Kirjoittaja: Juha Kostiainen

Etelä-Suomen työssäkäyntialue hyödyttää kaikkia alueen kuntia

Ennakoimme yhdessä professori Markku Sotaraudan kanssa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässämme raportissa[1] Etelä-Suomen työssäkäyntialueen kehkeytymistä viisi vuotta sitten. Tänä aikana pendelöinti pääkaupunkiseudulle onkin lisääntynyt ja liikenneyhteyksien parantuessa pendelöidään yhä kauempaa. Mutta miksi Etelä-Suomen työssäkäyntialue vahvistuu ja miksi sitä kannattaa kehittää aktiivisesti? Ja miten se itse asiassa rajautuu? Rajautuminen on hankala kysymys, mutta karkeasti ottaen sen sisälle jää […]

Lue lisää "Etelä-Suomen työssäkäyntialue hyödyttää kaikkia alueen kuntia"

Quo vadis luova luokka – kymmenen vuotta Richard Floridan jälkeen

Viimeisimmässä Kauppalehden Optiossa palataan edellisen vuosikymmenen näkyvimpään kaupunkitutkijaan Richard Floridaan ja hänen ajatukseensa luovasta luokasta ja sen merkityksestä kaupunkien menestykselle. Kuten jo kymmenen vuotta sitten todettiin, luovuus ei ole minkään ammattiryhmän erityinen ominaisuus tai koulutuksen tulos, ja Floridan luokkakin oli tosiasiassa kokoelma ammattinimikkeitä. Florida osoitti, että Yhdysvaltain aineistolla kaupunkien suvaitsevaisuus, teknologisen perustan vahvuus ja koulutetun […]

Lue lisää "Quo vadis luova luokka – kymmenen vuotta Richard Floridan jälkeen"

Asunnonostajan ei tarvitse toteuttaa kansallista agendaa

Puurakentaminen on yksi kansallisen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan kestoaiheista. Itse muistan istuneeni mm. vuonna 2004 silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmässä pohtimassa asiaa. Nykyisen hallituksen kaudella aihe on taas vahvasti esillä, erityisesti edellinen elinkeinoministeri edisti asiaa tarmokkaasti. Pientaloja on aina rakennettu ja rakennetaan puusta, samoin joitakin julkisia rakennuksia kuten YIT:n urakoima Nuuksion uuden luontokeskuksen päärakennus Haltia. Nyt […]

Lue lisää "Asunnonostajan ei tarvitse toteuttaa kansallista agendaa"

Kaupunkien kiinteistöstrategiat uusiksi

”Keskustoituminen” on uusi ilmiö, joka näkyy pyrkimyksenä kehittää kaupunkikeskustoista entistä elävämpiä ja vetovoimaisempia. Yhtenä ilmastonmuutosta hidastavana tekijänä on puolestaan nähty yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenteen kehittäminen. Toimivan ja henkilöautoon nähden kilpailukykyisen joukkoliikenteen kehittäminen edellyttääkin riittävää kansalaistiheyttä. Työn muutos tehtaasta studioon taas haastaa funktionaalisen kaupunkisuunnittelun, missä työpaikat, palvelut ja asuminen sijaitsivat erillään toisistaan. Palaamme siis kaupungin alkuperäiseen […]

Lue lisää "Kaupunkien kiinteistöstrategiat uusiksi"

Business-ilmastonmuutoksessa voi itää kaupungin menestyksen siemen

Lundin yliopiston talousmaantieteen professori Björn Asheim esitti muutamia vuosia sitten, että yritysten ja alueiden tietämysperustat voidaan jakaa kolmeen erilaiseen päätyyppiin, jotka ovat analyyttinen (science), synteettinen (engineering) ja symbolinen (creativity) tietämysperusta. Analyyttisessä tietämysperustassa innovaatiot perustuvat uuteen tieteelliseen tietoon, joka syntyy yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyössä. Tieto on luonteeltaan kodifioitua (patentit, julkaisut) ja yritykset toimivat esimerkiksi bioteknologiassa ja […]

Lue lisää "Business-ilmastonmuutoksessa voi itää kaupungin menestyksen siemen"

Mikä tekee kaupungista älykkään?

Asuntoministeri Pia Viitanen oli kutsunut koolle älykkään kaupungin tematiikkaan liittyvän pyöreän pöydän asiantuntijatapaamisen. Tilaisuudessa kuultiin viisi hyvin valmisteltua alustusta, ministerin kommenttipuheenvuoro ja joukko osuvia yleisökommentteja. Alustuksissa ja keskustelussa esille nousivat älykäs asuminen, tiedolla johtaminen, avoin data, käyttäjälähtöinen kehittäminen ja uudet liiketoimintamallit. Älykkään kaupungin taustalla on luonnollisesti ajatus tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisesta soveltamisesta sekä digitalisaation hyödyntämisestä […]

Lue lisää "Mikä tekee kaupungista älykkään?"

Memphis, rock and roll ja luovat kaupungit

Miksi rock and roll syntyi 1950-luvulla juuri Memphisissä, eikä jossakin Yhdysvaltain teollisessa miljoonakaupungissa? Tai miksei kulttuurillisesti ylivertaisena itseään pitävä Eurooppa kyennyt synnyttämään mitään vastaavaa? Kaupunkihistorian grand old man Peter Hall analysoi järkälemäisessä Cities in Civilization –teoksessaan eri aikakausien johtavia kaupunkeja aina Antiikin Ateenasta Piilaaksoon. Menestystarinoiden analyysit liittyvät usein tieteeseen, korkeakulttuuriin tai teknologiaan. Kuitenkin nimenomaan laveasti […]

Lue lisää "Memphis, rock and roll ja luovat kaupungit"

Kaupunkiseutujen johtaja kihlaa yhteisön rakentamaan tulevaisuutta

Kaupungit ovat oikeastaan toiminnallisia alueita, kaupunkiseutuja, jotka tosin hallinnollisesti jakautuvat erilaisiin yksiköihin kuten meillä kuntiin. Kun puhutaan kaupunkien kehittämisestä, tarkoitetaan itse asiassa useimmiten kaupunkiseutujen kehittämistä. Kehitystyössä on siten yleensä mukana useita kuntia omine demokraattisine päätöksentekoelimineen, mutta myös elinkeinoyhtiöitä, teknologiakeskuksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, elinkeinoelämän järjestöjä ja ehkä keskeisiä yrityksiäkin. Toisinaan kuulee ihmeteltävän miksei yhteiseen strategiaan sitouduta. Ymmärrettäväksi […]

Lue lisää "Kaupunkiseutujen johtaja kihlaa yhteisön rakentamaan tulevaisuutta"

Kiilaako Turku seuraavassa kisassa paalupaikalle?

Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki kirjoitti Helsingin Sanomissa (Vieraskynä 6.9.) ja vaati aluekehitykseen alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa ja paikkaperusteista yhteiskuntaa. Hänen mukaansa ”on annettava tilaa myönteisille sattumille: jossakin, mahdollisesti hyvinkin pienillä paikkakunnilla, juuri oikeat asiat ja ihmiset kohtaavat.” On totta, että uusien asioiden kehittämisessä satunnaisilla kohtaamisilla on tärkeä merkitys, ja siksi innovatiivisia toimintaympäristöjä kehitetäänkin. Viime […]

Lue lisää "Kiilaako Turku seuraavassa kisassa paalupaikalle?"

Kaupunkistrategiaan ei ole yleisreseptiä – Helsinki kirittää Porvoota, muttei Kokkolaa

Olin lauantaina 31.8. alustajana Porvoon yrittäjien hienosti järjestämässä tilaisuudessa. Päivän teema käsitteli elinkeinopolitiikkaa ja kaupungin kehittämistä, ja mukana keskustelemassa oli kaupungin ja yritysten johtoa sekä valtuutettuja. Samaa aihepiiriä käsitteli myös toimittaja Samuli Laita Helsingin Sanomissa 1.9 tutkija Timo Aron aineiston pohjalta. Kuten Aro itsekin toteaa, kaupunkien kilpailukyky on lavea, möhkälemäinen ja saippuamainen käsite, joten tuloksiin […]

Lue lisää "Kaupunkistrategiaan ei ole yleisreseptiä – Helsinki kirittää Porvoota, muttei Kokkolaa"