Oma koti liian kallis?

Keskiviikkona 16.7. Porin SuomiAreenassa keskusteltiin asumisen hinnasta Rakennusteollisuuden ”Oma koti kullan kallis?” –tilaisuudessa. Minulla oli ilo olla lauteilla yhdessä asuntoministeri Pia Viitasen, Designtalon toimitusjohtajan Saku Sipolan, Vasemmistonuorten puheenjohtajan Li Andersonin sekä Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan Ari Paunan kanssa. Innostava keskustelu osaavassa seurassa.
Suomessa asuminen ei ole erityisen kallista suhteessa eurooppalaiseen tasoon, ja viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan asuntojen hinnan suhde ansiotasoon on pysynyt vakiona. Yhteiskuntien kehittyessä elämän perusedellytysten suhteellinen osuus kulumenoista laskee, mutta asumisen osalta Suomessa ei ole käynyt näin. Omasta kokemuksestakin tiedämme, että halpaa asuminen ei ole. Vasemmistonuorten kampanjasloganin mukaan oma koti on useimmiten liian kallis.
Ministeri Viitanen toivoi heti aluksi, että sama ryhmä ei olisi kymmenen vuoden päästä samassa paikassa pohtimassa samaa ongelmaa eli ratkaisuehdotuksia kaivataan. Yleinen käsitys tilaisuudessa ja laajemminkin näyttäisi olevan se, että erityisesti pääkaupunkiseudulla hintojen korkeutta selittävät liian alhaiset tuotantomäärät, mikä pitkälti johtuu tonttipulasta. Sen taustalla taas on jo hidas ja monipolvinen kaavoitus, jossa on myösmonipuoliset valitusmahdollisuudet.. Konkreettinen parannusehdotukseni muotoiltiin jo vuonna 2011 Sitran, ministeriöiden ynnä muiden Liikennerevoluutiossa: siirrytään kaavoitusjärjestelmään, jossa yleiskaavat valmistellaan työssäkäyntialueella ja nykyistä väljemmät asemakaavat kunnissa. Maakuntakaavoista luovutaan kokonaan.
Erilaisten valtakunnallisten rakennusmääräysten ja normien määrä kasvaa jatkuvasti, vaikka normitalkoita on mainostettukin. Päälle tulee vielä erilaisia kuntakohtaisia määräyksiä. Kiistatta suuri osa näistä parantaa asumisen laatua, mutta ne myös nostavat hintoja. Nyt paljon puhutut normitalkoot olisi oikeasti käynnistettävä. Konkreettinen ehdotus energiatehokkuuden osalta: siirrytään kiinteistökohtaisesta jumppaamisesta optimoimaan aluetason energiatehokkuutta pohtimalla arjen sujuvuutta; asumisen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittelua; joukkoliikennettä sekä energian lähituotantoa kokonaisuutena.
Olen blogissani aikaisemminkin ehdottanut asuntojen laatuluokituksen käyttöönottoa. Aivan kuten hotelleilla on enemmän tai vähemmän tähtiä, asunnoilla voisi olla samanlainen 3-4 –tasoinen luokitus. Muuttuvia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi pintamateriaalit, kiintokalusteet, pysäköinti (määrä; pinta/rakenteellinen), äänieritys, etäisyys joukkoliikenteestä, yhteistilojen sijoittelu jne. Asunto olisi sekä ostaessa että myytäessä tunnistettavasti kolmen tähden tasoinen. Tällä hetkellähän asunnon hinta laskee lähinnä pienetämällä neliötä ta muuttamalla postinumeroaluetta. Luokittelun avulla saataisiin samallekin alueelle monentasoisia asuntoja eli asukkaalla olisi enemmän mahdollisuuksia valita itselleen sopivin asumisratkaisu. Useissa suurissa kaupungeissa kuten Tampereella, Oulussa ja Turussa olisi järkevää tiivistää ja täydennysrakentaa lähiöitä. Näin voitaisiin turvata nykyisten palveluiden säilyminen ja uusien asukkaiden myötä saada uusiakin palveluita. Esimerkiksi Tampereen Tesomalla nykyinen hintataso on niin alhainen, että kaikki nykyiset määräykset täyttäviä asuntoja on mahdoton rakentaa missään järkevässä liiketoimintamielessä. Mutta nykyisiä vaatimuksia kevyempiä yhden tähden asuntoja sinne voisi ehkä rakentaa.Luokittelu ei tarkoita missään tapauksessa luokatonta laatua. Päinvastoin,yhden tähden uudet asunnotkin olisivat teknisesti paljon parempia kuin 60-70 –luvuilla rakennetut asunnot.
Asuntokysymys on hyvä esimerkki pirullisesta tai systeemisestä ongelmasta (wicked problem). Yhtä helppoa ratkaisua ei ole, ja edistys toisaalla lyö korville toisaalla. Syyllisten etsiminen ei ole kovin hedelmällistä, sen sijaan tarvitsemme konkreettisia ratkaisuehdotuksia.
Kaupungistuminen jatkuu joka tapauksessa kiivaana vielä vuosikymmeniä ja ennusteiden mukaan noin puoli miljoonaa uutta ihmistä muuttaa kaupunkeihin vuoteen 2030 mennessä. Kasvukeskuksissa tarvitaan asuntoja monenlaisille ihmisille ja monenlaisiin elämäntilanteisiin sekä asumistarpeisiin.

2 kommenttia artikkeliin ”Oma koti liian kallis?

  1. Hyviä ehdotuksia kauttaaltaan.
    Henkilökohtaisena kommenttina: Vielä kun pysäköintipaikat saisi irroitettua asuin- ja työpaikkarakentamisesta alueellisiksi kaupallisiksi laitoksiksi, niin autoilun kustannukset kohdistuisivat sitä oikeasti tarvitseville. Liikenne- ja asumiskustannukset ovat kovasti sidoksissa toisiinsa ja irrottamalla autoilun kustannukset asumisesta, olisi mahdollista alentaa asumiskustannuksia suoraan ja liikennekustannuksia välillisesti kun yhä usemmalle olisi edullisempaa luopua omasta autosta. Autoilun piilotukemisesta pitäisi päästä systeemiseen kestävien kulkumuotojen edistämiseen. Autoilulla on nykyisellään liian vahva asema liikennejärjestelmässä, mutta onneksi maailma on muuttumassa.
    Viran puolesta: Oulussa ollaan kovasti suunnittelemassa tiiviimpää ja ehompaa kaupunkia uudessa valmisteilla olevassa yleiskaavassa: http://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/uuden-oulun-yleiskaava. Yleiskaavaluonnoksessa on esitetty mm. keskustan voimakasta kehittämistä, yhdyskuntarakenteen tiivistämistä erityisesti hyvän joukkoliikenteen ja muiden palvelujen äärellä, keskustan sisääntuloteiden bulevardisointia aloittaen välillä keskusta-yliopisto, varautumista raitioliikenteeseen, lähiöiden tiivistämistä, pyöräilyn laatukäytäviä jne. Kaupunkistrategian ja yleiskaavan tavoitteena on vähentää henkilöautoilun osuutta matkoista alle puoleen vuoteen 2030 mennessä. Kaikki tämä on osin jo konkreettisestikin käynnissä mutta tulee jatkossa vielä vahvistumaan merkittävästi.

    1. Kiitos Mika, ehdottomasti näin. Olen hieman seurannutkin teidän erittäin kiinnostavaa kehitystyötä ja yleinen mielipide on, että Oulun kaupunki on parhaiten hallinnut nämä asiat suurista kaupungeista. Rakennusvalvontaa en jaksa enää kehua;)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s