Etelä-Suomen työssäkäyntialue hyödyttää kaikkia alueen kuntia

Ennakoimme yhdessä professori Markku Sotaraudan kanssa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemässämme raportissa[1] Etelä-Suomen työssäkäyntialueen kehkeytymistä viisi vuotta sitten. Tänä aikana pendelöinti pääkaupunkiseudulle onkin lisääntynyt ja liikenneyhteyksien parantuessa pendelöidään yhä kauempaa. Mutta miksi Etelä-Suomen työssäkäyntialue vahvistuu ja miksi sitä kannattaa kehittää aktiivisesti? Ja miten se itse asiassa rajautuu?

Rajautuminen on hankala kysymys, mutta karkeasti ottaen sen sisälle jää alue, joka kulkee käyrällä Turku-Tampere-Lahti-Porvoo. Keskeiset työmarkkinat muodostuvat Helsingin, Tampereen ja Turun seuduista, nämä työmarkkinat ovat yhdessä kansainvälisestikin arvioiden riittävän monipuoliset kahden korkeasti koulutetun ihmisen näkökulmasta. Tampere ja Turku pyrkivät muutamille osaamisalueilla maailman kärkeen, mutta niiden työmarkkinat ovat yksin liian kapeat. Siksi niiden kannattaa edistää entistä nopeampien yhteyksien kehittymistä pääkaupunkiseudulle, eivätkä nuo yhteydet ole lentoyhteyksiä, vaan pikemminkin nopeita ja tiheitä raideyhteyksiä. Helsingin seudun intressin pitäisi olla sama, koska näin se pystyy tarjoamaan kansainvälisille toimijoille laajan osaajapoolin.

Jotta näiden kolmen kaupunkiseudun työmarkkinat olisivat hallittavissa järkevästi, mikä tarkoittaa alle kahden tunnin työmatkaa, tarvitaan parempia ja nopeampia joukkoliikenneyhteyksiä keskusten välille, laadukkaampaa liityntäpysäköintiä sekä parempia keskusten sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä. Tampereen ja Turun raideliikennekaavailut ovat rohkaisevia tässä mielessä. Älyliikenteen sovellusten kehittyessä matkaketjutkin tulevat helpommin hallittaviksi. Erityisesti junissa työskentely on helppoa ja älypuhelimen syntymälahjaksi saaneet diginatiivit ovat mieluummin verkossa kuin auton ratissa.

Kehitys on hyödyllistä myös Hämeenlinnan, Lahden, Salon, Porvoon ja pienempienkin keskusten kannalta. Ne voivat tarjota kiinnostavia ja hinnaltaan kilpailukykyisiä asumisen vaihtoehtoja sekä kehittää erottuvia julkisia palveluita ja näin houkutella veronmaksajia, jotka puolestaan luovat asiakaspohjaa yhä erikoistuneemmille palveluille. Joillekin erottuva julkinen palvelu voi olla päiväkoti, joka on auki klo 18 saakka, jotta pendelöijä ehtii hakea lapsensa. Lapsiraukankaan ei ehkä tarvitse joka päivä olla myöhään päiväkodissa, koska etätyö näppärine neuvottelutyökaluineen alkaa arkipäiväistyä ja kahtena päivän viikossa selvitään lyhyellä päivällä. Jollekin toiselle erikoistunut julkinen palvelu voi olla vaikkapa ala-asteen erikoispedagogiikkaa tai tasokkaita liikuntapalveluja.

Kuntaliitoskeskustelussa erityisesti pääkaupunkiseutu sekä Tampereen ja Turun seudut on nähty paikkoina, joissa liitoksia täytyy saada aikaan. Kehyskuntia on syytetty, osin aiheellisesti, kermankuorinnasta. Kansalaisen kannalta taas on oleellista, että voi tehdä valintoja. Kehittyvä Etelä-Suomi tarjoaa seutukunnille mahdollisuuden kilpailla palveluilla ja kansalaisille mahdollisuuden valita. Jos ajatellaan elinkeinopoliittista mielenkiintoa edistää uusien korkean lisäarvon työpaikkojen syntymistä, sitä voidaan kasvattaa säätämällä yhteisöveron kuntien ja valtion välistä jakosuhdetta enemmän kuntapainotteiseksi.


[1]http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.23/1384119143_3983&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

2 kommenttia artikkeliin ”Etelä-Suomen työssäkäyntialue hyödyttää kaikkia alueen kuntia

  1. Toimivan joukkoliikenteen järjestäminen harvaanasutussa ja pitkien välimatkojen Suomessa, etenkin kannattavasti, taitaa olla niitä suurimpia haasteita työssäkäyntialueiden laajentamisen kehittämisessä.

    1. Näin on. Siksi, sanotaan nyt vaikka Kirkkonummea, pitäisikin kasvattaa ”sisäänpäin”, jotta edellytyksiä syntyisi. Tämä ei ole aina kuitenkaan tavoitteena.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s