamaa työtä on jatkanut professori Ari Hynynen, joka on analysoinut mm. Tampereen kesantoja.

Urbaani kesanto on kaupunkirakenteessa oleva tila, joka on poistunut alkuperäisestä käytöstään, esimerkiksi tehdasalue, varastorakennus tai vanha ostari. Aikaisemmin näitä ”brownfieldejä” pidettiin ongelmallisina ja niille etsittiin kokonaan uutta käyttöä, mikä usein pitkällä aikajänteellä onkin järkevää.

Kaupunkien kehittämisen näkökulmasta kesannot ovat kiinnostavia siksi, että niissä saattaa muhia kokonaan uudenlaisia luovan talouden ituja. Kesannoissa saattaa toimia bändejä, designereita, aloittelevia yrityksiä tai vaikkapa sirkuskoulu kuten Tampereen Nekalassa. Näille toimijoille teknologiakeskukset, business parkit ja saneeratut teollisuuskiinteistöt ovat usein liian kalliita. Näitä tarvitaan siinä vaiheessa, kun yritystoiminnassa päästään vähän eteenpäin.

On vaikea ennustaa syntyykö kesannoissa mitään merkittävää, eikä niiden kehitystä voi juuri ohjailla. Vetovoimaisen kaupungin on kuitenkin huolehdittava, että tällaisiakin paikkoja on tarjolla. Helsingissä hyvä esimerkki urbaanista kesannosta on Kaapelitehdas, jota on kehitetty maltilla siten, että myös ruohonjuuritason toimijoilla on ollut varaa olla siellä.

Kesantotilojen ongelma tyypillisesti on se, että niiden kaupallinen hyöty omistajalle jää pieneksi, eikä tyhjänä olevaa tilaa kannata vuokrata ja ryhtyä vastuulliseksi vuokraisännäksi. Nuoren rockmiehen voi olla vaikeaa vakuuttaa omistajaa siitä, että vuokra maksetaan ajallaan ja että tilat eivät ole seutukunnan ykkösbiletyspaikka. Jotta kesannot saataisiin tehokäyttöön, tarvittaisiin jonkinlaisia välittäviä toimijoita, jotka hoitaisivat vuokrausta ammattimaisesti.

Nokkela kaupunki kykenee uudistamaan itseään jatkuvasti ja urbaanien kesantojen hyödyntäminen on yksi tapa ylläpitää hieman yllätyksellistäkin uudistuskykyä. Kesannossa saattaa muhia tulevaisuuden (taloudellinen) menestystarina, mutta myös monenlaista muuta toimintaa, jonka arvoa ei voi tai edes kannata mitata rahassa.

6 kommenttia artikkeliin ”Uudet ideat itävät kaupunkien kesannoissa

  1. Juha. Jep, joo, juuri noin. Pakarisen lanseeraama kesanto, kesannointi on oiva termi tässä yhteydessä.

  2. Jutussa on paljon näkemystä ja mahdollisuutta. Ollaan sellaisen busineksen ympärillä, jossa luottamuksella ja asiaan uskomisella on suurempi merkitys kuin ajallaan tulevalla vuokralla.

  3. Hyvä esimerkki tämän kaltaisesta toiminnasta on Vallilan taiteilijatalo
    http://www.ateljeesaatio.fi/ateljeet.html
    Talo on 125 kuvataiteilijan ”taidetehdas” Helsingin Vallilalan teollisuusalueella. Taiteilijatalo muodostuu kolmessa eri kiinteistössä olevasta sadasta erikokoisesta työtilasta, ensimmäiset tilat hankittiin vuonna 1999. Suurimmat työhuoneet ovat yli 100-neliöisiä ja pienimmät alle 20-neliöisiä. Tilat on vuokrattu taiteilijoille vakituisiksi työtiloiksi, lisäksi talossa on kaksi stipendiateljeeta.
    Talo on aika piilossa keskellä vanhaa teollisuusaluetta, mutta kuitenkin niin suuri yksikkö, että olisi mielenkiintoista selvittää, onko sillä ollut heijastusvaikutuksia ympäristöönsä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s