Kirjoittaja: Juha Kostiainen

Segregaatiota ei ehkäise hyvätuloisten asumisen tukeminen Ruoholahdessa tai Arabianrannassa

Professorit Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara julkaisivat viimeisessä Yhteiskuntapolitiikka –lehdessä kiinnostavan tutkimuksen pääkaupunkiseudun segregaation etenemisestä[1]. Tutkijoilla on jo parinkymmenen vuoden perspektiivi aiheeseen, ensimmäisen aihepiiriä käsittelevän tutkimuksensa he julkaisivat jo 1990-luvulla. Tutkimuksessa pääkaupunkiseutu on jaettu 250 x 250 metrin ruutuihin, ja jokaisen ruudun osalta on tarkasteltu väestön tulotasoa, koulutusastetta ja työllisyyttä. Erilliseen tarkasteluun on poimittu ne […]

Lue lisää "Segregaatiota ei ehkäise hyvätuloisten asumisen tukeminen Ruoholahdessa tai Arabianrannassa"

Pirulliset ongelmat ratkaistaan kaupungeissa

Horst Rittel ja Melvin Webber[1] julkaisivat yli 40 vuotta sitten klassisen artikkelinsa, joka liittyi yleisen suunnitteluteorian dilemmoihin. Tuossa artikkelissaan he lanseerasivat pirullisen ongelman (wicked problem) käsitteen, joka on vähitellen kulkeutunut meikäläiseenkin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rittelin ja Webberin radikaali havainto oli se, että päinvastoin kuin aikakauden suunnittelu-usko oletti, kaikkia – varsinkaan yhteiskunnallisia – ongelmia ei voidakaan ratkaista […]

Lue lisää "Pirulliset ongelmat ratkaistaan kaupungeissa"

Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin

Harri Hautajärvi kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissaan (29.11) kaupungin uutta yleiskaavaehdotusta vanhakantaiseksi, koska se perustuu myytille tiivistämisen ekotehokkuudesta. Hautajärvi viittaa arkkitehti Pasi Toiviaisen taannoiseen kirjoitukseen, joka tosin lähemmässä tarkastelussa sai tiukkaa kritiikkiä osakseen. En tunne kaavanlaatijoiden perimmäisiä aivoituksia, mutta kuvittelen, että lähtökohtana on ollut kestävä ja vetovoimainen kaupunki. Kestävyys on muutakin kuin ekotehokuutta, esimerkiksi taloudellista ja […]

Lue lisää "Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin"

Kivijalkakauppa jää romantiikaksi harvaan asutussa maassa

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Tuomas Hakala vastasi päivän aviisissa (HS 15.11.) asiallisesti ja asiantuntevasti arkkitehti Pekka Littowin kauppakeskuksia koskeneeseen kritiikkiin (HS 13.11). Suomalaista huonoa itsetuntoa arkkityyppisesti ilmaisten HS meni täysillä mukaan ”ulkomailla työskennelleen arkkitehdin” kivijalkakaupparomantiikkaan ilman, että olisi ottanut haastatteluun mukaan vaikkapa juuri Hakalan tai Keski-Pasilan kaavasta kaupungilla vastaavan Dan Mollgrenin, joka on sekä osaava että näkemyksellinen. […]

Lue lisää "Kivijalkakauppa jää romantiikaksi harvaan asutussa maassa"

Sotemallin lisäksi kuntia haastaa internettalous

Kulissien takainen vääntö tulevien sote- tai itsehallintoalueiden määrästä on kuumimmillaan. Kysymys oikeasta määrästä on loppumetreillä puhtaasti ideologinen ja liittyy paljolti näkemykseen kuntien tulevasta roolista. Mitä enemmän alueita, sitä vähemmän kuntiin jää niiden päätöksenteossa olevia asioita. Kuntaentusiastit puhuvat uskon vahvistamiseksi ”elinvoimakunnista”, mutta jos toisen asteen koulutus ja kaavoitusvaltakin vähitellen siirtyy itsehallintoalueille, ei elinvoiman kehittämiseen jää paljon […]

Lue lisää "Sotemallin lisäksi kuntia haastaa internettalous"

Punk-asennetta Helsingin brändiin

Kaupungit kilpailevat maailmanlaajuisesti investoinneista, matkailijoista, osaavasta työvoimasta ja näkyvyydestä. Systemaattinen kaupunkimarkkinointi on vasta parikymmentä vuotta vanha ilmiö ja aihepiirin tutkimustakin on suhteellisen vähän. Ensimmäisiä aiheeseen liittyviä julkaisuja lienee Kevin Lynchin klassikko The Image of the City vuodelta 1960. Kirjassaan Lynch tarkastelee muutamia amerikkalaiskaupunkien imagoja kaupunkikuvan näkökulmasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ryhdytty puhumaan kaupunkien brändeistä […]

Lue lisää "Punk-asennetta Helsingin brändiin"

Iloinen Amsterdam syntyy tiheästä kaupunkirakenteesta

Viime viikolla olin työ- ja lomamatkojen yhteydessä tilaisuudessa tutustua eurooppalaiseen kaupunkielämään Münchenissä, Rotterdamissa ja Amsterdamissa. Münchenissa huomiota kiinnitti arki-iltanakin väen paljous vanhassa kaupungissa. Kahvilat ja ravintolat ovat täynnä ihmisiä iltamyöhään ja ulkoterasseilla istutaan huopiin kääriytyneinä, vaikka lämpötila yltää hädin tuskin +10 asteeseen. Ja terasseja on joka ravintolalla, eivätkä ne tunne häiritsevän kenenkään elämää. Sanomattakin on […]

Lue lisää "Iloinen Amsterdam syntyy tiheästä kaupunkirakenteesta"

Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla

OECD:n International Transport Forum on hallitusten välinen liikennekysymyksiin keskittyvä yhteistyöfoorumi, jossa on mukana 59 jäsenmaata. Viime keväänä foorumi julkaisi erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa simuloitiin itseajavien robottiautojen käyttöä kaupunkiliikenteessä[1]. Simuloinnin aineisto kerättiin Lissabonista, jossa on 560 000 asukasta. Koko metropolialueen asukasluku on 2,8 miljoonaa. Pyrkimyksenä oli tarkastella keskikokoista eurooppalaista kaupunkia, jollainen Helsinkikin on. Simuloinnin lähtökohtana olivat nykyiset […]

Lue lisää "Tehokkaan raideliikenteen ja robottiautojen yhdistelmä vähentäisi henkilöautojen määrää 90 prosentilla"

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa tarkastettiin viime viikon perjantaina Seppo Lampisen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Tässä tie, missä kaupunki? Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen[1]. En ollut paikalla, mutta järkälemäisen, lähes 400 sivuisen monografian olen lukenut. Meillä on puhuttu pitkään yhdyskuntarakenteen hajautumisesta, mutta yhteiskuntatieteellistä tutkimusta infrastruktuurisuunnittelun vaikutuksesta hajautumiseen on tehty kovin vähän. Lampisen tutkimus on siis mitä ajankohtaisin. Erityisen […]

Lue lisää "Yhdyskuntarakenteen hajautuminen johtuu henkilöautoiluun perustuvasta liikennesuunnittelusta"

Helsinkiläinen pyytää ja saa hyvää kahvia

Stewart Lee Allen kuvaa mainiossa kahvin historiaa käsittelevässä kirjassaan Paholaisen juoma kahvin matkaa historiallisesta Etiopiasta Arabian kautta Eurooppaan. Manner-Eurooppaan kahvi tuli turkkilaisten jätettyä papusäkit Wienin porteille piirityksen epäonnistuttua vuonna 1683. Muutamat satamakaupungit olivat kuitenkin jo edellä ja Lontoossa avattiin ensimmäinen kahvila jo 1652. Ajan poliittista debattia käytiin kahviloissa ja legendaarinen Turk’s Head Coffeehouse järjesti tiloihinsa […]

Lue lisää "Helsinkiläinen pyytää ja saa hyvää kahvia"