Kaupunkistrategiaan ei ole yleisreseptiä – Helsinki kirittää Porvoota, muttei Kokkolaa

Olin lauantaina 31.8. alustajana Porvoon yrittäjien hienosti järjestämässä tilaisuudessa. Päivän teema käsitteli elinkeinopolitiikkaa ja kaupungin kehittämistä, ja mukana keskustelemassa oli kaupungin ja yritysten johtoa sekä valtuutettuja. Samaa aihepiiriä käsitteli myös toimittaja Samuli Laita Helsingin Sanomissa 1.9 tutkija Timo Aron aineiston pohjalta. Kuten Aro itsekin toteaa, kaupunkien kilpailukyky on lavea, möhkälemäinen ja saippuamainen käsite, joten tuloksiin on hyvä suhtautua kriittisesti. Niistä ei oikein voi päätellä, mitä juuri tietyllä seutukunnalla kannattaisi tehdä. Porvoon näkökulmasta hyviä asioita on yksi maan korkeimmista, eli 74,3 prosentin työllisyysaste ja 90 prosentin työpaikkaomavaraisuus.

Helsingin sanomien jutussa moititaan sitä, että Porvoo ”peesaa” Helsinkiä. Arvostelu menee täysin metsään, strategisesti on aivan oikein, että Porvoo pyrkii kytkeytymään syntyvään Etelä-Suomen työssäkäyntialueeseen ja hyödyntämään sitä. Kaikki muu olisi vaarallista haihattelua. Mutta mitä Porvoon seudulla sitten kannattaisi tehdä?

Maailmanlaajuiselle suurteollisuudelle Porvoo voi tarjota toimivan infrastruktuurin ja työvoimaa, jos asuminen ja palvelut ovat työvoiman kannalta kiinnostavia. Nesteen johto tuskin kaipaa elinkeinoasiamiestä strategian sparraajaksi. Pk-teollisuuden näkökulmasta kaavoituksen ja tonttipolitiikan on oltava joustavaa sekä nopeaa. Tältä osin tilanne on kohtuullisen hyvä verrattuna suuriin kaupunkeihin, mutta parannettavaakin on. Tutkimus- ja teknologiaperusteisen yritystoiminnan sijoittumisesta Porvoo ei pysty kilpailemaan Helsingin tai Espoon kanssa.

Parhaiten alueen kunnat pystyvät vaikuttamaan työpaikkojen kasvuun lähipalveluissa. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi palvelusetelin laajentaminen, monituottajamallien kehittäminen ja kaavalliset mahdollisuudet kaupan laajentumiselle. Tosin kaupan keskusliikkeiltä kannattaa vaatia myös uusia ajatuksia standardikonseptien sijaan. Pelloilla seisovat marketit tai big boxit lienevät eilispäivää. Parhaiten palvelukysyntää voi lisätä väestömäärää kasvattamalla. Vaihtoehtoiset asumisen muodot, lapsiperheiden palvelut ja paremmat, aidosti toimivat joukkoliikenneyhteydet Helsinkiin ovat tällöin avainasemassa. Kasvava väestö johtaa vähitellen myös kaupallisten palveluiden erikoistumiseen.

Tottakai jokainen seutukunta kaipaa nopeasti kasvavia yrityksiä, mutta tältä osin ongelma on pikemminkin kansallinen kuin paikallinen, enkä oikein usko, että sitä voidaan ratkaista yritystukien avulla. Porvoolla on hyvä maine, erinomaisia mahdollisuuksia kiinnostavien asumisvaihtoehtojen tarjoamiseen, näyttöä onnistumisista (Länsiranta) ja kyvykäs johto. Yritysten ja kaupungin dialogia täytyy kuitenkin kehittää määrätietoisesti ja niukat resurssit kohdistaa huolellisesti. Strategista sijaintietua kannattaa hyödyntää reippaasti. Suuri kaupunki, Helsinki ei luo varjoa, vaan valoa, jossa kannattaa paistatella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s