Hiljattain edesmennyt professori Terttu Pakarinen lanseerasi muutamia vuosia sitten urbaanin kesannon käsitteen. Pakarisen aloittamaa työtä on jatkanut professori Ari Hynynen, joka on analysoinut mm. Tampereen kesantoja.

Urbaani kesanto on kaupunkirakenteessa oleva tila, joka on poistunut alkuperäisestä käytöstään, esimerkiksi tehdasalue, varastorakennus tai vanha ostari. Aikaisemmin näitä ”brownfieldejä” pidettiin ongelmallisina ja niille etsittiin kokonaan uutta käyttöä, mikä usein pitkällä aikajänteellä onkin järkevää.

Kaupunkien kehittämisen näkökulmasta kesannot ovat kiinnostavia siksi, että niissä saattaa muhia kokonaan uudenlaisia luovan talouden ituja. Kesannoissa saattaa toimia bändejä, designereita, aloittelevia yrityksiä tai vaikkapa sirkuskoulu kuten Tampereen Nekalassa. Näille toimijoille teknologiakeskukset, business parkit ja saneeratut teollisuuskiinteistöt ovat usein liian kalliita. Näitä tarvitaan siinä vaiheessa, kun yritystoiminnassa päästään vähän eteenpäin.

On vaikea ennustaa syntyykö kesannoissa mitään merkittävää, eikä niiden kehitystä voi juuri ohjailla. Vetovoimaisen kaupungin on kuitenkin huolehdittava, että tällaisiakin paikkoja on tarjolla. Helsingissä hyvä esimerkki urbaanista kesannosta on Kaapelitehdas, jota on kehitetty maltilla siten, että myös ruohonjuuritason toimijoilla on ollut varaa olla siellä.

Kesantotilojen ongelma tyypillisesti on se, että niiden kaupallinen hyöty omistajalle jää pieneksi, eikä tyhjänä olevaa tilaa kannata vuokrata ja ryhtyä vastuulliseksi vuokraisännäksi. Nuoren rockmiehen voi olla vaikeaa vakuuttaa omistajaa siitä, että vuokra maksetaan ajallaan ja että tilat eivät ole seutukunnan ykkösbiletyspaikka. Jotta kesannot saataisiin tehokäyttöön, tarvittaisiin jonkinlaisia välittäviä toimijoita, jotka hoitaisivat vuokrausta ammattimaisesti.

Nokkela kaupunki kykenee uudistamaan itseään jatkuvasti ja urbaanien kesantojen hyödyntäminen on yksi tapa ylläpitää hieman yllätyksellistäkin uudistuskykyä. Kesannossa saattaa muhia tulevaisuuden (taloudellinen) menestystarina, mutta myös monenlaista muuta toimintaa, jonka arvoa ei voi tai edes kannata mitata rahassa.