Helsingin kaupunki on aikeissa korottaa asukaspysäköinnin hinnan viisinkertaiseksi, lähes 700 euroon vuodessa. Esitys on herättänyt ansaittua keskustelua. Kaupungin yksi perustelu on ollut, että nykyinen maksu ei kata lähimainkaan aiheutuneita kustannuksia.

Itse asun Töölössä, käytän pääsääntöisesti julkista liikennettä, mutta tarvitsen autoa pari kertaa viikossa kun olen Tampereella lasteni vuoksi. Tampereellekin voisin mennä junalla, mutta viimeistään siellä kahden aktiivisesti urheilevan pojan harrastuskuljetuksista suoriutuminen vaatii oman auton. Teiskon mökilläkin on mukava käydä.

Itse olen valmis maksamaan tuon korotetun hinnan, kunhan voin olla varma, että saan paikan. Korotettu hinta vähentäisi epäilemättä esimerkiksi kadun varsilla ”talvisäilytyksessä” olevien autojen määrää. Hyvä ratkaisu vähän autoa käyttäville voisi olla myös vaikkapa nykyisen hintainen, mutta joukkoliikenneyhteyksien varrella, etäämmällä keskustasta sijaitseva vartioitu pysäköintikenttä. Talveksihan kaupunki tarjoaa tätä, mutta sama järjestely voisi sopia monelle kesäajan sunnuntai-autoilijalle. Muutenkin autojen määrän vähentäminen keskustassa olisi kestävää kehitystä.

Keskustelussa on aivan oikein tuotu esiin, että kantakaupunkilaisten autojen ohella ongelma ovat keskustan palveluita käyttävien kauempaa tulevien autot. Pitäisikö heidänkin osallistua ruuhkien aiheuttamiin kustannuksiin vaikkapa tietullien muodossa? Minusta pitäisi. Yhdyskuntarakenteen hajautumista tukevat nimenomaan kehyskuntien edullisempi asuminen ja yksityisautoilun helppous.

Eräät päättäjät ovat todenneet, että on oikein kohdistaa kustannukset käyttäjiin. Tämän on hieman ongelmallinen näkemys. Kansalaisten maksamat maksut eivät vastaa muutenkaan käyttökustannuksia, esimerkkinä vaikkapa lasten päivähoito tai terveyskeskuspalvelut. Useimmiten kunnat myös tukevat joukkoliikennettä. Verorahat eivät muutenkaan ole korvamerkittyjä. Tällaisen mielipiteen esittäjän toivoisi määrittelevän yleisemmin koska käyttäjien pitää vastata kustannuksista ja koska ne maksetaan yhteisestä potista.

Toivottavasti myös kaupallisia pysäköintiluolia rakennettaisiin lisää, sisätiloihin pääsisi todennäköisesti jo melko lähellä tuota 700 euron summaa. Pysäköintiluolat saataisiin todennäköisesti myös nykyistä tehokkaampaan käyttöön; päivällä luolia käyttäisivät keskustaan tulevat työpaikkapysäköijät, iltaisin ja viikonloppuisin luolat täyttyisivät asukkaiden ajokeista. Autot saataisiin pois kaduilta ja kantakaupunkia voitaisiin täydentää: päästäisiin hieman lähemmäksi upean Wienin tai Tukholman tiiviyttä.