Kirjoittaja: Juha Kostiainen

Liikkumisen tapa määrittää asioinnin – joukkoliikennettä suosiva käyttää lähipalveluita

Kiinteistöjen kivijalkojen liiketilat herättävät jatkuvaa keskustelua kaupunkientusiastien keskuudessa. Osalle kysymys on puhtaasti kaupunkitilan kiinnostavuudesta ja vaihtelevuudesta, osa on kiinnostunut palveluista ja arjen sujuvuudesta. Yrityksille, niin rakennuttajille kuin palveluiden tarjoajille, kysymys on liiketoiminnan edellytyksistä ja kannattavuudesta. Lähestyn asiaa käytännön kokemuksen kautta: melkein 30 vuoden kokemus asukkaana Tampereen Kaukajärveltä sekä vajaan 10 vuoden kokemus Taka-Töölöstä sekä yhteensä […]

Lue lisää "Liikkumisen tapa määrittää asioinnin – joukkoliikennettä suosiva käyttää lähipalveluita"

Isomman alueen rakennusoikeus vauhdittaisi moottoriteiden bulevardisointia

Viime viikon lopulla käytettiin kaksi tärkeää puheenvuoroa Helsingin asuntorakentamisen vauhdittamiseksi. Urban Helsinki –ryhmän aktiivi, arkkitehti Matti Tapaninen esitti Tekniikka & Taloudessa raikkaita näkemyksiä siitä, miten normein purkamiselle voitaisiin alentaa tiiviin keskustamaisen rakentamisen kustannuksia[1]. Yhtenä esimerkkinä oli valokulmanormi, joka tekee umpikorttelirakentamisesta kalliimpaa[2]. Kaupunkifilosofi Osmo Soininvaara ehdotti puolestaan blogissaan, että Helsingin vuotuinen asuntotuotannon tavoite nostettaisiin 5000 asunnosta […]

Lue lisää "Isomman alueen rakennusoikeus vauhdittaisi moottoriteiden bulevardisointia"

Meneekö keski-eurooppalaisen kaupunkikulttuurin pakkasraja Kööpenhaminassa?

Lueskelin taas inspiraation lähteeksi Jan Gehlin Cities for People –kirjaa ja jäin pohtimaan sen keskeistä sanomaa suhteessa meikäläiseen talveen. Gehlin keskeinen viestihän on, että kaupungeissa täytyy olla paikkoja – aukioita, toreja, katuja, rantoja jne. – joissa ihmiset voivat viihtyä, viettää aikaa ja kokoontua. Kaupungit ovat ihmisiä, eivät esimerkiksi henkilöautoja varten. Tavanomainen vastaväite tällaisen ajatteluun en […]

Lue lisää "Meneekö keski-eurooppalaisen kaupunkikulttuurin pakkasraja Kööpenhaminassa?"

Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja

Digitalisaatiosta, älykkyydestä ja mobiliteetista on puhuttu paljon viime vuosina, mutta ehkä parempi ilmaus kuvaamaan uudenlaista taloudellista toimeliaisuutta on internet-talous. Itse asiassa internet on tekijä, joka yhdistää erilaiset teknologiat ennennäkemättömiksi mahdollisuuksiksi synnyttäen talouden murroksen, jota voi verrata teollisuuden syntyyn. Internet-taloutta luonnehtivat esimerkiksi seuraavat piirteet: resurssien huomattavasti tehokkaampi käyttö (Airbnb, Uber), arvoketjujen lyhentyminen (printtimedia muuntuu digitaliseksi, jolloin […]

Lue lisää "Internet-talous tarvitsee mutta hyödyttää kaupunkeja"

Segregaatiota ei ehkäise hyvätuloisten asumisen tukeminen Ruoholahdessa tai Arabianrannassa

Professorit Matti Kortteinen ja Mari Vaattovaara julkaisivat viimeisessä Yhteiskuntapolitiikka –lehdessä kiinnostavan tutkimuksen pääkaupunkiseudun segregaation etenemisestä[1]. Tutkijoilla on jo parinkymmenen vuoden perspektiivi aiheeseen, ensimmäisen aihepiiriä käsittelevän tutkimuksensa he julkaisivat jo 1990-luvulla. Tutkimuksessa pääkaupunkiseutu on jaettu 250 x 250 metrin ruutuihin, ja jokaisen ruudun osalta on tarkasteltu väestön tulotasoa, koulutusastetta ja työllisyyttä. Erilliseen tarkasteluun on poimittu ne […]

Lue lisää "Segregaatiota ei ehkäise hyvätuloisten asumisen tukeminen Ruoholahdessa tai Arabianrannassa"

Pirulliset ongelmat ratkaistaan kaupungeissa

Horst Rittel ja Melvin Webber[1] julkaisivat yli 40 vuotta sitten klassisen artikkelinsa, joka liittyi yleisen suunnitteluteorian dilemmoihin. Tuossa artikkelissaan he lanseerasivat pirullisen ongelman (wicked problem) käsitteen, joka on vähitellen kulkeutunut meikäläiseenkin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Rittelin ja Webberin radikaali havainto oli se, että päinvastoin kuin aikakauden suunnittelu-usko oletti, kaikkia – varsinkaan yhteiskunnallisia – ongelmia ei voidakaan ratkaista […]

Lue lisää "Pirulliset ongelmat ratkaistaan kaupungeissa"

Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin

Harri Hautajärvi kritisoi Helsingin Sanomien kolumnissaan (29.11) kaupungin uutta yleiskaavaehdotusta vanhakantaiseksi, koska se perustuu myytille tiivistämisen ekotehokkuudesta. Hautajärvi viittaa arkkitehti Pasi Toiviaisen taannoiseen kirjoitukseen, joka tosin lähemmässä tarkastelussa sai tiukkaa kritiikkiä osakseen. En tunne kaavanlaatijoiden perimmäisiä aivoituksia, mutta kuvittelen, että lähtökohtana on ollut kestävä ja vetovoimainen kaupunki. Kestävyys on muutakin kuin ekotehokuutta, esimerkiksi taloudellista ja […]

Lue lisää "Minä haluan täyteen ahdetun Helsingin"

Kivijalkakauppa jää romantiikaksi harvaan asutussa maassa

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Tuomas Hakala vastasi päivän aviisissa (HS 15.11.) asiallisesti ja asiantuntevasti arkkitehti Pekka Littowin kauppakeskuksia koskeneeseen kritiikkiin (HS 13.11). Suomalaista huonoa itsetuntoa arkkityyppisesti ilmaisten HS meni täysillä mukaan ”ulkomailla työskennelleen arkkitehdin” kivijalkakaupparomantiikkaan ilman, että olisi ottanut haastatteluun mukaan vaikkapa juuri Hakalan tai Keski-Pasilan kaavasta kaupungilla vastaavan Dan Mollgrenin, joka on sekä osaava että näkemyksellinen. […]

Lue lisää "Kivijalkakauppa jää romantiikaksi harvaan asutussa maassa"

Sotemallin lisäksi kuntia haastaa internettalous

Kulissien takainen vääntö tulevien sote- tai itsehallintoalueiden määrästä on kuumimmillaan. Kysymys oikeasta määrästä on loppumetreillä puhtaasti ideologinen ja liittyy paljolti näkemykseen kuntien tulevasta roolista. Mitä enemmän alueita, sitä vähemmän kuntiin jää niiden päätöksenteossa olevia asioita. Kuntaentusiastit puhuvat uskon vahvistamiseksi ”elinvoimakunnista”, mutta jos toisen asteen koulutus ja kaavoitusvaltakin vähitellen siirtyy itsehallintoalueille, ei elinvoiman kehittämiseen jää paljon […]

Lue lisää "Sotemallin lisäksi kuntia haastaa internettalous"

Punk-asennetta Helsingin brändiin

Kaupungit kilpailevat maailmanlaajuisesti investoinneista, matkailijoista, osaavasta työvoimasta ja näkyvyydestä. Systemaattinen kaupunkimarkkinointi on vasta parikymmentä vuotta vanha ilmiö ja aihepiirin tutkimustakin on suhteellisen vähän. Ensimmäisiä aiheeseen liittyviä julkaisuja lienee Kevin Lynchin klassikko The Image of the City vuodelta 1960. Kirjassaan Lynch tarkastelee muutamia amerikkalaiskaupunkien imagoja kaupunkikuvan näkökulmasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ryhdytty puhumaan kaupunkien brändeistä […]

Lue lisää "Punk-asennetta Helsingin brändiin"