Uusi sote-malli kuristaa kuntien kilpailukykyä ja hoivapalveluiden innovaatioita

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valtakunnallista uudistusta on työstetty koko hallituskausi. Keväällä saavutetun laajan periaatteellisen sovun pohjalta laadittu lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle. Pääpiirteissään mallissa viisi sote-aluetta vastaa palveluiden järjestämisestä ja kunnat, kuntayhtymät tai kuntahimmelit tuottamisesta. Yrityksille mukaan lukien kolmannen sektorin kaupalliset toimijat jää vain avustava rooli. Näyttää siltä, että mallissa betonoidaan ja monopolisoidaan kunnallisen tuotannon rooli, kun […]

Lue lisää "Uusi sote-malli kuristaa kuntien kilpailukykyä ja hoivapalveluiden innovaatioita"

Onko meidän pakko kaupungistua?

Saan toisinaan kiukkuista palautetta kaupungistumiseen liittyvistä näkemyksistäni. Ajatellaan, että väestöä ”keskitetään” ja ”roudataan” kaupunkeihin, kun todellisuudessa maaseutumainen ympäristö pientaloineen ja rauhallisine luonnonympäristöineen olisi ihmiselle lopulta parempi. Joidenkin mielestä pitäisi suorastaan rakentaa hajautettu ”älykylien” verkosto. Kaupungistuminen käynnistyi laajassa mitassa teollistumisen myötä 1700-luvulla. Sitä ennen kaupungit olivat kauppa- ja markkinapaikkoja sekä hallinnollisia keskuksia. Teollistumisen myötä kaikenlaisen valmistuksen […]

Lue lisää "Onko meidän pakko kaupungistua?"

Keskipinta-alavaatimus nostaa asuntojen hintoja Helsingissä

Keskustelu Helsingin asuntopolitiikan ikuisuusaiheesta – keskipinta-alavaatimuksesta – on viime aikoina aktivoitunut eräiden rakennusliikkeiden johtajien huomautettua sen haitallisista vaikutuksista. Itse vaatimuksen muodot ovat muuttuneet vuosien saatossa. Esimerkiksi Vallilan Konepajan alueelle kaavamääräyksissä on vaatimus asuntojen 75 neliön keskipinta-alasta. Alueelle rakennetaan vielä 800 asuntoa eli se vaikuttaa pitkään. Uudessa asuntopolitiikassa vaatimus on kuvattu siten, että uusissa vapaarahoitteisissa kerrostaloissa […]

Lue lisää "Keskipinta-alavaatimus nostaa asuntojen hintoja Helsingissä"

Hiipuva yksityisautoilu?

Väitin Aamulehden Sunnuntaivierailija-kirjoituksessani 10.8., että yksityisautoilu romahtaa seuraavan viidentoista vuoden aikana. Näin kovaa väitettä on paikallaan perustella hieman tarkemmin. Yksityisautoilu on ollut meillä suosittua monestakin syystä, mutta erityisesti pitkät etäisyydet ja harva asutus ovat pakottaneet oman auton käyttöön. Kaupunkisuunnittelussa autoilukaupunki on ollut hallitseva lähestymistapa joukkoliikenne- tai kävelykaupungin sijaan. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kaikista matkoista onkin pudonnut viidessäkymmenessä […]

Lue lisää "Hiipuva yksityisautoilu?"

Suomalainen asuminen on kansainvälisesti vertaillen kestävää

Asumiseen ja kaupunkiympäristöihin liittyvä keskustelu on ollut viime vuosin a vilkasta. Varsinkin asumisen hinta on puhuttanut, mutta niin myös peltomarketit, joukkoliikenne, rakentamisen laatu, energiatehokkuus ja kaupunkien viihtyisyys. Analyyttisiä, tutkimukseen perustuvia puheenvuoroja olisi kaivattu enemmän, samoin kansainvälistä vertailua. Nessa Winston Dublinin University Collegesta on julkaissut tuoreessa European Planning Studies –lehdessä laajan eurooppalaista kestävää asumista ja kestäviä […]

Lue lisää "Suomalainen asuminen on kansainvälisesti vertaillen kestävää"

Huomispäivän kaupunkilainen ei mökkeile eikä shoppaile marketissa

Kaupunkisuunnittelu ja kaupunkien kehittäminen on pitkäjänteistä puuhaa ja ratkaisut vaikuttavat kymmeniä ellei satoja vuosia. Käytännön työhön osallistuvat henkilöt ovat jo ammatilliset tai poliittiset kannuksensa hankkineet, eikä aikuistuvien nuorten ääni juurikaan kuulu. Perheeseeni kuuluu kolme 14-18 –vuotiasta nuorta. Heidän ja heidän kavereidensa elämää seuranneena esitän sen pohjalta muutamia havaintoja. Tapahtumat ja festarit ovat hyviä, kunhan ei […]

Lue lisää "Huomispäivän kaupunkilainen ei mökkeile eikä shoppaile marketissa"

Oma koti liian kallis?

Keskiviikkona 16.7. Porin SuomiAreenassa keskusteltiin asumisen hinnasta Rakennusteollisuuden ”Oma koti kullan kallis?” –tilaisuudessa. Minulla oli ilo olla lauteilla yhdessä asuntoministeri Pia Viitasen, Designtalon toimitusjohtajan Saku Sipolan, Vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Andersonin sekä Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan Ari Paunan kanssa. Innostava keskustelu osaavassa seurassa. Suomessa asuminen ei ole erityisen kallista suhteessa eurooppalaiseen tasoon, ja viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan asuntojen […]

Lue lisää "Oma koti liian kallis?"

Perinteisen kesämökkeilyn joutsenlaulu alkoi jo 1980-luvulla

Suomessa on lähes 500 000 kesämökkiä, joskin rakentamisvauhti on viime vuosina hiipunut, kertoi Helsingin Sanomat tänään. Maalatessani saunamme ikkunanpokia ja otsalautoja Tampereen Teiskossa oli sopiva hetki pohdiskella, mitä kaikille noille mökeille ja mökkeilylle ylipäätään tapahtuu. Minunikäiseni, kohta viisikymppiset, ja meidän vanhempanne pitävät nykyisenkaltaista mökkikulttuuria ehkä parikymmentä vuotta vielä hengissä, mutta sen jälkeen alkaa todellinen pudotuspeli. […]

Lue lisää "Perinteisen kesämökkeilyn joutsenlaulu alkoi jo 1980-luvulla"

Urban Helsinki –ryhmän varjokaavaehdotus kestää valoa

Urban Helsinki-niminen kaupunkiaktivistien ryhmä työstää varjoyleiskaavaa Helsingille. Tämä liittyy Helsingin kaupungilla käynnissä olevan uuden yleiskaavan valmisteluun. Valmistelun pohjaksi luodussa kaupungin visiopaperissa (Kaavavisio 2050) lähtökohtana on tiivistäminen, joukkoliikenteen kehittäminen ja sisääntuloväylien muuttaminen bulevardikaduiksi. Urban Helsinki haluaa tehdä vielä tästäkin tiiviimpää rakennetta ja tavoittelee 400 000 uuden asukkaan mahduttamista Kehä I:n sisään. Riippumatta UH:n työn lopputuloksesta on […]

Lue lisää "Urban Helsinki –ryhmän varjokaavaehdotus kestää valoa"

Väestö pakkautuu pääkaupunkiseudulle – miltä näyttävät kiinteistömarkkinat vuonna 2030?

Ei ole uusia asia, että muuttoliike ja väestön kasvu ovat viimeiset 15 vuotta keskittyneet suurille kaupunkiseuduille kasvunopeuden vaihdellessa tapauskohtaisesti. Erityisesti suurten kaupunkien kehyskunnat ovat kasvaneet, mutta nyt on nähtävissä merkkejä siitä, että suunta muuttuu kohti selkeästi kaupunkimaisia ympäristöjä. Mikäli seuraamme Ruotsin kehitystä, vuoteen 2030 mennessä 500 000 – 600 000 ihmistä muuttaa edelleen kasvaville kaupunkiseuduille. En usko, […]

Lue lisää "Väestö pakkautuu pääkaupunkiseudulle – miltä näyttävät kiinteistömarkkinat vuonna 2030?"